Ilmainen koulutus on Suomen tärkein luonnonvara

Vinkki tähän tämän viikon juttuun tuli taas lukijalta! Siis kiitos! Hän luki Amerikan juttuni sanoi kirjoita jostain Suomen vahvuudesta, mutta älä armeijasta. Tästä aiheesta mielipiteesi jo tunnetaan! Yllä olevaa otsikkoa ei kauan tarvinnut miettiä, sillä täysin oikeutetusti voidaan väittää, että Suomen menestystarina on koulutuksemme menestystarina.

Ensi vuodeksi Opetus- ja kulttuuriministeriö osuus vuoden 2024 talousarvioesityksestä on 8,0 miljardia euroa, mikä on 274 miljoona euroa enemmän kuin Marinin hallituksen vuonna 2023. Nyt ammatillinen ja lukiokoulutus sai 1418 miljoonaa eli 74, 6 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2023; tosin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön 100 miljoonan pudotuksen takia. Silti summa oli vaikuttava eli 823,4 miljoonaa euroa. Nyt tästä vajeesta (100 miljoonaa) oppositio hyökkää täysillä hallitusta vastaan laajalla rintamalla. Poliittinen peli sivistysrahoista jatkuu.

Ilmainen koulutus ei ole kuitenkaan ilmaista, sillä jokainen peruskoululainen, lukiolainen ja yliopistossa tai ammatillisessa koulutuksessa oleva ja niissä opiskeleva maksetaan yhteisestä veropotista! Jokainen koulutusmuoto maksaa noin 9500 euroa/ vuosi. Tämä on huikea investointi sellaiselta yhteiskunnalta, joka sääti vasta vuonna 1921 oppivelvollisuuslain melkein viimeisten Euroopan maiden joukossa. Yliopistoja ja yksityisiä oppikouluja perustettiin Turkuun vuonna 1920 jne. Silti yhtenäiseen peruskouluun siirtyminen kesti kauemmin kuin sote- sekoilu ja toteutui todella vaiheittain vuosina 1972-1977. Tapahtui paljon muutakin : koko opettajakoulutus siirrettiin yliopistoihin. Tämä oli se loikka, jota monet muut maat eivät vieläkään ole toteuttaneet. Maassamme opettavat siis maisterit ekaluokalta lukioon ja se myös näkyi. Suomi pärjäsi maailman parhaiten PISA- testeissä 2000-luvulle asti, kunnes lepsuilu alkoi ja tasokursseista luovuttiin ja kouluista alkoi tulla ”viihtymiskeskuksia”! Tässä yhteydessä on mainittava maailman harvinaisin kouluherkku eli ilmainen kouluruokailu! Kertokaa minulle, missä maassa Ruotsia lukuun ottamatta, tämä on ilmaista?

Siirryimme maailman nopeimmin maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi 1960-luvulla.
Muistan hyvin vielä ajan , kun vielä Harjunalustankadulla maitokannua jäädytettiin ikkunan välissä. Hennalaan tulivat 1960 mukavuudet, kuten televisio ( Rooman olympiakisat ), jääkappi kuin uusi auto; Saksan lahja vanha bemari, jolla faijani körötteli kuin veikkausvoiton saanut äkkirikastunut samalla korjaillen ”offareiden” autoja varuskunta -alueella” pimeästi”!

”Suvun ensimmäinen ylioppilas” oli eräs merkkipaalu köyhän elämässä, mutta elämä jatkui, vaikka Ruotsissa käytiin toki rikastumassa, kun töitä ei Suomesta löytynyt kaikille. Elintaso alkoi meilläkin nousta ja elämä alkoi hymyillä tasa-arvoisen maan koululaitoksen takia, joka tarjosi ns. elintasoloikan lahjakkaille, mutta köyhistäkin oloista tulleille ahkerille oppilaille. Nyt ollaan taas siirtymässä sääty-yhteiskuntaan ja rikastua voi enää perimällä, koska keskiluokka maksaa kaiken ja rikkaiden verotusta Orpon hallitus lievensi ja kiristi köyhien etuisuuksia ja saneli työehdot yksipuolisesti. Nyt sitten lakkoillaan, koska ei osata neuvotella.

Kouluja ja yliopistoja rakennettiin sen varassa, että kaikki uskoivat koulutukseen, sivistykseen, kielitaitoon ja erityisesti tutkimukseen. Sodan käyneet vanhempamme halusivat meille paremmat lähtökohdat kuin heillä itsellään olivat aikoinaan. Tämä tulevaisuuden usko kannusti yrittämään. Teollisuus, kauppa, hallinto, opetus ja kulttuurilaitokset tarvitsivat yhä enemmän koulutettua väkeä asioita hoitamaan ja kouluissa ei enää tarvinnut jakaa ilmaisia kumisaappaita. Muistan aina sen häpeän leiman, joka lankesi sen oppilaan ylle, joka luokan edessä joutui hakemaan näitä kunnan ruokkoja: köyhän leima ikuisesti sielussaan.

Millä muilla eväillä luulette meidän vaurastuneen kuin koulutuksella? Ammatit tulevat vaihtumaan, mutta varmasti aina tarvitaan niin opettajia kuin lääkäreitäkin. Monia uusia ammatteja syntyy ja tekoälyä ohjaamaan ja suunnittelemaan tarvitaan niin digiosaajia kuin korkean teknologian osaavia insinöörejäkin rakentamaan suomalaisia kvanttitietokoneita lisää, mutta tämä kaikki maksaa meille veronmaksajille; myös eläkeläisillekin veroissa ”hunajaa”!

Erityisen kalliiksi köyhälle maalle tulevat kaikki lääketieteen opiskelijat (eläin- ja hammaslääketiede) mukaan lukien. Vuosi maksa noin 100 000 euroa ja vanhan Elon laskuopin mukaan tämä maksaa yhteiskunnalle (6-8 vuotta erikoistumisopinnot ) noin miljoona euroa. Sitten nämä etuoikeutetut hyväkkäät eivät suostu tekemään töitä terveyskeskuksissa kuin keikkatyöläisinä 10 000- 15 000 euron kuukausituloilla. Jossain sivistysmaassa (Espanja) tätä ilmaista opetusta vastaan valmistuneet lääkärit joutuvat työskentelemään 3-5 vuotta valtion määräämissä kohteissa. Eikö tätä voisi kokeilla Suomessakin? Kaikki opiskelijat saavat opintorahaa 279,43 euroa kuussa ja
valtio takaa kaikki lainat. Tämä on sivistysmaa ja unelmamaa erityisesti ulkolaisille opiskelijoille. Joka muuta väittää, puhuu ilman tietoa tahallisesti ”pashaa”!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Ilmainen koulutus on Suomen tärkein luonnonvara

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
ARKISTO