Mikkelinpäivä on enkelten, Jumalan sanansaattajien päivä. Mutta vanhastaan mikkelinpäivänä on muistettu myös lapsia ja usein silloin vietetään myös lasten kirkkohetkiä ja perhekirkkoja. Mutta miksi juuri silloin ovat lapset esillä? Eihän enkelit kuulu vain lapsille! Syynä tähän on mikkelinpäivän evankeliumiteksti. Siinä Jeesus puhuu lapsista.

Ensiksikin hän varoittaa meitä aikuisia ja isoja, ettemme halveksisi yhtäkään näistä vähäisistä. Helposti tässä maailmassa isommat jyräävät pienemmät. Siksi on hienoa, että viime aikoina on alettu kiinnittää huomiota lasten tarpeisiin. Mm. seurakunnissa päätöksenteossa täytyy arvioida, mitä vaikutuksia päätöksellä on lapsiin. On hyvä, että pysähdymme miettimään, mitä vaikutuksia tekemisilläni ja valinnoillani on lapsiin. Jeesus puheessaan menee vielä pidemmälle. On tärkeää, ettemme halveksi pieniä, mutta meidän on tehtävä vielä enemmän. Meidän on puolustettava lapsen oikeuksia ja tarjottava turvallinen kasvuympäristö. Jeesus sanoo: ”Joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.”

Toiseksi Jeesus asettaa lapsen meille aikuisille esikuvaksi. Hän sanookin, että taivasten valtakunta on lasten kaltaisten. Tavallisestihan lapset ottavat mallia aikuisista. Mutta mitä me voimme oppia lapsilta? Ehkäpä aitoutta. Tai sellaista luottamusta, jota lapsi osoittaa. Niin kuin lapsi, joka turvautuu vanhempaan ja menee hänen syliinsä suojaan ja turvaan, niin me saamme samoin turvautua Jumalaan ja Vapahtajaan Jeesukseen ja olla turvassa hänen armossaan ja rakkautensa sylissä.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Päijät-Hämeen keskussairaalan uudisosa (RV7) vihittiin käyttöön pari viikkoa sitten. Uudisrakennuksen toteutus oli vuonna 1976 valmistuneen sairaalan koko historian mittavin hanke. Päijät-Hämeen keskussairaala on maakuntamme sydän ja Suomen toiseksi suurimpana keskussairaalan myös samalla osaamisen keskittymä, jonka vuosikymmenten aikana luodusta osaamisesta on syytä olla ylpeä. Meillä on yksi Suomen parhaista keskussairaaloista, ellei paras, vaikka ongelmiakin on paljon kuten kaikkialla Suomessa. Puheessani avajaistilaisuudessa kiitin erityisesti henkilökuntaa ja asiakkaita jaksamisesta remontin aikana ja muutenkin kriisien keskellä. Uudisrakennuksen myötä sairaalan tilojen, laitteiden ja henkilöresurssien joustavampi yhteiskäyttö lisääntyy, jolloin moniammatillista hoitotyötä pystytään hyödyntämään huomattavasti paremmin. Potilaan keskeinen hyöty uusista tiloista on hoitoprosessin selkeytyminen ja joustavuus. Seuraavan rakennusvaiheen (RV8) on suunniteltu alkavan ensi vuoden keväällä purku-urakalla. Rakennukseen suunnitellaan uudet tilat sisätautien, neurologian, keuhkosairauksien, nuorisopsykiatrian osastoille sekä ortopedisen ja neurologisen kuntoutuksen osastoille. Lisäksi rakennukseen on suunniteltu tilat lastentautien kokonaisuudelle ja kuvantamiselle sekä Lahden kaupungin sairaalakoululle. Hyvinvointiyhtymän johto eli virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat paljon vartijoina. Maan hallitus panosti koronan hoitoon ja sote – sektoriin todella paljon rahaa ja se raha annettiin kaupungeille ja kunnille. Nyt tätä rahaa tulee käyttää viisaasti siihen mihin se on tarkoitettu eli palveluihin ja niiden toimivuuteen sekä jonojen purkamiseen.

