Vähemmän ja enemmän fiksuja uudistuksia

Vappuna oli hyvä tilaisuus puhua Suomesta ja tulevaisuudesta. Vähän yli 100-vuotias Suomi on ollut vaikeuksista huolimatta kansainvälinen menestystarina. Suomen taloudella menee nyt paremmin, mutta saavutettu kasvu ei kuulu kaikille. Liian moni pienituloinen ikäihminen joutuu rahapulassa valitsemaan ruoan ja lääkkeiden väliltä. Nuorten syrjäytyminen, päihde – ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Erityisesti huumeiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Syyt ovat syvällä eikä tilanteen korjaamiseen riitä vain hallinnolliset uudistukset. Tarvitaan uudenlaista otetta johtamiseen, mutta samalla myös toisista välittämiseen. Sitä vastuuta ei voi ulkoistaa tai kilpailuttaa.

Suomi tarvitsee fiksuja uudistuksia ja tarvittavat uudistukset pitää viedä maaliin. Seuraava hallitus joutuukin vuonna 2019 kovan paikan eteen, koska sen pitää tehdä ne uudistukset, jotka tältä hallitukselta on jäänyt tekemättä. Suomeen tarvitaan nykyajan haasteisiin vastaava sosiaaliturvauudistus, naisten työllisyyttä ja palkkoja parantava perhevapaauudistus, koulutustasoa ja nuorten asemaa edistävä oppivelvollisuusuudistus, mahdollisuuksien tasa-arvon takaava varhaiskasvatusuudistus sekä työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukeva verouudistus. SOTE – ja maakuntauudistus ei ole fiksu uudistus, jos se toteutetaan hallituksen nyt esittämältä pohjalta. Se mikä toimii ei kannata rikkoa. Jotkut sen tuomista virheistä tulevat olemaan peruuttamattomia. Onneksi paljon voidaan korvata seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Talouden isossa kuvassa kysymys kuuluu, miten kestävällä pohjalla Suomen kasvu on ja mikä on Suomen kasvaneen viennin todellinen jalostusarvon aste? Tosiasiassa olemme palanneet noin 20 vuotta taaksepäin viennin jalostusarvossa. Samaan aikaan Suomen T&K panostukset ovat viime vuosina laskeneet merkittävästi niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Meidän pitää entistä tarkemmin pohtia onko maakunnan elinkeinopolitiikka päivitetty 2000–luvulle? Miksi muut maakunnat menestyvät ja me emme? Tässäkin avainsanat ovat osaaminen sekä yhteistyö – yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kanssa sekä yhteistyö yliopiston ja koulutus-organisaatioiden kanssa. Osaako esimerkiksi Lahti hyödyntää uuden yliopiston, siten että se näkyy jatkossa työpaikkojen ja osaamisen kasvussa?

Pienen maan elinkeinopolitiikan ytimessä ei voi olla muuta muin osaamisen kehittäminen. Siksi koulutuksesta leikkaaminen oli sellainen harhalaukaus, josta joudumme hiihtämään vielä lukuisia sakkokierroksia ennen kuin voimme palata maailman huipulle.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO