Näetkö minut?

Kato mua – huutaa lapsi vanhemmalleen, kun haluaa tulla nähdyksi. Usein lapsi joutuu toistamaan pyyntönsä saadakseen vanhempiensa huomion. Kaipaamme toisen hyväksyvää katsetta myös aikuisina, perheessä, ystäväpiirissä ja työyhteisössä.

Sunnuntain evankeliumitekstissä (Luuk. 7:36–50) Jeesus aterioi Simon-nimisen fariseuksen luona. Fariseukset tunsivat tarkkaan juutalaisen uskontonsa säädökset ja valvoivat niiden toteuttamista. Usein he keskustelivat Jeesuksen kanssa uskon asioista.

Paikalle saapuu nainen, jonka tiedetään elävän syntistä elämää. Nainen suree elämäänsä, itkee syntejään. Simon katsoo naista halveksien, hän toivoo, että Jeesus käskisi naista poistumaan.
Erilaisia katsojia ja katseiden kohteita: naisen sisäänpäin kääntynyt, Simonin tuomitseva ja Jeesuksen sydämiin näkevä, armahtava ja parannukseen kutsuva katse.

Jeesus sanoo: ”Katso tätä naista. Kun tulin kotiisi, sinä et antanut vettä jalkojeni pesuun, mutta hän kasteli jalkani kyynelillään ja kuivasi ne hiuksillaan. Sinä et tervehtinyt minua suudelmalla, mutta hän on suudellut jalkojani siitä saakka, kun tänne tulin. Sinä et voidellut päätäni öljyllä, mutta hän voiteli jalkani tuoksuöljyllä. Hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.” Ja hän sanoi naiselle: ”Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi.

Tekosi ja ulkoinen asemasi eivät ratkaise sitä, miten Jumala näkee sinut. Syntejään katuva, Vapahtajaansa turvautuva saa osakseen Jumalan rakkauden. Jumala antaa Poikansa työn kautta anteeksi sen, mihin anteeksiantoa kaipaamme ja pyydämme.

Osaammeko pyytää anteeksi katsetta, jolla tuomitsemme toisen ihmisen? Vaikka Luukas ei kerro, pyysikö fariseus anteeksi kovaa asennettaan, myös omahyväisyyden saa uskoa anteeksi. Siunattua paastonaikaa Sinulle.


Johanna Hurtig
Vs. kappalainen
Launeen seurakunta

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
ARKISTO