Kaikki meistä osaavat tutun Isä meidän-rukouksen lauseen ”tulkoon sinun valtakuntasi”. Nuo kolme sanaa ovat päätyneet kampanjan nimeksi, joka kutsuu suomalaisia rukoilemaan. Helatorstaista alkava ja helluntaihin päättyvä kampanja haluaa kutsua meitä rukoilemaan meille tärkeiden ihmisten ja meille tärkeiden asioiden puolesta. Rukouskampanja sopii hyvin tähän ajanjaksoon, sillä Raamattu kertoo, miten opetuslapset rukoilivat yhdessä Jeesuksen taivaaseenastumisen jälkeen ja odottivat yhdessä Pyhää Henkeä.

”Tulkoon sinun valtakuntasi” on osaa maailmanlaajuista ”Thy Kingdom Come” -rukoushaastetta. Voit siis tänä ajanjaksona keskittyä tavallista enemmän rukoukseen ja siten olla mukana kampanjassa. Onneksi rukous ei vaadi kampanjaa, vaan jokainen kristitty voi rukoilla koska tahansa. Mutta ehkä joskus on erityisen hyvä pohtia rukouksen merkitystä itselle.

Rukoileminenhan on meille valtava lahja. Saamme kantaa meille tärkeitä asioita ja ihmisiä Jumalan eteen. Se herkistää, kun joku kertoo rukoilevansa puolestamme. Myös messussa Launeen seurakuntalaisia ja kaikkia lahtelaisia muistetaan esirukouksessa. Jos mieleesi tulee joku, kenen puolesta voisit rukoilla, niin pistä kätesi ristiin ja siunaa tätä ihmistä mielessäsi.

Rukouskampanjasta löydät lisätietoja kirkon www.evl.fi sivuilta.

Siunattua kesää.

Ville Hakulinen

Lahden kaupunginvaltuusto kokoontui maanantai-iltana. Pöydällä oli yksi koko kuluneen valtuustokauden tärkeimmistä päätöksistä, Lahden kaupunkiseudun ja valtion välisen uuden MAL-sopimuksen vahvistaminen. Kuten viime viikolla kirjoitin, MAL-sopimus on iso harppaus Lahden nousussa kohti Suomen kasvukeskusten kärkeä. Perussuomalaiset näkivät tässäkin 10 vuoden paketissa sen negatiivisen puolen. Lasi tuntuu PS:lla olevan aina puoliksi tyhjä.

Tiistai-iltana oli vuorossa lähestyvien kuntavaalien ensimmäinen iso puheenjohtajatentti. SDP:n puheenjohtaja Marin oli karanteenisäännöistä johtuen estynyt osallistumasta, joten tuurasin häntä SDP:n varapuheenjohtajana Ylen suorassa kuntavaalitentissä. Positiivista oli se, että keskustelu käytiin lähes täysin kunta-asioista. Erityisesti perussuomalaiset ovat tuoneet tarkoituksella kuntavaalien tarjottimelle teemoja, jotka eivät kuntapäättäjille kuulu, kuten EU-asiat tai valtakunnan politiikan kysymykset.

Oli hyvä, että peruspalvelut ja hoitojonot nousivat tentissä isosti esille. Suomessa on tällä hetkellä paljon kuntia, joissa hoitoon ei yksinkertaisesti pääse ajallaan. Osittain syynä on hoitohenkilökunnan ja resurssien riittämättömyys, osittain kuntien päälle kaatuvan sote-järjestelmän tehottomuus. Tämän päälle on kertynyt vielä koronan aiheuttamaa hoito- ja hoivavelkaa.

Siinä missä edellisen hallituksen sote kaatui pahasti, SDP:n johdolla valmisteltu sote-uudistus on jo loppusuoralla. Toin tentissä esille sen, että Päijät-Hämeessä on kaikista haasteista huolimatta tehty edelläkävijän työtä jo vuodesta 2008. Maakunnallinen toimintamalli on meillä totta ja sen hyödytkin. Samalla olemme joutuneet kärsimään Lahden omasta huonosta palvelutilanteesta jo vuosia. Parannuksia on tullut, mutta silti en koskaan olisi hyväksynyt esimerkiksi Launeen terveysaseman lakkauttamista. Säästöjä se ei oikeasti tuo. Kaiken toiminnan keskittäminen Keskustan Terveysasemalle ei ole järkevää.

Nopeaan hoitoon pääsyyn ja ennaltaehkäiseviin palveluihin satsaaminen on oikein sekä suomalaisten hyvinvoinnin että talouden kannalta. Kun ihmisille saadaan yksilöllistä apua heti alkuun, ehkäistään hoitotarpeen kasvua ja säästetään pitkällä aikavälillä erikoissairaanhoidon kustannuksissa. SDP:lle on tärkeää, että hoitotakuu eli nopea hoitoon pääsy toteutuu sote-uudistuksen ja muiden panostusten avulla. Siksi emme suostuneet leikkaamaan sote-palveluista tai koulutuksesta kehysriihessä.

Työviikkojen lomassa on ollut pakko löytää aikaa liikunnalle. Viime lauantaina kävin testaamassa kolmannen kerran osaamistani Padelissa. Toisin kuin tenniksessä, Padelissa pallo pysyy pelissä ja liikkuu, joten nopeuttakin tarvitaan.

