Vähemmän ja enemmän fiksuja uudistuksia

Vappuna oli hyvä tilaisuus puhua Suomesta ja tulevaisuudesta. Vähän yli 100-vuotias Suomi on ollut vaikeuksista huolimatta kansainvälinen menestystarina. Suomen taloudella menee nyt paremmin, mutta saavutettu kasvu ei kuulu kaikille. Liian moni pienituloinen ikäihminen joutuu rahapulassa valitsemaan ruoan ja lääkkeiden väliltä. Nuorten syrjäytyminen, päihde – ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Erityisesti huumeiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Syyt ovat syvällä eikä tilanteen korjaamiseen riitä vain hallinnolliset uudistukset. Tarvitaan uudenlaista otetta johtamiseen, mutta samalla myös toisista välittämiseen. Sitä vastuuta ei voi ulkoistaa tai kilpailuttaa.

Suomi tarvitsee fiksuja uudistuksia ja tarvittavat uudistukset pitää viedä maaliin. Seuraava hallitus joutuukin vuonna 2019 kovan paikan eteen, koska sen pitää tehdä ne uudistukset, jotka tältä hallitukselta on jäänyt tekemättä. Suomeen tarvitaan nykyajan haasteisiin vastaava sosiaaliturvauudistus, naisten työllisyyttä ja palkkoja parantava perhevapaauudistus, koulutustasoa ja nuorten asemaa edistävä oppivelvollisuusuudistus, mahdollisuuksien tasa-arvon takaava varhaiskasvatusuudistus sekä työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukeva verouudistus. SOTE – ja maakuntauudistus ei ole fiksu uudistus, jos se toteutetaan hallituksen nyt esittämältä pohjalta. Se mikä toimii ei kannata rikkoa. Jotkut sen tuomista virheistä tulevat olemaan peruuttamattomia. Onneksi paljon voidaan korvata seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Talouden isossa kuvassa kysymys kuuluu, miten kestävällä pohjalla Suomen kasvu on ja mikä on Suomen kasvaneen viennin todellinen jalostusarvon aste? Tosiasiassa olemme palanneet noin 20 vuotta taaksepäin viennin jalostusarvossa. Samaan aikaan Suomen T&K panostukset ovat viime vuosina laskeneet merkittävästi niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Meidän pitää entistä tarkemmin pohtia onko maakunnan elinkeinopolitiikka päivitetty 2000–luvulle? Miksi muut maakunnat menestyvät ja me emme? Tässäkin avainsanat ovat osaaminen sekä yhteistyö – yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kanssa sekä yhteistyö yliopiston ja koulutus-organisaatioiden kanssa. Osaako esimerkiksi Lahti hyödyntää uuden yliopiston, siten että se näkyy jatkossa työpaikkojen ja osaamisen kasvussa?

Pienen maan elinkeinopolitiikan ytimessä ei voi olla muuta muin osaamisen kehittäminen. Siksi koulutuksesta leikkaaminen oli sellainen harhalaukaus, josta joudumme hiihtämään vielä lukuisia sakkokierroksia ennen kuin voimme palata maailman huipulle.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
Lahden tapahtumapalvelut uusiksi – KOKO Lahti muuttuu Eventum Lahti Oy:ksi
Eero Seesvaara: Lahti Energian tuloksenkantokyky ei ole uhattuna lähitulevaisuudessakaan
Stubb vei äänet Liipolassa – Kaksinkamppailu oli muutoin tasaista Etelä-Lahdessa
Jorma Ratia: Perussyy Lahti Energian myynnin tarkastelulle on Lahden talouden tassapainottaminen
Kansanedustaja Mika Kari: Lahti Energian myyntiin tulisi hakea myös valtuuston näkemys
Launeelaiset tekivät juoksuhautakynttilöitä rintamalle Ukrainaan
Erityisavustaja Tuomas Sorsa: Raiteet tulevat tutuiksi sekä työmatkalla että työtehtävissä
Lahti Energian myynti olisi suuri strateginen muutos kaupungin taloudessa
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Energiayhtiön mahdollinen myyntipäätös kuuluu valtuustolle
Lahden valtuusto on paljon vartijana Lahti Energian myyntisuunnitelmissa – riittääkö sen pätevyys?
Kansalaisaktiivi Petri Alastalo: Kaupunkilaisten omistamaa sähköyhtiötä ei saa myydä pääomasijoittajille
Seurakuntapappi Mari Ruuska: Joulukirkossa pääsee pysähtymään hetkeksi joulun ydinsanoman äärelle
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Sivistyslautakunnan jäsenet esittivät kritiikkiä Digionen lisärahoitustarpeesta
Rehtori Kari Ratia: Salinkallion peruskoulu lopetettiin kepulikonstein – Nyt sitä kannattaisi hyödyntää erilaisiin uusiin toimintoihin
Jaakko Ripatti: Kirkkoherran työ Launeella oli minulle parasta aikaa työelämässä
ARKISTO