Kärsimys, osa elämää

Viimeisten viikkojen aikana olen miettinyt monta kertaa, mitä tulevaisuus mahtaa tuoda tullessaan. Mihin tämä maailma on menossa. Pelko, suru ja epävarmuus tulevat esiin monissa keskusteluissa. Uutiset kertovat suuresta määrästä inhimillistä kärsimystä. Muistuttaneet, että elämää ei oikein voi hallita, vaikka hyvinä aikoina helposti niin erehtyy luulemaan

Vaikeuksien ja kärsimyksen määrää ja syvyyttä ei voi valita. Ne vain tunkeutuvat elämän keskelle jonkinlaisina kutsumattomina vieraina. Kärsimyksen syvin olemus piilee ehkä siinä toivottomuudessa ja yksinäisyydessä, kokemuksessa, miten on tullut kaikkien jopa Jumalan hylkäämäksi, epävarmuudessa mihin kärsimys kuljettaa. Kärsivä ihminen on yksin kipunsa kanssa. Kärsivän seurassa on vaikea olla, koska myös seurassa olija joutuu kohtaamaan oman voimattomuutensa ja rajallisuutensa.

Onko kärsimys oikeudenmukaista? Pystyykö kärsimystä selittämään? Ei, kärsimys vain on. Ja jokainen saa siitä jonkinlaisen palan kannettavakseen. Joku hyvin suuren ja epäoikeudenmukaiselta tuntuvan, joku toinen taas sellaisen, joka vaikuttaa pienemmältä ja helpommin siedettävältä.

On vaikea hyväksyä ajatusta hyvästä ja oikeudenmukaisesta Jumalasta ja samalla kärsimyksen ja pahan olemassaolon sallivasta Jumalasta. Kärsimys tuntuu rangaistukselta ja siltä, että Jumala on kääntänyt kasvonsa pois minusta. Helposti mieleen saattaa tulla myös ajatus siitä, että ei Jumalaa voi edes olla olemassa, kun niin paljon maailmassa on kärsimystä.

Kuitenkin riippumatta siitä uskooko Jumalaan vai ei, maailman todellisuus jatkuu entisellään. Syystä, jota en ymmärrä maailma on täynnä kipua.

Kärsimyksen keskellä Jumala voi toimia myös lohdun tuojana. Jumala, joka Jeesuksena on suostunut ja kokenut itse kärsimyksen ja kivun. Jumala, joka olemuksellaan muistuttaa, että kestää myös silloin kun kaikki muu murenee ympäriltä. Kärsimykseen suostunut Jeesus Kristus kestää kärsivän rinnalla.


Hanna Rikkanen

Kappalainen
Launeen srk

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Perhepäivähoitaja Marika Rosti: Perhepäivähoito on lapselle paras vaihtoehto
Kirsikankukkajuhlasta on tarkoitus tehdä perinne
Opiskelija Nea Pellinen Juliste ei ole todellakaan heti valmis
FC Lahti uusien haasteiden edessä
Vanhempi konstaapeli Teppo Rainio: Poliisi haluaa läsnäolollaan vaikuttaa, että mopomiitit ovat rauhallisia
Liikunnanopettaja Pertti Vartiainen: Kisapuisto on ainutlaatuinen liikuntakeidas keskellä kaupunkia
Lähikuvassa: ”Demokratian terrieri” valtuutettu Pertti Arvaja
Jorma Ratian valtuustokysymyksen taustat
Kansanedustaja Mira Nieminen: Olen haaveillut kansanedustajan työstä pitkään
Matti Kataja ei lämpene Lahti Energian myynnille
Tutkintomestarit haluavat olla varmistamassa ammattiopetuksen laatua
Pääministeri Sanna Marin Lahdessa: Nyt teillä on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle
Salpausselän kisat 100 vuotta: Yli tuhat vapaaehtoista mahdollistavat Salpausselän kisat
Pelicansin urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen: Nälkää on vielä jäljellä!
Nuoret yrittäjät perustivat yrityksen ja laajentavat toimintaansa Lahden alueelle
Eduskuntavaaliehdokas Tuija Saloranta: Ansiotulojen verotusta on vähitellen kevennettävä, jotta kulutusta saadaan kasvuun
Jorma Ratia: Tämä on puhtaasti noitavainoa muistuttava henkilökohtainen ajojahti
Marko Haavisto: Toivottavasti yhteiskeikasta muodostuu meille jokavuotinen perinne
Eduskuntavaaliehdokas Kari Kallio: Hyväksi koetut koulukäytännöt on unohdettu uudistustahdissa
Eduskuntavaaliehdokas Atte Savelainen: Suomessa valtion ydintehtävät tulee kirkastaa jokaiselle
ARKISTO