Melastelua

Lahti ei tarvitse Liisu 2030 esittämää kallista kehäkatua

Suuruudenhullut lahtelaissuunnittelijat haluavat haaskata 50 miljoonaa täysin ylimitoitettuun liikennesuunnitelmaan ja yhtä vastuuton ja röyhkeä Lahden kaupunginhallitus aikoo siunat hankeen otto-oikeudella vastoin kielteisen päätöksen tehneen lautakunnan kantaa. Tämä, jos mikä osoittaa, että Lahden johto ei välitä lahtelaisten demokraatisista päätöksistä, vaan kävelee niiden yli aina, kun se on mahdollista ilman taloudellista vastuuta.

Kehätie Vt 12 valmistuu tämän vuoden joulukuussa ja vähentää osaltaan huimasti keskustan läpikulkua, joten mitään mammuttimaisia ja turhan kalliita katuratkaisuja ei tässä Lahden taloudellisessa tilanteessa enää tarvita. Kuka tätä Kehäkatu- suunnitemaa on vaatinut? Ketkä lahtelaiset päättäjät ovat sitä halunneet? Miksi hankkeella on niin kiire, ettei sitä voida tehdä ensi vuoden kunnallisvaalien jälkeen? Mikä erityisintressi Lahden kaupunginhallituksella on tässä hankkeessa, koska se ei hyväksy lautakunnan lepäämisjättämispäätöstä?

Lahden kaupungilla on käynnissä pakkomielteinen keskustan liikenne- ja liikkumisselvitys LIISU 2030. Suunnitelma on jo kymmenen vuotta vanha, eivätkä siinä ennustetut ja lasketut liikennemäärät ole enää relevantteja ja perustu tosiasiolle. Kunnianhimoinen suunnitelma lähtee siitä, että Kehäkadun muodostamisen kautta keskustaan saapuvia autovirtoja hajotetaan useille eri reiteille. Keskustaan voisi toki ajaa, mutta jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla. Kehäkatu muodostuisi Mannerheiminkadusta, Vuoksenkadusta, Saimaankadusta ja Lahdenkadusta.

Ensimmäinen huomionarvoien ja tärkeä kysymys on se, miten lahtelaiset pääsevät sujuvasti keskustan kauppaliikeiden ja torin parkkipaikoille? Tämä kallis hanke vaatii toteutuakseen noin 50 miljoonan euron investoinnit täysin suotta, sillä liikennemäärät eivät Lahdessa tule tulevaisuudessakaan kasvamaan. Lahden kaupunki on liikennearvioissaan ja asukaslukuennustuksissaan tehnyt koko ajan vääriä laskelmia. Paras esimerkki tästä on ”muka” 50 000 asukkaan taajamakeskittymä Ahtialaan vuonna 2000. Sama ylimielinen ennustaminen ja rahojen tuhlaaminen tuntuu jatkuvan kaupungin suunnitteluelimissä.

Miten suunniteltu Vesijärven vaihtopysäkkialue nopeuttaa matkantekoa? Miten eläköityvän kaupungin huonojalkaiset ihmiset pääsevät torille, jos bussit kiertävät sen? Täysin uskomaton on LIISUN suunnitelleiden säästötavoite, jolla tällä järjestelyllä saavutetaan muka puolen miljoonan säästöt? Missä ovat nämä laskelmat ja mihin ne perustuvat? Onko niin, että suunnittelijat ovat etukäteen jo sopineet ” tiettyjen” rakentajien kanssa urakat?

Suunnittelijat haluavat väenväkisin muuttaa erittäin toimivan ja hyvän Vesijärvenkadun kaksikaistaiseksi. Tämä jargonia on jatkunut jo vuosia ja siitä on kirjoitettu erittäin paljon myös mediassa. Lukuisat kaupunkilaiset ovat tätä järjestelyä vastaan, mutta aina uudelleen ja uudelleen se tuodaan suunnittelijoiden toimesta päättäjien pöytään muka parannuksena.

