Hallituksen esittelemä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen tavoittelee uutta tehokkuutta ja jopa kolmen miljardin euron säästöjä. Tulevassa mallissa maakunnalla olisi järjestäjän rooli. Palveluiden tilaaja ja tuottaja eriytetään, julkinen ja yksityinen palvelutuotanto tuodaan samalla viivalle kilpailuneutraliteettiin eli tasapuolisisiin toimintaedellytyksiin vedoten. Samalla edellytetään myös julkisen palvelutuotannon yhtiöittämistä. Kilpailuttamisesta poikkeuksena olisivat nk. julkisen palveluvelvoitteen piiriin kuuluvat palvelut, joita tuotettaisiin jatkossakin julkisen sektorin toimesta, kuten esimerkiksi päivystystoiminta ja ensihoito. Tarkkaa määritelmää julkiselle palveluvelvoitteelle emme ole vielä saaneet.
Hallituksen tavoittelema tulevaisuuden toimintamalli sekä siihen liittyvä yhtiöittäminen huolestuttaa monia. Euroopan Unionin lainsäädäntö ei edellytä Suomea muuttamaan sosiaali- terveydenhuollon järjestelmäänsä markkinaehtoiseksi ellei Suomi itse niin halua. Nyt Sipilän, Soinin ja Stubbin hallitus haluaa. Tasapuolisen kilpailun nimissä ollaan avaamassa veronmaksajien rahahanat yksityisille, monikansallisille terveysjäteille – myös erikoissairaanhoidossa. Jatkossa järjestäjä ostaisi vähintään 1/3 sosiaali – ja terveysalan – palveluista yksityiseltä sektorilta. Miten SOTE – hankkeen alkuperäinen tavoite eli sosiaali- terveyspalveluiden integraatio toteutuu on hämärän peitossa? Yksityinen sektori alkaa käyttämään entistä enemmän julkista valtaa, joka perustuslain 124§:n mukaan lähtökohtaisesti aina kuuluu viranomaiselle.
Jatkossa maakunta järjestäisi tietyin väliajoin ”uusia ratkaisuja hakevia kokonaiskilpailutuksia”. Eli tehtäisiin ”kokonaiskilpailutus”, jonka voittajaksi voisi tulla veroparatiisista omistettu terveydenhuoltoalan yhtiö? Julkisen sektorin on vaikea yksityistä voittaa, koska jo työehto- ja eläkesopimukset ovat arviolta noin kuusi prosenttia kalliimmat. Näin meillä voi olla käsissä uusi yksityinen monopoli. Sellaisen käyttäytymisestä meillä on hyvä esimerkki tuoreessa muistissa. Caruna Oy otti sähkön siirrossa asiakkailtaan niin sanotusti tyhjät pois ja hinnat karkasivat niin yrityksille kuin kuluttajillekin. Liikevaihtojen ja hintojen nousuun uskoo myös HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén. Panamaan saakka terveysjättien ei tarvitse voittoja lähettää. Veroparatiiseja löytyy paljon lähempää Euroopastakin. Ja voidaanhan Päijät-Hämeenkin kuntien omaisuus eli julkisomisteiset yhtiöt sitten myydä sijoittajille myöhemmin, jos ne eivät pärjää kilpailussa? Suomen SOTE-juna puksuttaa köhien, mutta tasaista vauhtia kohti amerikkalaista mallia, jossa köyhän tehtävä on vain kärsiä.
Vaarassa on myös keskussairaaloiden edellytys toimia jatkossa todellisina päivystyssairaaloina. PHKS:n vuosiliikevaihdosta 50-80% (n. 150-200 MEUR) tulee ei-päivystyksellisestä erikoissairaanhoidosta, joka samalla – toimiessaan saman katon alla – tukee laaja-alaisesti päivystystoimintaa. Nyt juuri tätä osiota avattaisiin ja pilkottaisiin markkinaehtoisesti kilpailulle. Mitä sitten käy keskussairaalalle? Osa työstä ja sen tekijöistä siirtyisi varmuudella yksityiselle ja vielä pois omasta maakunnasta – suuret firmat kun vain nyt yleensä keskittävät palvelut suuriimpiin kaupunkeihin. Se on samalla kaikki pois paljon kaivatuista oman maakunnan palveluista, osaajista ja verotuloista.
Päijät-Hämeen valinta noin 12 ehdokkaan joukkoon laaja-alaiseksi päivystyssairaalaksi varmistaisi monella tavalla Päijät-Hämeen keskussairaalan tulevaisuuden ja osaajien sitoutumisen omaan maakuntaan. Siksi hallituksen pian tekemä päätös laaja-alaisesti päivystävien sairaaloiden sijoittumisesta on meille ehkä suurempi kuin osaamme kuvitella.
Aikataulu SOTE-uudistuksessa on todella tiukka: Julkisen palvelutuotannon tulisi olla yhtiöitettynä jo vuoden 2018 loppuun mennessä. Hyvinvointikuntayhtymän perustaminen on Päijät-Hämeeseen hyvä ja kannatettava tavoite. Yhtymän omistajien eli kuntien arvioitavaksi jää onko prosessi realistinen, kun samalla pitäisi laittaa nykyiset palveluntuottajat uuden osakeyhtiön alaisuuteen sekä kiireesti yhtenäistää edelleen toisiaan ymmärtämättömät potilastietojärjestelmät. Ja kun liikevaihdot kasvavat, mistä ne kolmen miljardin säästöt sitten lopulta tulevat?
Ville Skinnari
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän valtuuston puheenjohtaja
Kansanedustaja (sd.)