Viime viikkoina eduskunnassa on keskusteltu paljon hoitajista. Ensin käsittelyssämme oli potilasturvallisuutta koskeva väliaikainen lainsäädäntö, jolla hoitoalan työntekijöiden työtaistelutilanteessa turvaamme ihmisten henkeä ja terveyden vakavaa vaarantumista. Yleensä suojelutyöstä on pystytty sopimaan niin, että välttämättömimmät tehtävät voidaan hoitaa myös lakon aikana. Nyt tässä ei ole kuitenkaan onnistuttu ja siksi tämä laki säädettiin viimesijaiseksi keinoksi. Kyse ei ole lakko-oikeuden murtamisesta lailla, vaan ihmishenkien turvaaminen. Velvoitteet ovat ensisijaisesti työnantajilla ja tämän lain myötä ensin suojelutyöstä sopimisessa neuvotellen ja vasta lopuksi suojelutyöhön määräämisessä. Tärkeimpänä ratkaisuna tilanteessa kuitenkin pidän sitä, että työmarkkinaosapuolet pääsisivät hyvään sopimukseen mahdollisimman nopeasti.

Pitkän ajan kuluessa kehittyneeseen henkilöstöpulaan sote-alalla ei ole pikaratkaisuja. Siitä keskustelimme eduskunnassa opposition esittämän välikysymyksen pohjalta keskiviikkona. Haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan nyt akuuttien työmarkkinaratkaisujen lisäksi monipuolisia toimia. Keskeistä on huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävistä koulutusmääristä, mitä hallitus onkin määrätietoisesti tehnyt, mm. lisäämällä lähihoitajien ja hoiva-avustajien koulutuspaikkoja. Tarvitaan myös työnjakoa ja työn organisoimista työpaikoilla, työhyvinvoinnin ja johtamisen parantamista eri keinoin sekä teknologisten ratkaisujen monipuolista hyödyntämistä. Päijät-Hämeessä meillä on edelleen parannettava myös koulutuksen toteutusta. Salpauksen kanssa järjestämme ensi maanantaina Lahdessa seminaarin, jossa varmasta tätäkin aihetta käsitellään. Ketään nuorta ei saisi hukata koulutuspolun aikana. Omaishoito vaatii myös panostuksia. Paljon on tehty, mutta se ei vielä riitä.

Suomessa sosiaali- ja terveydenhuolto on maailman mitassa huipputasoa, suuri kiitos siitä kuuluu alan ammattilaisille. On välttämätöntä, että meillä on myös tulevaisuudessa toimivat ja entistä paremmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Meillä päättäjillä, niin eduskunnassa kuin kaikissa Suomen kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla, on velvollisuus tehdä kaikkemme tämän eteen.

Ville Skinnari

Tänä syksynä on tuntunut, että huolet kasaantuvat. Vaikka onhan tässä toki oltu huolissaan jo pitkään. Ensin sanomalehdet täyttyivät ilmastonmuutoksesta, sitten on kärvistelty koronan keskellä, pelätty Ukrainan puolesta ja nyt syksyä kohti mentäessä huolenaiheeksi on noussut sähkön hinta ja kohoava inflaatio – se miten pärjäämme talven yli.

Tämän sunnuntain evankeliumissa Jeesus kuitenkin kehottaa meitä olemaan huolehtimatta, sillä taivaallinen isämme pitää meistä kyllä huolen. Jeesuksen sanat ovat viisauden sanoja: murehtiminen ei ihan oikeasti kannata! Pitäisi vain luottaa Jumalan huolenpitoon. Toisinaan tuntuu, että tuota kehotusta on kovin vaikea noudattaa. Miten me muka voisimme olla murehtimatta?

Jumalan huolenpidon varaan heittäytyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, ettemme enää kantaisi hartioillamme kuormia. Ajattelen, että Jeesus haastaa meitä läpi Raamatun uudestaan ja uudestaan rakastamaan – toisiamme ja Jumalaa. Jumala rakastaa meitä ja sitä rakkautta riittää kyllä jaettavaksi toinen toisillemme. Kaikkia murheitamme se ei toki poista, mutta ehkä Jumalan ja toisten ihmisten apuun ja rakkauteen luottaminen tekee epävarmuudesta hiukan siedettävämpää ja kuormistamme edes hieman kevyempiä.

Maija-Reetta Katajisto
Launeen seurakunnan kappalainen

Terveisiä New Yorkista YK:n yleiskokouksesta. Kolmen vuoden tauon jälkeen valtioiden päämiehet, ministerit ja järjestöt kokoontuvat keskustelemaan maailmaan ongelmista ja niiden ratkaisuista. YK ei aina näy Suomessa tai sitä ei ehkä niin tunneta, mutta nyt jos koskaan maailma tarvitsee rauhaa, vakautta ja yhteistyötä. Totuus on kuitenkin, että maailma on jakautumassa vaarallisesti eri leireihin. Vahvempaa YK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kiirehdimme juuri New Yorkin ruuhkassa kävellen kokouspaikalle YK:n päämajaan, joten palaan kokouksen tunnelmiin ja antiin myöhemmin.

