Suomen turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö muuttui Venäjän Ukrainassa käynnistämän sodan myötä perusteellisesti. Mutta maailmanpolitiikan pyörteet eivät iske vain huoleen rauhasta ja rajojen koskemattomuudesta. Globaalia kauppapolitiikkaa ohjaavat yhä vahvemmat poliittiset intressit ja nollasummapeli.
Tämä geotalouden murrokseksi kutsuttua kehitystä on voimistanut Kiinan nousu, vihreä siirtymä sekä kiristyvä kilpailu uusien teknologioiden hallinnasta. Viime vuosien kriisit kiihdyttivät suuntausta entisestään, kun pandemia paljasti toimitus- ja arvoketjujen haavoittuvuuden ja Ukrainan sota yksipuolisen energiapaletin riskit.
Suomen kannalta keskeistä tämä on useista syistä. Sijaintimme tekee meistä riippuvaisia toimitusketjujen katkeamattomuudesta ja logistisesta saavutettavuudestamme. Hyvinvointiyhteiskuntamme turvaaminen edellyttää ulkomaan vienniltämme uutta kasvuvauhtia ja ennen kaikkea kykyä asettaa painopisteitä tälle toiminnalle.
Tarvitsemme kansainvälistysstrategian, joka tunnistaa uusia markkinoita avaavia sektoreita. Se ohjaisi investointeja ja tekisi meistä päämäärätietoisempia vientimarkkinoilla. Sama koskee logistiikan ratkaisuja niin maalla, merellä kuin ilmassa. Vihreän siirtymän maailmassa meillä on todellinen viennin valttikortti kädessämme: vahva osaaminen digitaalisissa teknologioissa, joka luo meille strategista kilpailuetua maailman markkinoilla.
Digitaalisuus läpäisee tänä päivänä niin teollisuuden, logistiikan kuin puolustuksen sektorit ja on avainasemassa vihreässä siirtymässä. Digiratkaisujen kysyntä avaa uusia markkinoita ja mahdollisuuksia laajentaa toimialaa. Jo nyt puolustusviennin alalla näemme sen, miten kova rauta saa rinnalleen ohjelmistokehittämistä, data-analyysiä ja satelliittipaikannusta.
Teollisuutemme painopisteet tulisi heijastua myös niissä pöydissä, joissa kansainvälistä teknologiapoitiikkaa määritellään. Samalla käännämme katseemme länteen. Ruotsi on jo nyt tärkein kauppakumppanimme, mutta se voisi olla sitä myös kokonaisturvallisuuden osalta. Toimitusketjut ja huoltovarmuus sekä puolustusyhteistyö – yhdessä Ruotsin kanssa voimme vahvistaa yhteiskuntien kokonaisturvallisuutta toisiamme hyödyttäen.
Elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon tiiviimpi yhteistyö uhkien ja kriisitilanteiden, mutta myös vientituotannon osalta on tässä keskeisessä osassa. Suomella on tulevaisuuden osaamista ja ratkaisukeskeisyyttä – nyt on aika kääntää meidän vahvuuksiksi myös uudessa maailmantilanteessa.
Ville Skinnari