Kesä tuntuu tulevan nyt vauhdilla. Hyvää kesäistä viikonloppua kaikille!

Ville Skinnari

Lahden poliittinen tilanne vaikuttaa koomiselta ja siinä on todellisia farssin aiheita siksi, että Lahden valtuustoa viedään kuin pässiä narussa. Tämän on mahdollistanut Lahden hampaaton kaupunginhallitus, joka ei ole millään tavalla valvonut virkamiestensä ”älyttömiä” edesottamuksia. Esimerkkejä riittää. Pahimmat ovat olleet pormestarimalli (onneksi torpattiin), Liisu, Harjun terveysaseman vallan siirtäminen Mehiläiselle, Etelä- Lahden ja Ahtialan terveysasemin lakkauttaminen, Paavolan kampuksen myyminen ruotsalaisille, Lahden konserniyhtiöiden valvonnan pettäminen, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ongelmat valituksineen, väestöennusteiden täydellinen yliarviointi, kalliiden pyöräteiden rakentaminen, älyttömän matkakeskuksen rakentaminen, miljoonien työttömyyssakkojen turha maksaminen, Kisapuiston saneerausongelmat jne. Tätä luetteloa voisi jatkaa, mutta en katso sitä tarpeelliseksi, koska Lahden valtuustokaan ei tunnu käsittävän, mitä päätöksiä se on ymmärtämättömyydessään tehnyt?

Valtuusto ja hallitus ovat antaneet vallan avaimet hillopurkkiryhmyreilleen, jotka ovat marionetteina toteuttaneet Lahden kaupunginjohtajan päätökset kyseenalaistamatta kertaakaan niiden laillisuutta tai ymmärtämättä päätöstensä asiasisältöjä. Tämän kaiken takana on älykäs virkamiesjohto, joka on kyennyt manipuloimaan valtuutetut päätöstensä taakse. Lahden konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen on saanut seikkailla optioidensa kanssa miten haluaa. Nyt näistä on aiheutumassa tappiota 50 miljoonaa euroa. Miksei kukaan ole uskaltanut painaa jarrua, vaikka Lahden tarkastuslautakunta on todennut tämän toiminnan laittomaksi jo useana vuonna? Väitän, että Lahden nykyvaltuutettujen kompetenssi ei ole riittänyt millään tasolla seuraamaan itse tekemiensä taloudellisten päätösten seuraamuksia. Tämän tietäen ”hurlumhei-henki” on saanut jatkua näin kauan. Demokratia on upea asia, mutta kyvyttömyys tajuta sen henkeä antaa mahdollisuuden siirtää valta sellaisille, joiden taka- ajatuksena ovat vain oma etu ja hyöty. Näitä päättäjiä Lahdessa tällä hetkellä liikaa. Elleivät lahtelaiset veronmaksajat tajua tätä, nostan myös minä kädet ylös! Olen kokenut ahdistusta jo vuosia siitä, että mediassa jo kauan esittämäni kunta-asiat ovat osoittautuneet kumman usein tosiksi. Tämä on tarkoituksellista kissan hännän nostoa. Silti vain harva valuutettu on välittänyt tuon taivaallista esittämistäni Lahden ongelmista tai yrittänyt toimia oman järkensä mukaan. Useimmat näin tehneet ovat joutuneet eroamaan monasti ryhmistään, koska eivät ole voineet katsella nykyvaltuuston menoa enää suljetuin silmin!

Lopuksi räikein esimerkki väärästä ja laittomasta vallankäytöstä. Jorma Ratia teki asiallisen valtuustokysymyksen KymiRingin tukemisesta Lahden veronmaksajien rahoilla. Asiasta on olemassa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös, joka yksiselitteisesti kieltää tämän tukemisen. Silti Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen on myöntänyt lainaa lahtelaisten veronmaksajien rahoista kaksi miljoona euroa KymiRingille omalla päätöksellään. Oikeutetusti voidaan kysyä, eikö hän itse tunne Lahden konserniohjeita lainkaan? Siellä sanotaan aivan selvästi, että Lahden kaupunginjohtajan on valvottava konseriniyhtiöitään hyvän hallintolain edellyttämällä tavalla. Timosen toiminnan valvoja taas on Lahden kaupunginhallitus. Vastineessaan Timonen väittää, että hän ei ole vastuussa konserniyhtiöden taloudesta. Ei olekaan, mutta hän on vastuussa niiden valvonnasta! Uskaltaako kukaan tulevista uusista valtuutettuista tehdä asiasta poliisille tutkintapyyntöä?

Lopuksi! Miten konkurssikypsällä Koko Lahdella on varaa ostaa koko etusivun mainos päämediassa? Eikö tämä mainonta olisi pitänyt tasapuolisuuden ja demokratian nimessä pitänyt kohdistaa myös kaikkiin lahtelaisiin medioihin? Lahtelaiset veronmaksajat eivät todellakaan ole niin tyhmiä kuin Lahden virkamiehet ja kaupungin johto luulevat ja varmasti näkevät tämän kaupungin kannattamattomien konserniyhtiöiden”valkopesun” ja törkeän manipuloinnin läpi. Oikeutetusti voidaan kysyä, onko tämä mennyt poliittinen valtuustokausi ollut vastuullista yhteisten asioiden hoitamista vai harrastelijamaista nöyrää alistumista ”virkamieskorruptioon”?