Samaan aikaan, kun näitä idioottimaisia liikennemammuttihankeita suunnitellaan, Lahden opetuksesta kasvatuksesta karsitaan joka vuosi useita miljoonia euroja. Mikäli tämä kehäkatu-hanke etenee lahtelaispäättäjien taholta, se osoittaa selvästi, miten välinpitämättömästi Lahti huolehtii ja panostaa jälkikasvuunsa tiukan euron aikoina.

Esitänkin tässä näille Lahden liikennesuunnitelijoille tärkeitä esiinnousevia kysymyksiä , joihin toivoisin vastauksia jo ensi viikolla. Onko Vuoksenkadulle kaivettava kallis tunneli hylätty jo suunnitelmissa? Mihin perustuvat laskelmat, joissa väitetään , että joukkoliikenteen säästöt voisivat olla 10 vuoden aikana 5 miljoonaa euroa, kun joukkoliikenne tosi asiassa on Lahdessa koko ajan vähentynyt?  Ja tärkein, palaako joukkoliikenne enää koronan jälkeen ennalleen Lahdessa? Naurettavin kehäkadun suunnittelijoiden väite on se, että pyöräilyn ja kävelyn tuottama hyöty voisi olla jopa 45 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa? Miten laskelma on tehty, mistä luvut on temmattu ja mitä muuttujia arviossa on huomioitu?

Lahden kehäkatuhanketta voidaan hyvin verrata Kouvolan itäratahankkeseen. Ovatko saavutetut hyödyt oikeassa suhteissa investointeihin? Miksei muita kevyempiä vaihtoehtoja ole edes suunniteltu? Lukuisat avoimet kysymykset vaativat vielä vastauksia ennen rahakirstujen avaamista.

Pitää muistaa myös tosiasiat. Sote vie tai siirtää vuonna 2023 Lahdelta veroeuroja pois huikean summan. Lahden pitää tarkoin harkita, millaisia riskejä se ottaa tulevaisuuden investointeihinsa. Näissä suunnitelmissa näyttää pahasti siltä Lahden laiminlyöydyt koululaiset ja opiskelijat jäävät tämän nykyisen mahtipontisen hulluuden maksajiksi.
Jos Lahden kaupunginhallitus tekee nyt päätöksen kehäkadusta, se saa vastaansa samanlaisen kansalaisliikeen kuin pormestarimalli. Lahtelaisten veronmaksajien mielipiteen väheksyminen tuntuu olevan Lahden kaupunginhallitukselle jo tapa. Onneksi näitä tapoja voidaan muuttaa seuraavissa vaaleissa!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
Miestenpiiri rakensi lastenkirkon
Anttilanmäelle kunniamaininta Vuoden Kylä -kilpailussa
Projektipäällikkö Janne Wikström: Kehätien tunneleiden käyttöönottoesitystä valmistellaan parhaillaan
Monipuolinen kuvanveistäjä Mauno Hartman
Launeen seurakunnan aktiivinen ja elinvoimainen Miestenpiiri toimii taas koronan jälkeen
Näyttelijä Ville Haapasalo: Ajatus hatsapurien torimyynnistä syntyi Puumalan mökillä halkoja hakatessa
Sara Etola: Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat yllättävän tasaiset
Katupäällikkö Mika Lastikka: Anttilanmäen kohdalla louhitaan kalliota älypyörätien vuoksi
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta: Muistojeni Alijuhakkala
Kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari: Salinkallion koulusta ei ole tehty purkupäätöstä
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta ja Alijuhakkala vieläkin vanhempi.
Kansalaisaktivisti Petri Alastalo: Päättäjien tulisi ajaa lahtelaisten etua oman edun sijaan
Karpo oli aikansa ylivoimainen some-vaikuttaja ja kansan syvien rivien viimeinen hätähuuto
ARKISTO