Suomessa ja Lahdessa ollaan myös isojen ja vaikeiden asioiden äärellä. Moni ongelmamme ei ole omissa käsissä esimerkiksi Putinin hyökkäyssodasta johtuen. Mutta moni on: Lahden jäähalli täyttää ensi vuonna 50 vuotta ja on yleisesti tiedetty hallin olevan jo elinkaarensa loppupäässä. Viimeistään viime kaudella jäähallin tukirakenteiden natistessa lumen painosta tuli selväksi, ettei jäähallin saneeraus ole enää järkevää, vaikka tarvetta sille yhä olisikin.

Lahdessa on jäähallin lisäksi kaksi muutakin urheilupaikkarakentamiseen liittyvää avointa kysymystä, jotka vaativat ripeää toimintaa. Yksi näistä on Kisapuiston jalkapallostadionin toteutus ja toinen uuden uimahallin rakentaminen. Kisapuiston jalkapallostadionin rakentaminen on etenemässä, sillä Lahden valtuusto on lisäämässä sen rakentamisrahat ensi vuoden talousarvioon. Aikaisemmin puhuttiin, että yksityinen rakennuttaja vastaisi kylpylän rakentamisesta, jonka yhteyteen tehtäisiin 50 metrin allas, mutta tämä suunnitelma on nyt ainakin toistaiseksi pantu jäihin. Nyt on aika toteuttaa hotellihanke nopeasti erikseen ja uimahalli esimerkiksi Launeelle, minne se on jo suunniteltu moneen kertaan.

Suomessa on tällä hetkellä kolme monitoimiareenaa, jotka sijaitseva Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Neljättä suunnitellaan Lappeenrantaan. Lahteen tarvitaan monitoimiareena, joka jäähallin ohella toimisi konserttien, messujen ja isojen yleisötapahtumien Näin saataisiin areenan käyttöaste mahdollisimman korkeaksi ja kannattavaksi. Maailmalta löytyy useita esimerkkejä miten hankkeita voi yhdistää järkevästi.

Urheilupaikkarakentamisen lisäksi Lahdessa tulisi myös keskustella siitä, miten urheilutoiminta organisoidaan hyödyntämään Lahtea sekä lahtelaisia yrityksiä ja ihmisiä. Erinomainen esimerkki kaupungin, sen yritysten, asukkaiden ja urheiluseuran kaikille menestyksekkäästä mallista löytyy Hollannista. Vierailin syyskuun alussa Eindhovenissa, jossa lahtelainen ex-huppujalkapalloilija Joonas Kolkka esitteli paikallisen jalkapalloseura PSV:n mallia. Seuralla ei ole sponsoreina yksittäisiä yrityksiä, vaan vahvasti kasvava ja suuret suunnitelmat omaava Breinpoortin alue. PSV:n pääsponsorin taustalla toimii 6-7 suurta yritystä, jotka eivät ole mukana pelkällä brändinäkyvyydellä. Se tulee seurauksena siitä, että yritykset haluavat yhdessä PSV:n kanssa löytää ratkaisuja ongelmiin, kuten esimerkiksi huippuosaajien saamiseen alueelle ja heidän pitämiseen siellä. Vaikka olen itse ollut mukana urheilumaailmassa jo pitkään, oli PSV:n malli minullekin uutta ja erilaista. Eindhoven on eri paikka ja siellä on eri haasteet ja ongelmat kuin Lahdessa, mutta malli olisi skaalattavissa meillekin.

Joonas Kolkan mukaan aikakin yksi PSV:n mallin menestyksen salaisuus on seuran ja mukana olevien yritysten yhteistyö sekä yritysten keskinäinen yhteistyö. Yritykset eivät koe tosiaan kilpailijoiksi, vaan auttavat toisiaan esimerkiksi logistiikassa, markkinoinnissa ja verkostojen luomisessa. Lisäksi PSV on tehnyt paljon sosiaalista toimintaa koko alueella ja velvoittanut myös yhteistyöyrityksetkin siihen mukaan.

