Kärsimys, osa elämää

Viimeisten viikkojen aikana olen miettinyt monta kertaa, mitä tulevaisuus mahtaa tuoda tullessaan. Mihin tämä maailma on menossa. Pelko, suru ja epävarmuus tulevat esiin monissa keskusteluissa. Uutiset kertovat suuresta määrästä inhimillistä kärsimystä. Muistuttaneet, että elämää ei oikein voi hallita, vaikka hyvinä aikoina helposti niin erehtyy luulemaan

Vaikeuksien ja kärsimyksen määrää ja syvyyttä ei voi valita. Ne vain tunkeutuvat elämän keskelle jonkinlaisina kutsumattomina vieraina. Kärsimyksen syvin olemus piilee ehkä siinä toivottomuudessa ja yksinäisyydessä, kokemuksessa, miten on tullut kaikkien jopa Jumalan hylkäämäksi, epävarmuudessa mihin kärsimys kuljettaa. Kärsivä ihminen on yksin kipunsa kanssa. Kärsivän seurassa on vaikea olla, koska myös seurassa olija joutuu kohtaamaan oman voimattomuutensa ja rajallisuutensa.

Onko kärsimys oikeudenmukaista? Pystyykö kärsimystä selittämään? Ei, kärsimys vain on. Ja jokainen saa siitä jonkinlaisen palan kannettavakseen. Joku hyvin suuren ja epäoikeudenmukaiselta tuntuvan, joku toinen taas sellaisen, joka vaikuttaa pienemmältä ja helpommin siedettävältä.

On vaikea hyväksyä ajatusta hyvästä ja oikeudenmukaisesta Jumalasta ja samalla kärsimyksen ja pahan olemassaolon sallivasta Jumalasta. Kärsimys tuntuu rangaistukselta ja siltä, että Jumala on kääntänyt kasvonsa pois minusta. Helposti mieleen saattaa tulla myös ajatus siitä, että ei Jumalaa voi edes olla olemassa, kun niin paljon maailmassa on kärsimystä.

Kuitenkin riippumatta siitä uskooko Jumalaan vai ei, maailman todellisuus jatkuu entisellään. Syystä, jota en ymmärrä maailma on täynnä kipua.

Kärsimyksen keskellä Jumala voi toimia myös lohdun tuojana. Jumala, joka Jeesuksena on suostunut ja kokenut itse kärsimyksen ja kivun. Jumala, joka olemuksellaan muistuttaa, että kestää myös silloin kun kaikki muu murenee ympäriltä. Kärsimykseen suostunut Jeesus Kristus kestää kärsivän rinnalla.


Hanna Rikkanen

Kappalainen
Launeen srk

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
ARKISTO