Juhani Melanen
Lahtelainen veronmaksaja

Lahden kaupungin arviointikertomus on taas ilmestynyt. Valtamedia on vain hiukan vaivautunut arvioimaan ja ruotimaan tätä vuoden tärkeintä asiapaperia. Tukeeko se paikallisia päättäjiä? Heti etusivulta saamme lukea, että Lahden ja Nastolan yhdistymisessä hallinnollisia menoja ei ole kyetty vähentämään arvioidulla neljällä miljoonalla eurolla. Syytä ei kukaan ole vaivautunut etsimään?

Lahden kaupunginhallitus on yrittänyt lopettaa kokonaan tarkastuslautakunnan toiminnan tai päästä ainakin määräämään, mitä se saa julkaista ja mitä ei. Tämä vaikuttaa täysin epädemokraatiselta ja lahtelaisten sananvapautta loukkaavalta toimenpiteeltä ja vaikuttaa suorastaan Veli Venäläisen vehkeilyltä. Onneksi tähän pantiin nyt tiukka stoppi, sillä Tampereen julkisoikeudenlaitos ilmoitti, että näin ei voida toimia, joten Lahden kaupunginhallitus tyrmättiin täysin. Yksinkertaisesti tämä tarkoittaa, että Lahden kaupunginhallituksella ei ole mitään toimivaltaa Lahden tarkastuslautakunnan toiminnan ohjailemiseen. MOT!
Jatkokysymys? Mitä ihmettä nämä Lahden kaupunginhallituksen ”järjenjättiläiset” ovat oikein ajatelleet yrittäessään toimia lakia vastaan? Eivät todella mitään! Seuraava kysymykseni onkin kuntavaalien tärkein. Miten pääsemme heistä eroon?

Viime valtuustokaudella siirrettiin sosiaali- ja terveyspalvelut Päijät- Hämeen hyvinvointiyhtymälle. Silti kuntalain mukaan hyvinvointipalvelut ovat edelleen kunnan eräs tehtävä, mitä hyvinvoinnin ja osallisuuden vastuualueen lakkauttamista koskevat päätökset eivät tarkaslautakunnan arvion mukaan tue.

Vasta monen vuoden rahantuhlauksen ja veivailujen jälkeen Myllyvirran ”kupla” Kuntien Tiera Oy:n SAP HR-ohjelmasta on päätetty luopua, vaikka Lahden arviointikertomukset ovat jo vuodesta 2014 lähtien kertoneet Lahden johdolle, että koko hanke on täysi susi, eikä vastaa odotuksia. Miksi kaupungin johto on silti myöntänyt sille pääomalainoja? Tässä voi epäillä rakenteellista korruptiota aiheesta.

Lahden sisäinen pankki on korkojen laskun ja rahoitusmarkkinoiden vakauden myötä menettänyt suurelta osin merkityksensä. Perustellusti voidaan kysyä, miksi Lahden kaupunki ei ole vaatinut mitään vakuuksia tytäryhtiöilleen myöntämille lainoille. Jo vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain mukaan, näin ei ole voinut toimia ja vakuudettomasti myönnetyt lainat eivät ole laillisia. Nyt on selvitettävä , kuka tytäryhtiöille laittomat lainat on myöntänyt ja onko tässä tapahtaunut mahdollisesti rikos?

Yhtiöittämisillä kaupungin henkilöstöä on siirretty pois kaupungin organisaatioista yhtiöiden palkkalistoille. Tämän jälkeen kaupunki on useassa tapauksessa vähentänyt ostoja perustamiltaan yhtiöiltä, mikä on lopulta johtanut niiden toimintojen lakkauttamiseen ja henkilöstön irtisanomisiin. Tarkastuslautakunta ei pidä tätä toimintaa vastuullisena.

Edessä ovat epävarmuuden vuodet, kun vero- valtionosuusjärjestelmät muuttuvat sote-uudistuksen myötä täydellisesti vuonna 2023 ja uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Tämän vuoden pelasti valtion koronatuki!
Lahden kaupunginhallituksen täysin epärealistiset väestönkasvuodotukset, osoittavat taas kerran Lahden virkamiesten kyvyttömyyden arvioida tulevaisuutta. Näillä ennusteilla ei ole toden kanssa mitään tekemistä, eivätkä ne voi toimia ja ohjata päätösvalmistelua ja päätöksentekoa. Herätkää tulevat päättäjät!

Eduskunta on antanut sivistysjohtajalle huomautuksen hänen rehtori Akolalle antamasta huomautuksesta. Mikä intressi kaupungilla oli tilata laaja ja kallis selvitys ulkopuoliselta ”muka” asiantuntijalta”? Lisäksi sivistysjohtaja on suorittanut laittomia hankintoja, jotka olisi pitänyt kilpailuttaa? Onko tämä asiallista johtajavirkamiehen toimintaa?