Huippu-urheilu tarvitsee jatkuvuutta, jota tukevat hyvät harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet sekä laadukas juniorityö. Tällä hetkellä Kisapuisto odottaa, jäähalli odottaa, koripalloseurat odottavat ja tuhannet lahtelaisjuniorit tarvitsevat lisää harjoituspaikkoja ja -aikoja sekä Lahti tarvitsee vetovoimaa. Lahdessa on todellinen tarve uudistuksiin myös urheilun näkökulmasta. PSV:n malli olisi monelle Lahden seudun yritykselle mielenkiintoinen projekti. Samalla Pelicans, FC Lahti, ja muut seurat loisivat aivan uutta tulopohjaa esimerkiksi junioritoiminnan kehittämiseen.

Ville Skinnari 

Ensi pyhän aiheena on kiitollisuus.
Duodecimin terveyskirjastossa kiitollisuus määritellään ”positiiviseksi tunnetilaksi, joka syntyy ottaessamme vastaan jonkin vapaaehtoisen lahjoituksen tai teon.” Aihetta tutkinut Robert Emmons toteaa kiitollisuuden merkitsevän sitä, että emme ota asioita itsestään selvinä ja annettuina, vaan osaamme arvostaa sitä mitä meillä jo on. Aihetta tutkineet ovat todenneet, että kyvyllä nähdä elämä ja kaikki siihen kuuluva lahjana, on suojaava vaikutus kriisien ja negatiivisten elämänkokemusten keskellä, sen on todettu parantavan ihmissuhteita, vähentävän katkeruutta, vihaa ja ahneutta. Kiitollisuus estää meitä pitämästä elämää itsestäänselvyytenä.

Jeesuksen aikana kiitollisuus ei ollut muodissa. Sunnuntain evankeliumissa vain yksi kymmenestä Jeesuksen parantamasta sairaasta palasi Luukkaan mukaan kiittämään. Ihminen ei taida olla paljoa muuttunut 2000 vuodessa. Yhteiskuntamme on melko kilpailuhenkinen ja arvostamme yksilön kykyä ja mahdollisuuksia. Myös epäonnistuminen nähdään usein ihmisen omana kyvyttömyytenä. Ajatus ihmisestä oman onnensa seppänä estää meitä kokemasta kiitollisuutta. Paavalin kysymys: ”Onko sinulla mitään mitä et ole saanut lahjaksi?” ( 1Kor. 4:7) muistuttaa siitä, miten vähän olemme voineet vaikuttaa oman elämämme lähtökohtiin.

On kiitollista ajatella, että on olemassa Jumala, jolta olemme saaneet elämän lahjan. Suurin lahja on kuitenkin siinä, että Jumala armahtaa ja rakastaa luotuaan ihmistä niin paljon, että uhrasi oman poikansa ristillä, jotta meillä olisi iankaikkinen elämä. Jumalan vastustajan tehtävä on estää meitä näkemästä elämän ja uskon lahjaluonnetta. Kiittämättömyyden ja kaikki muutkin synnit saa lahjana armosta uskoa anteeksi.

Janne Suomala

Lahdessa tehdään nyt kaupungin ensi vuoden budjettia. Kustannukset kasvavat niin ihmisten arjessa kuin kaupungin kuluissa. Kestävyysvajetta siis on. Valtio on tukenut kaupunkeja miljardiluokkaa koronan aikana juuri siksi, Lahtikaan ei leikkaisi. Siksi säästökohteiden kanssa on oltava kuntapäättäjien tarkkana. On hyvä, että sivistyslautakunta torppasi peruskoulutukseen esitetyt säästöt. Miljoonaluokan koulutusleikkaukset olisivat kasvattaneet ryhmäkokoja ja leikanneet opetustoimen henkilötyövuosia. Lahdessa on jo nyt monilla kouluilla järkyttäjiä haasteita ja koronan aiheuttama oppimisvaje näkyy edelleen. Opettajien hätähuutoa pitää kuunnella ja oppilaista pidettävä huolta. Itse on ole koskaan oikein ollut nk. inkluusiomallin ymmärtäjä. Koululuokissa levottomuus on lisääntynyt valtavasti. Kielitarjonnasta on pidettävä kiinni, koska pienenen maan, kuten Suomi ainut todellinen valtti maailmalla on osaaminen.

