Suomen ja Venäjän hallitustenvälinen talouskomissio kokoontui tällä viikolla Helsingissä. Minä ja Venäjän kollegani, teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov toimimme komission puheenjohtajina. Venäjä on Suomelle keskeinen kauppakumppani. Siellä toimii noin 900 suomalaista yritystä, ja suomalaisinvestointien arvon maassa arvioidaan olevan 15 miljardia euroa. Venäjä on Suomen kuudenneksi suurin vientimaa ja kolmanneksi suurin tuontimaa. Talouskomission tehtävä on edistää kummankin maiden yritysten ja kaupankäynnin etua.
Kävimme Manturovin sekä suomalaisten ja venäläisten yritysten edustajien kanssa läpi niitä asioita, joissa maidemme välisellä käytännönläheisellä talousyhteistyöllä on isointa potentiaalia, kuten esimerkiksi liikenteessä, energiassa ja metsäteollisuudessa. Talouskomission ja muiden yhteistyön kanavien avulla saadaan entisestään kasvatettua tätä kaupallis-taloudellista vaihtoa. Suomella ja Venäjällä on yhteisiä tavoitteita myös esimerkiksi ympäristöasioissa, kuten energiatehokkuuden parantamisessa ja päästöjen vähentämisessä. Tässä Suomi voi tarjota Venäjälle sellaisia ratkaisuja, joita maan isot markkinat tarvitsevat.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan haasteista huolimatta voimme tehdä tässäkin tilanteessa paljon. Lahdessa Venäjän kauppa on tuonut toimeentuloa meille vuosikymmeniä. Torstaina Helsingissä mukana olivat Raute, Wihuri, Huhtamäki, UPM, Valio, Paulig ja moni muu suomalainen yritys. Yhteys Pietariin Allegrolla palautuu toivottavasti pian. Samoin Moskovaan. Liikematkustajien lisäksi monet odottavat jo matkustamista molemmin puolin rajaa. Torstaina hallitus päätti että teknisiä esteitä junaliikenteen avaamiseen ei enää ole Vainikkalassa. Terveysviranomaisten kanssa neuvottelut jatkuvat.
Viime sunnuntaina vietettiin Mielenterveysomaisten eli Ilonanpäivää. Tämä on aihe, jota kannattaa pysähtyä miettimään. Jopa joka toinen suomalainen kokee jonkun mielenterveyden häiriön elämänsä aikana. Sairastunut ei ole tilanteessaan yksin, vaan tilanne koskettaa myös laajaa lähipiiriä hänen ympärillään, aina perheenjäsenistä työelämään. Läheinen on usein myös se henkilö, joka on eniten läsnä sairastuneen arjessa ja auttaa pärjäämään ja jaksamaan.
Mielenterveysongelmista ja niitä lähipiirissään kohtaavien läheisten ja omaisten asioista on puhuttava nykyistä avoimemmin. Kun asioista pääsee keskustelemaan muiden kanssa, käy arjen taakkakin ainakin hivenen kevyemmäksi. Myös käytännön asioihin on kiinnitettävä huomiota. Tukijärjestelmä ei ole Suomessa nykyisellään riittävän vahva ja mielenterveyspalveluihin on saatava myös Lahdessa lisää resursseja. Uusia tukimuotoja ja -ratkaisuja haettaessa on kiinnitettävä huomiota niin mielenterveysongelmien jyyrisyidenpurkamiseen kuin läheisten hädän ja huolen helpottamiseen.
Hoitamattomuus tulee aina kalliiksi. Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain nykyisellään joidenkin arvioiden mukaan jopa 11 miljardia euroa. Mielenterveyssyyt ovat yleisin peruste jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle ja myös sairauspoissaolojen suurin sekä nopeimmin kasvava syy. Tämän vuoksi Suomessa menetetään arviolta 17 miljoonaa työpäivää vuodessa. Nämä ovat erittäin huolestuttavia lukuja, niin yhteiskunnan kuin yksilön kannalta.
Hallituksen viime vuonna hyväksymä uusi kansallinen mielenterveysstrategia ohjaa työtä mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Se kattaa myös päihdepalvelut ja itsemurhien ehkäisyohjelman. Myös nyt korona-aikana syntyneeseen mielenterveyspalvelujen palveluvelkaan on kohdennettu miljoonilla lisärahoitusta. Se ei kuitenkaan itsessään riitä. Pitää niin Lahdessa kuin valtakunnan tasolla pitää löytyä entistä kokonaisvaltaisempi ratkaisu siihen, miten ihmisten mielenterveyttä edistetään ja miten ongelmia ehkäistään. Tässä työssä pitää olla mukana niin valtio, kunnat kuin järjestöt.
Ville Skinnari