Valmistuneen tarkastuskertomuksen tärkein huomio on kiinnittynyt siihen, että Lahdella on kyseenalainen kunnia johtaa ylimpien oikeusviranomaisten antamien huomautusten listaa koko maassa. Näitä huomautuksia on tahallaan piiloteltu medialta. Tämän on mahdollistanut Lahden oma tiedotustoiminta, jonka tärkein tehtävä tuntuukin olevan johdon töppäyksien salailu. Koko hallinnon uskottavuus kärsii tästä ja lautakunta edellyttääkin huomautusten määrän merkittävää pienentymistä. Miksi Lahti ei kykene itsearvioimaan hallintonsa työtapoja? Lahden kaupunginhallituksella ja myös valtuustolla on todella peiliin katsomisen paikka.

Juhani Melanen

Rippikoulussa opetan rukouksesta usein niin, että se on sydämen puhetta Jumalalle. Se on sitä, että saamme jakaa hiljaisimmatkin huokauksemme Taivaalliselle isällemme. Se on toisten ihmisten ja itsensä tuomista Jumalan kämmenelle, uskoutumista lempeimmälle ja turvallisemmalle paimenelle.

Voi tuntua hölmöltäkin puhua Jumalalle. Voi tulla sellainen olo, että puhunkohan tässä nyt vain itsekseni? Kuuleeko kukaan? Jumala kuitenkin vastaa meille, jos vain uskallamme heittäytyä kuuntelemaan. Itse olen ainakin monesti kokenut, kuinka Jumala johdattaa ja vastaa rukouksiin. Ei sillä tavoin kuin olisin välttämättä itse halunnut tai ajatellut, vaan tavalla, joka on hämmästyttänyt ja tuntunut lopulta juuri oikealta. Näinhän sen piti mennä.

Tänä keväänä vietämme samana sunnuntaina sekä rukoussunnuntaita että äitienpäivää. Tänään haluaisin rukoilla äitien puolesta, tuoda heidät Jumalan kämmenelle. Hyvä Jumala, kiitos äidistä. Kiitos äidinrakkauden ihmeestä. Siunaa äitiä aina. Aamen.

Maija-Reetta Katajisto

Lahti siirtyi uuteen aikakauteen tällä viikolla julkistetun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimuksen myötä. Sopimus tarkoittaa sitä, että valtio sitoutuu Lahden kehittämiseen rinnalla vuosikymmeniksi eteenpäin. Valtion kanssa tehdyssä sopimuksessa määritellään Lahden kaupunkiseudun tavoitteet lähivuosille maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä. Lahti on jatkossa suurimpien kasvukeskusten rinnalla erityisasemassa, kun suuria infra- ja liikennehankkeita suunnitellaan, ja pääsemme sopimaan asioista suoraan valtion kanssa.

Lahti ja kaupunkiseudun kunnat tulevat saamaan osansa myös kaupungeille varatusta erityisrahoituksesta. MAL-sopimus takaa lähivuosina meille vähintään 12 miljoonalla eurolla vipurahaa sujuvamman arjen rakentamiseen, kuten liikenneverkon kehittämiseen ja asuntotuotantoon. Samalla se houkuttaa ja sitouttaa yksityistä rahoitusta entistä paremmin. Vipuvaikutus on siis huomattava ja parhaimmillaan puhumme moninkertaisista summista.

Tätä on Lahdessa odotettu pitkään. Olen itse pitänyt aihetta esillä jo vuosia. Hallitusneuvotteluissa keväällä 2019 ajoin voimakkaasti Lahden nostamista MAL-sopimusten piiriin yhdessä Jyväskylän ja Kuopion kanssa. Nyt hallitusohjelman kirjaus tavoite toteutuu ja MAL-yhteistyö pääsee vauhtiin.

Tämä tarkoittaa, että Lahti näkyy ja kuuluu jatkossa aivan eri tavalla. Kehitysrahojen lisäksi kyse on paljon muustakin. Sopimus on osoitus siitä, että Lahti on tunnustettu valtakunnankin tasolla osaksi suurten kaupunkien ketjua, jonka varaan rakentuu nyt ja tulevaisuudessa Suomen kilpailukyky sekä yhteiskunnan toimivuus. Pääsemme tekemään laajempia kokonaisuuksia – oi kyse sitten liikennehankkeista, digitalisaatiosta tai elinkeinojen ja teollisuuden sijoittumisesta. Samalla meille aukeaa erinomainen tilaisuus tehdä Jyväskylän ja Kuopion kanssa laajempaakin yhteistyötä. Järvi Suomen porttina Lahti voi esimerkillään rakentaa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen kanssa uutta osaamisen verkostoa yhdessä perinteisen yliopistokaupunki Jyväskylän kanssa esimerkiksi teknologian, insinööriosaamisen, liikunnan ja hyvinvoinnin yhteistyön kautta. Yrityksille kolmen kasvukeskuksen kimppa luo jo paljon enemmän mahdollisuuksia.

MAL-sopimus lupaa hyvää myös Lahden asemalle kestävän kehityksen edelläkävijänä. Yhteistyö valtion kanssa on keskeinen osa kaupungin hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamista ja sen edellyttämien tavoitteiden saavuttamista. Sopimuksen starttirahoilla tullaan esimerkiksi tukemaan ilmastotehokasta puurakentamista Lahdessa 5.000 eurolla uutta asuntoa kohti. Myös Lahden asema joukkoliikenteen käytävänä vahvistuu.

