Peruskouluun siirryttäessä Lahti kulki kaikessa kehitystyössä eturivissä. Erityisesti Lahden musiikkiluokat ja liikuntalukiot olivat aikansa ihmeitä ja helmiä. Erikoistutuminen oli se keino kilpailla oppilaista ja myös opettajista. Haasteet otettiin vastaan ja luovuus ja kokeilunhalu toimivat motiivina kehittää
uutta peruskoulua. Nyt tarvittaisiin taas uusi opettajien sukupolvi, jolla on rohkeus luopua liitutaulusta ja sukeltaa uutta hyödyntävään tietotekniikkaan ennakkoluulottomasti.
Tietotekniikka on tämän päivän lapsille luonnollinen tapa oppia ja jo alakoululaiset osaavat etsiä googlaamalla mitä monimutkaisempia asioita ja tietoja.
Tulevaisuudessa nuori ihminen joutuu muuttumaan kuin kameleontti väriä. Valttia ovat luovuus, ongelmanratkaisu, tiimityöskentely, tietotekniikka ja joustavuus. Nämä tosiasiat Lahti on unohtanut.
Miksei Lahteen ole perustettu opettajista mitään ydinryhmään suunnittelemaan tulevaisuuden koulua? Homekouluihin Lahti on upottanut suunnattomat määrät rahaa. Näin on käynyt, koska koulutoimelta on puuttunut asiansa osaavaa rakennustarkastaja, joka olisi tuntenut edes jollain lailla pahimmat homekarikot. Nyt pusketaan Launeella päätä koivuun oikein olan takaa. Tosiasia on, että Lahdessa on liian paljon kouluja ja eritoten Etelä- Lahdessa.
Sopivasta palkkioista olisin valmis tekemään jotain tälle ajankohtaiselle asialle, mutta kukapa fossiilia kuuntelisi?
Tämän päivän ”herrantertuille” tarjotaan valmiiksi pureskeltua tietoa. On perkeleen toisarvoista muistaa Tarton rauhan vuosiluku, mutta erittäin tärkeää tietää, mitkä syyt tähän rauhaan johtivat. Ongelmanratkaisukyky ja intohimo ovat luovan motivaation avainkäsitteitä. Niihin ei nykykoulua
valmenna mitenkään. Tulevaisuus on kannettavissa hyvissä tietokoneissa, mutta tabletitkin kelpaavat. Nykykoulu ei siis yksinkertaisesti tiedä, mitä opettaa, koska monet opettajat ovat koko ajan muutosvastarinnassa. Vain muste ja imupaperi puuttuvat!
Uudistukset tulevat, mutta ei Lahdessa. Malleja olisi maailmalta noudettavissa, mutta liikkeellelähtö on liian hidasta. Peruslähtökohta olisi kaikille yhteinen yleissivistävä osa, jonka jälkeen jokaiselle räätälöitäisiin oma henkilökohtainen opetussuunnitelma. Suomessa pärjätään PISA- testeissä hyvin, mutta viihdytään koulussa huonosti. Liika kielipainotteisuus estää käsittelemästä nykyelämälle tärkeimpiä elämisen taitoja: yrittämistä, ympäristötietoja ja globaalia ymmärtämistä.
Kuka uskaltaa Lahdessa potkaista ensimmäisenä sivistyspallon ja pistää koulumuutoksen rattaat pyörimään?
Varmaa on ainoastaan, että oppilaita Lahdessa on liian vähän ja kouluja liikaa!
Juhani Melanen