Uhan alla on syksyn mittaan ollut myös Lahden kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Kaupunkilaisten kovassa käytössä olevat ladut ja uimahallit on pidettävä auki ja hyvässä kunnossa. Maksullisia latuja löytyy jo Vierumäeltä. Lahteen ne eivät kuulu. Se on osa meidän talviurheilubrändiä. Tässä onneksi järki voitti lautakunnassa. Myös Kisapuiston stadionin hankkeesta ja sen rahoituksesta on pidettävä kiinni. Tekojää olisi pitänyt tulla jo täksi talveksi Samoin on Lahden kaupunginorkesterin ja -teatterin kohdalla. Lahti on liikkuva kaupunki ja myös kulttuurikaupunki. Sibelius-talo on meille iso mainevaltti, joka tunnetaan maailmalla. Näiden arvojen tulee näkyä myös kaupungin päätöksenteossa. Kaikilla poliittisilla ryhmillä on jaettu vastuu siitä, että lahtelaisten käytössä on fyysistä ja henkistä hyvinvointia tukevia palveluita yhdenvertaisesti ja matalalla kynnyksellä. Haastakin lahtelaiset päättäjät mukaan hiihtämään ja liikkumaan meidän kotimaastoissa, jotka ovat ehkä maailman parhaita sekä käymään myös konserteissa ja teatterissa.

Kaupungin tuloja ja menoja tulee sovittaa reilulla tavalla yhteen. Samalla on kuitenkin muistettava, että Lahdella on myös tuloja ja uutta kasvua. Tärkeää on nyt se, että nämä pystytään kohdistamaan oikein ja että yksityisiä investointeja pystytään vauhdittamaan. Esimerkiksi Fazerin uusi tehdas tuo Lahteen uutta työvoiman tarvetta ja vastaavasti tarvitaan paikkoja päivähoidossa ja kouluissa.

Ruotsin vaalituloksesta on tulossa todella tiukka. Tätä kolumnia kirjoittaessa ääntenlaskenta jatkuu edelleen. Olin sosiaalidemokraattien vaalivalvojaisissa Tukholmassa viime sunnuntaina. Seurasimme vaali-iltaa yhdessä mm. Ruotsin valtiovarainministeri Mikael Dambergin kanssa. Suomi ja Ruotsi ovat läheisiä maita, ja Ruotsin tulevalla hallituskokoonpanolla on vaikutusta myös Suomeen.

Hallituksen muodostamisesta voi tulla Ruotsin blokkipolitiikan vuoksi todellinen haaste. Tätä ei kaivattaisi nykyisessä tilanteessa, kun mm. energiakriisi edellyttää hyvää vuoropuhelua meidän ja länsinaapurimme kanssa. Ruotsista on tulossa myös EU:n puheenjohtajamaa ensi tammikuussa. Poliittista johtajuutta siis tarvitaan. Seuraavan hallituksen ykkösasioita tulee olemaan Ruotsissa turvallisuus, talous ja työpaikat – eli monilta osin samoja tavoitteita kuin mitä Suomen seuraavan hallituksen.

Myös jääkiekkokausi käynnistyi. Perjantaina on Pelicansin ensimmäinen kotiottelu. Toivottavasti lahtelaiset ovat aktiivisesti kannustamassa Pelicansin voittoon, koska kauden alku on aina tärkeä. Joukkue on nyt hyvä sekoitus lahtelaista nuora osaamista ja kokemusta.

Suuntaan ensi sunnuntaina New Yorkiin YK:n yleiskokoukseen. Suomen valtuuskuntaa johtaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Maailman ja Ukrainan tilanne on isosti esillä myös maailmanjohtajien keskusteluissa myös YK:ssa. Suomella on nyt mahdollisuus viedä eteenpäin meille tärkeitä viestejä ja ratkaisuja. Suomella on kykyä ja halua tukea Ukrainaa esimerkiksi koulutuksen uudelleenkäynnistämisessä. Myös rakennusosaamista on lähdössä meiltä Ukrainaan.

Ville Skinnari

Sosiaalisessa mediassa oli päivitys, jossa kirjoittaja kertoi auttaneensa pulaan joutunutta ihmistä ja samalla peräänkuulutti muiden ohikulkijoiden vastuuta auttaa apua tarvitsevaa. Kirjoitus oli saanut valtavan määrän kommentteja ja reagointeja. Moni paheksui ohi kulkeneiden välinpitämättömyyttä, jotkut kiittelivät ja ylistivät auttamaan jääneen hyväsydämisyyttä. Oli myös heitä, jotka suoraan myönsivät, etteivät halua jäädä auttamaan, kun pahimmassa tapauksessa tulee itse ryöstetyksi, pahoinpidellyksi tai saa vähintään haukut toisen ihmisen asioihin puuttumisesta.