Ympäristöpääkaupunkivuosi on jo osoittanut arvonsa. Maailmalle yhteyksiä pitäessäni olen saanut huomata, kuinka paljon Lahden voimistuva vihreä profiili herättää mielenkiintoa. Viimeksi maanantaina saimme vieraita Brysselistä, kun EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius halusi Suomen vierailullaan matkustaa pääkaupungin ohella nimenomaan Lahteen. Tapasin komissaarin kaupungintalolla. Sinkevičius puhui Lahdesta esimerkkinä tavallisten eurooppalaisesta kaupungista, joka on onnistunut sitouttamaan asukkaat mukaan. Tämä on paljon sanottu, mutta monella tapaa totta.

Lahden pitää vielä onnistua työllisyystoimissa, jotta valoisat kaupunkikehityksen näkymät ja kasvukäyrät saadaan sojottamaan oikeaan suuntaan. Lahden kasvava koulutusprofiili on omiaan vauhdittamaan Lahden siirtymistä uudelle kasvu-uralle. Paljon riippuu kuitenkin siitä, kuinka hyvin Lahden vahvistuva asema Suomen kehittyvien kaupunkien joukossa saadaan hyödynnettyä. Brändi syntyy tekemällä, ei puhumalla. Esimerkiksi juuri MAL-sopimuksen tuomat vipurahat on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti ja niillä rahoitettavista hankkeista on oltava aidosti hyötyä lahtelaisille. Uudistustyössä on katsottava pitkälle tulevaisuuteen, mutta samalla tehtävä koko ajan oikeita asioita.

Tulevalle kaupunginvaltuustolle tämä tarkoittaa suurta vastuuta. Nyt on löydettävä yhteinen näkemys ja tahtotila koko tulevalle vuosikymmenelle, jotta Lahti kasvaa ja kehittyy.

Ville Skinnari

Hallituksen puoliväliriihi on saatu onnistuneesti päätökseen. Tärkeintä on, että sopu löytyi ja että hallituksen työ voi jatkua. Näin itse neuvottelupöydässä istuneena voin kulisseista kertoa, että draamaa oli ja yöt pitkiä, mutta todellisuudessa itse asioissa emme olleet niin erimielisiä, kuin mitä otsikot ovat antaneet ymmärtää. Ja kunnon ”pukukoppikeskustelut” kuuluvat myös asiaan ja niitä pitää olla. Muuten vaikeissa asioissa ei päästä eteenpäin.

Istumalihakset ovat olleet kuitenkin kovilla ja pitää muistaa, että hallitusviisikko on ollut erittäin kovilla jo koko vuoden koronan keskellä. Siksi haluan vielä kerran sanoa läheltä seuranneena, että kaikki puoluejohtajat ovat jaksaneet hyvin erittäin vaikeassa toimintaympäristössä. Koronasta meillä ei hallitusohjelmaa tehtäessä ollut tietoa ja siksi moni asia on pitänyt rakentaa uudestaan ja moni asia on myös joutunut odottamaan. Tästä huolimatta olemme onnistuneet montaa maata paremmin ja suuri syy on juuri se, että korona on pysynyt kurissa kiitos suomalaisten ja meidän oman toiminnan.

Vapun alla Säätytalolta lähtee vahva yhteinen viiden puolueen viesti siitä, että koronan jälkeinen Suomi tulee olemaan vahva ja vielä vahvempi jos osaamme yhdessä nyt rakentaa kestävää kasvua meille kaikille. Nyt alkaa hallitustyössä alkaa tekemisen ja toteuttamisen kausi. Ihmisten arkea helpottavien uudistusten toteuttaminen on jatkunut koronankin aikana taustalla hyvää vauhtia. Tehtävää riittää silti paljon, hallitusohjelma tiekarttana. Työpaikkoja on lisättävä, sote-uudistus on saatettava maaliin ja Suomi on saatava kasvun polulle.

Kasvun pitää olla kuitenkin kestävää, niin valtakunnan tasolla kuin paikallisesti. Päijäthämäläisiä on puhuttanut viime viikkoina brittiläiselle kaivosyhtiölle myönnetty malminetsintävaraus Asikkalan, Heinolan ja Sysmän alueelle. Suunnitelmista heränneeseen huoleen on suhtauduttava erittäin vakavasti. Päijänteen seudun luonnolla ja erityisesti pohjavesivarannoilla on mittaamaton itseisarvo.

Kaivoslaki on jo itsessään ongelmallinen. Pykäliä on päivitetty viimeksi kymmenen vuotta sitten, eikä silloinkaan korjattu valuvikoja. Ympäristöasioissa on tällä välin myös tapahtunut paljon. Nykyisellään laajoista varauksista seuraa kohtuuttoman pitkä epävarmuuden aika paikallisille. Varausilmoituksen vireille tulosta viimeisen malminetsintäluvan jatkoluvan raukeamiseen saattaa kulua jopa 17 vuotta.

SDP on pitkään ajanut kaivoslain uudistusta ja nykyinen hallitus on tähän tarttunut. Jatkossa kunnilla olisi oikeus päättää kaavoituksessa, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella vai ei. Malminetsinnän jatkoluvan edellytykseksi taas vaadittaisiin myös maanomistajan lupa. Uudistukselle on annettu lisäaikaa vuoden 2021 loppuun, jotta mukaan ehditään selvittää niin kutsutun intressivertailun toteuttamista, eli kaivoshankkeiden hyötyjen ja haittojen tarkempaa punnintaa lupia harkittaessa.

Pelicansin putoaminen liigan välieristä harmitti oikeasti. Välieristä olisi voinut tulla hyvin finaalipaikka ja niin edelleen. Mutta, kuten aina, ei jossitella. Uusi kausi on taas se uusi mahdollisuus. Kaiken kaikkiaan kaudesta jäi hyvä fiilis. Valmennus totesi erittäin osuvasti sen mitä on valmentamisen filosofia parhaimmillaan: tuemme joukkuetta kaikessa ja luomme mahdollisuuksia menestyä (todella vapaasti lainaten ja muistaen). Tämä periaate sopii erinomaisesti kaikkeen johtamiseen. Huutamalla, haukkumalla, räyhäämisellä ja riitelyllä ei voiteta mitään suurta. Tämä pätee myös politiikkaan.

Nyt on hyvä siirtyä vapun viettoon. Suomessa vappua on juhlittu perinteisesti työväen juhlana, mutta siitä on tullut opiskelijoiden ja koko kansan yhteinen juhla keväälle ja ilolle. Kotona perheen ja koirien kanssa pitää keksiä jotain ”vappuista” etenkin jos sää on oletetun kolea. Koronan vuoksi aivan normaalia vappua ei Lahden katukuvassa nähdä tänäkään vuonna. Rokotukset kuitenkin edistyvät ja parempi aika on edessä. Juhlistetaan siis sitä.

Toivotan kaikille hyvää ja toivottavasti viimeistä koronavappua!

Ville Skinnari

Maailmassa on velkaa yhteensä 232.000 miljardia euroa.Summa on ennätyksellisen suuri ja on noin 365 prosenttia eli lähes nelinkertainen suhteessa koko maailman brutttokansantuotteeseen. Mutta silti velka ei pelota maailman maita, etenkään USA:ta, jonka prosenttiosuus maailman velasta on noin 32 %. USA:n velkataakka nousee aivan kohta 98 prosentiin maan bruttokansantuoteesta ja lähentelee Kreikan prosentteja. Silti ”taivasrahaa” painetaan siellä kolmessa vuorossa ja setelielvytykseen uskotaan kuin pukki suuriin sarviin. Mutta voiko tämä jatkua aina vaan?

Pörssikurssit nousevat, koska raha karkaa sinne ja tarpeelliset investoinnit vähenevät tai jäävät tekemättä. ”Kaiken kupla” -termin kuulin tyttäreltäni noin pari vuotta sitten, mutta tätä käsittelevän kirjan ”The Everything Bubble; The Endgame fo Central Bank Policy”, sain sen käsiini vasta viime viikonloppuna. Ahmin sen ja ristin käteni. Kirjan kirjoittanut markkinastrategi Granham Summer esittää vakuuttavasti, että edellisten parin vuosikymmenien aikana Yhdysvaltojen keskuspankki on ratkonut jokaisen kuplan puhaltamalla tilalle entistä suuremman. Vuoden 2000 teko-osakekuplaa seurasi vuoden 2008 asuntokupla. Sen jälkeen on järjestelmällisesti paisutettu valtionlainakuplaa ilman huolen häivää.

Vaikka Summers puhuu USA:n keskuspankista,hänen teesinsä sopivat hyvin myös Euroopaan. EU:n jättilainat koronapandemiaa varten ja jatkuva keskuspankkirahoitus ovat täysin verrannollisia USA:han. Summers lähtee siitä lähtökohdasta, että valtioiden lainapaperit ovat rahoitusjärjestelmän kivijalka, joten niiden kupla on johtanut kuplaan kaikkialla. Kyseessä on siis eräänlaisesta keskuspankkivetoisesta talouden PÄÄTEPISTEESTÄ.

”Kaiken kuplan” puhkeaminen saa vuoden 2008 finanssikriisin näyttämään ”piknikiltä”, Summers väittää erittäin vakuuttavasti. Toki Summersin asenteessa saattaa olla mukana tiettyä kiihkomielisyyttä, jota jotkut taloustieteilijät saattavat kaihtaa, mutta perusolettamus on oikea, eikä
vähennä hänen teesiensä uskottavuutta kovinkaan paljon.

Sijoittajien näkökulmasta kupla on muodostunut seuraavasti: Alhainen korkotaso ja keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ovat johtaneet turvallisten sijoituskohteiden tuoton katoamiseen. Pankkitalletusten ja turvallisten valtionlainasijoitusten tuotot vajosivat nollan tuntumaan tai jopa negatiivisiksi. Siksi sijoittajat lähtivät hakemaan tuottoja muista omaisuuslajeista. Ennen tuottaviin kiinteistösijoituksiin ja hyvän luottoluokitusten omaaviin yrityksiin tuli ruuhkaa ja niiden tuotot alkoivat ehtyä. Tällöin tuottojen metsästys laajeni riskialttiimpiin kohteisiin , lähinnä pörssiosakkeisiin ja sen jälkeen ns.roskalainoihin. Englanniksi ilmiö tunnetaan termillä ”hunt for yield”. Suomennos voisi olla vaikkapa ” tuottometsästys”(oma suomennos).

Yhtäkkiä kaikki alkoi tuntua kalliilta. Tästä syystä osakekurssit ovat viime viikkoina alkaneet kiivetä kohti korkeuksia. Huippulukemia syntyy päivittäin niin USA:ssa kuin Euroopassakin. Asuntomarkkinat ovat taas saaneet lisäpotkua ja kiihtyvät ympäri maailmaa. Bitcoin takoo uusia ennätyksiä, vaikka Bidenin veroehdotus hiven horjuttikin suurinta huumaa. Silti bitcoinin arvo on
kahdeksankertaistunut vuodentakaisesta arvosta. Raaka-aineiden hinnat ovat uskomattomassa nousussa ja kultakin alkaa taas heräillä. Mutta kaikkien kuplaisemmalta omaisuusluokalta vaikuttavat valtionlainapaperit eli juuri ne, jotka ovat Summersin mukaan juuri”kuplan ytimessä”!

En itse kykene seuraamaan lainapapereiden hintakehitystä, koska se on varsin mutkikasta. Tämä johtuu siitä, että markkinatiedoissa ilmoitetaan vain niiden korot. Korot puolestaan kertovat käänteisesti hintojen kehityksestä. Matalat korot tarkoittavat siis sitä, että sijoittajat ovat valmiita ostamaan joukkovelkakirjoja kalliilla. Yksinkertaisesti tämä tarkoittaa, että paljon velkautuneet Euroopan maat, kuten Kreikka ja Italia maksavat veloistaan vain noin yhden prosentin korkoa, koska Euroopan keskupankit ovat tehneet niiden velkakirjoista suuria tukiostoja. Euroopassa Italia, joka on todellinen rahatalouden ”musta aukko” ja sivistysvaltion irvikuva, maksaa kymmenvuotisille lainoilleen vain 0.8 prosentin korkoa, koska Euroopan keskuspankki on tukiostoillaan rahoittanut sitä. Lisäksi Saksan ja Ranskan suuret pankit ovat luotottaneet näitä rikollisia ”ylivarojen eläjiä” ylenmäärin, eivätkä halua rahojensa katoavan Kankkulan kaivoon. Tärkein kysymys onkin nyt, milloin ”kupla” puhkeaa? Taitaa olla, että ”kupla” on liian suuri, että sen ei anneta puhjeta! Mutta, jos niin.. mitä?

Juhani Melanen

Viimevuoden tammikuussa Launeen kirkossa tehtiin tuttavuutta uuden piispan kanssa. Vuoden alussa Lahti oli siirtynyt osaksi Mikkelin hiippakuntaa, kuten muutkin entisen Hollolan rovastikunnan seurakunnat. Tapaamisen yhteydessä pidin puheenvuoron, jonka olin otsikoinut ”Seurakunta ja minä”. Puheen johtoajatus oli, että minulle seurakunta on ennen kaikkea yhteisö. Joukko johon kuulua, elää kristittynä, kokea yhteyttä toisiin ihmisiin ja Jumalaan.

On oikeastaan aika mielenkiintoista, että vain hetkeä myöhemmin totutun kaltainen seurakuntayhteisön elämä ei enää ollutkaan mahdollista. Erilaiset rajoitukset kun ovat määrittäneet, kuinka monta ihmistä voi olla kerrallaan yhdessä paikassa.

Olen miettinyt kuluneen kevään aikana monta kertaa sitä, mitä seurakuntayhteisö tai usko merkitsevät. Olen huomannut, että on vaikeaa kokea olevansa osa yhteisöä, kun ei ole fyysistä yhteyttä. Ehkäpä yhteys on kirjoitettu jo yhteisöön sisälle? Yhteisö syntyy toisiinsa yhteydessä olevien ihmisten välille.

Mutta seurakuntayhteisön keskiössä ei lopulta ole yhteys pelkästään ihmisten kesken, vaan yhteys Jumalaan. Siis usko, joka tulee näkyväksi, kun elää omaa elämäänsä missä ikinä sitten onkin.

Sunnuntain aiheena on: ”Taivaan kansalaisina maailmassa” Juhlalliselta ja ehkä hieman pönäkältä kuulostava otsikko, tulee paremmin ymmärrettäväksi sunnuntain Raamatunteksteissä olevien kehotusten kautta: ”Älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.” ja ”rakastakaa toisianne.” Yhteys Jumalaan kasvattaa rakkautta ja rakkaus näkyy teoissa, jotka luovat yhteyttä ihmisten välillä.

Hanna Rikkanen
kappalainen Launeen srk

Kirjoitan tätä torstaina aamulla aikaisin ennen hallituksen puoliväliriihen neuvottelujen jatkumista. Västäräkkejä näkyy jo, joten kesään on enää vähäsen. Aurinko, valo ja lämpenevät säät tuovat ainakin minulle virtaa tekemiseen. Kevät näkyy myös politiikan pöydissä ja puheissa. Hallitus kävi eilen läpi kuluneen vajaan kahden vuoden tekemistä ja tuloksia. Koronasta huolimatta paljon asioita on saatu valmiiksi ja moni asia etenee lähes suunnitelmien mukaan. Pitää myös olla rehellinen, että on asioita mitkä eivät ole edenneet. Oman jännitteensä luo vielä lähestyvät kuntavaalit. Erityisesti Perussuomalaiset ovat jo pitkään tehneet kuntavaalikampanjaa asioilla, jotka eivät kuulu kuntavaaleihin. EU – asiat tästä hyvä esimerkki. Kuntavaaleissa päätetään siitä, ketkä hoitavat ja linjaavat lahtelaisten arjen asioita, kuten koulutoimintaa, varhaiskasvatusta, terveyspalveluita ja kaupungin oman elinvoiman ja työllisyyden tekemistä.

Kunkin hallituskauden keskivaiheille sijoittuvassa puoliväliriihessä linjataan nimensä mukaisesti valtion rahankäytöstä seuraavalle kahdelle vuodelle. Pöydällä on ollut tälläkin kertaa monta tärkeää kokonaisuutta, eikä tätä kolumnia kirjoittaessani ole vielä ehditty käsitellä kaikkea loppuun. Yksi SDP:n kärkitavoitteista, eli kauan odotettu tukipaketti kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alalle, saatiin kuitenkin pakettiin. Yli 230 miljoonan euron lisärahasta jaetaan tukea alan työntekijöille, yksinyrittäjille, freelancereille ja urheiluseuroille. Tämä tulee näkymään myös lahtelaisten arjessa positiivisella tavalla. Nyt raha pitää saada nopeasti liikkeelle.

Kulttuurin ja liikunnan koronatukea on syystäkin haluttu hallitukselta. Esimerkiksi kulttuurialan arvioidaan kärsineen koronarajoituksista taloudellisesti eniten heti ilmailualan jälkeen. Olympiakomitea on taas varoittanut tässä olevan nyt suomalaisen liikunnan ja urheilun tulevaisuuden pelissä. Tämä ei ole kaukana totuudesta, sillä viimeisen vuoden aikana lasten ja nuorten harrastajamäärät ovat tippuneet kymmenillä tuhansilla. Tosiasia on, ettei tälläkään lisärahalla voida korvata läheskään kaikkea haittaa, kuten ei muidenkaan alojen kohdalla.

Keleistä ja urheilusta puheen ollen, Lahden stadionin ensilumenlatu on ollut vielä hämmästyttävän hyvässä kunnossa. Varsinkin aamutuimaan on ollut vielä runsaasti hiihtäjiä. Oma kausi taitaa silti olla jo tässä ja on aika ripustaa peltoset ja rossarit suosiolla talliin. Näin talviurheilumiehenä se tekee aina yhtä tiukkaa, vaikka kesälajeihin siirtymistäkin odottaa. Latujen kunnosta huolehtineille liikuntatoimen miehille ja naisille jälleen kerran iso kiitos erinomaisesta työstä Lahden hiihtokulttuurin ja olosuhteiden eteen.

Kevät on tuonut mukanaan Lahteen myös uusia kaupunkiliikkumisen muotoja. Keskustaan ilmestyneet vuokrattavat sähköpotkulaudat ovat herättäneet paljon keskustelua, suuntaan ja toiseen. Itsekin on tullut huomattua, kuinka Helsingin keskustassa laudoilla mennään paljon ja kovaa. Epäilemättä kätevä tapa liikkua paikasta toiseen, kunhan vain muistaa liikennesäännöt ja turvallisuuden. Lisäksi käyttäjien tulisi malttaa parkkeerata laudat kunnolla, ettei niitä jää lojumaan ympäriinsä vaaraksi muille kulkijoille. Olen kuullut, että ainakin yksi kulkupeli oli jo löytynyt Vesijärvestä. Toivottavasti herätyskellot soivat nyt kaikilla, että typeryydet eivät kuulu Lahteen eikä muuallekaan.

Toinen tervetullut liikenneväline ovat kaupunkipyörät, joita Lahden kaupunki parhaillaan hankkii. Kaikkien vuokrattavissa olevia pyöriä päästään kokeilemaan jo ensi syksynä ja kaikki 250 pyörää saadaan käyttöön vuoden päästä kesällä. Pyörissä tulee olemaan myös sähköavustus, mikä on auttaa montaa miestä ja naista meidän mäkimaastossa. Nimikilpailukin on pystyssä kaupungin verkkosivuilla. Helsingistä löytyy Alepa-pyörät, Turusta Föli-fillarit— toivottavasti meille löytyy meille se oikea nimi.

Säätytalolla alkaa nyt pitkä päivä. Erityisesti Keskusta on käynyt purkanut kehysriihen paineita jo pitkään julkisuudessakin. Jokainen puolue valmistautuu neuvotteluihin omalla tavallaan. Se mitä media kertoo, on mielenkiintoista seurattavaa, kun itse tietää missä oikeasti mennään tai ketkä nyt ”riitelevät” ja mistä. Neuvottelemme nyt eri ryhmissä niistä asiakokonaisuuksista, joista ei ole vielä päästy sopuun. Mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikki on sovittu, pätee täällä tänäänkin. Silti uskon, että pääsemme tästä hyviin ratkaisuihin, jotka tukevat Suomen ja Lahden kasvua, hyvinvointia ja erityisesti meidän kaikkien suomalaisten keskinäistä luottamusta. Valoa näkyy nyt koko maailmantaloudessa ja syksyllä mennään Suomessakin jo kovaa.

Ville Skinnari