Hämmästyttävän saman tapainen kertomus löytyy myös Raamatusta. Raamatun tarina vain sijoittuu noin 2000 vuoden takaiseen Lähi-Itään, jossa muuan mies on joutunut ryöstetyksi ja pahoinpidellyksi. Monta ihmistä kulkee apua tarvitsevan ohi pysähtymättä tarkistamaan, mikä on miehen vointi. Lopulta paikan ohi kulkee ihminen, jota syntyperänsä vuoksi pidettiin vähempiarvoisena. Kaikista muista ohikulkijoista poiketen juuri hän jää auttamaan ja varmistaa, että ryöstetty ja pahoinpidelty mies sai kaiken tarvitsemansa hoivan.

On oikeastaan aika hämmästyttävää miten samanlaisia ihmiset ovat olleet Jeesuksen eläessä ja tänä päivänä. Monta kertaa ehkä kuvittelee erilaisten keksintöjen ja tieteen oivallusten muuttaneen ihmisiä jollakin tapaa, mutta ehkä ihminen itsessään ei kuitenkaan muutu kovinkaan paljon. Sen takia Jeesuksen opetus ja esimerkki ovat edelleen ajankohtaisia tässä ajassa. Jeesus opetti, että kaikista tärkeintä on rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä, eli niitä ihmisiä, joita kohtaa, samanlaisella rakkaudella kuin itseä.

Joskus mietin, miten huikaiseva näky Jeesuksen opetuksesta avautuu. Jos jokainen toteuttaisi Jeesuksen opetusta, miten valtava määrä yksinäisyyttä, ulkopuolelle jäämistä, epätoivoa, vihaa, kostoa ja surua muuttuisi yhteydeksi, jakamiseksi ja nähdyksi sekä kuulluksi tulemisen kokemusta.

Iloa ja siunausta päivääsi!

Hanna Rikkanen
pappi, Launeen seurakunta

Terveisiä Hollannista! Osallistuin maanantaina Rotterdamissa ilmastomuutoksen sopeutumisen ratkaisuja käsittelevään kokoukseen. Suomen osaaminen näkyy jo nyt eri puolilla maailmaa mm. Ilmatieteen laitoksen ja Vaisala Oy:n sään varoitusjärjestelmien toimituksina Afrikkaan, Aasiaan ja Karibian alueille.

Haagissa tapasin Hollannin energia- ja ilmastoministeri Rob Jetten uuden suurlähettiläämme Ilkka-Pekka Similän kanssa. Hollanti haluaa rakentaa ydinvoimaa ja suomalainen osaaminen kiinnostaa. Vetyratkaisuissa Hollanti on edelläkävijä, jonka kanssa voimme tehdä paljon yhdessä.

Tiistaina vierailin Eindhovenissa ja tapasimme Joonas Kolkan kanssa Hollannissa monen vuoden tauon jälkeen. Muutin Hollantiin vuonna 1995 ja melkein heti perässä tulivat Joonas ja muun muassa Sami Hyypiä Tilburgin Willem II joukkueeseen. Pelasin kauden 1995-1996 jääkiekkoa Dortrechtin joukkueessa ja opiskelin Amsterdamissa. Joonas asuu edelleen Hollannissa ja hänen ex seuransa PSV:n rooli on ollut keskeinen Eindhovenin alueen yhteisten tavoitteiden ja kasvun moottorina. Vierailimme Brainport Industries – kampuksella, jossa korkean teknologian yritysten, koulutuslaitosten ja julkisen sektorin yhteistyönä luotu ainutlaatuinen innovaatioita tuottava ekosysteemi. Mukana on 260 teknistieteellistä yritystä ja 12500 tutkijaa, innovaatioita ja insinöörejä, jotka yhdessä kehittävät tulevaisuuden teknologioita. Myös Lahdessa on kasvua ja yliopistotason tutkimusta, joten tässä on meille mallia ja yhteistyön mahdollisuuksia, vaikka kuinka.

Lahdessa oli keskiviikkona vilkas markkinapäivä. Tapasin paljon lahtelaisia ja huolia riitti monella, miten talven kustannuksista selvitään. Sähkön saatavuuden varmistaminen on kriittistä niin talouden ja huoltovarmuuden kuin kotitalouksien kannalta. Venäjän hyökkäyssota ja kaasutoimitusten väheneminen Eurooppaan on nostanut sähkön hintaa kaikissa EU:n jäsenmaissa. Tapahtumat maailmalla heijastuvat koko Eurooppaan, myös tänne Hollantiin ja Suomeen. Tarvitsemme omien kansallisten ratkaisujen lisäksi myös EU – tason ratkaisuja ja siksi tiivis yhteydenpito on nyt tärkeää kaikkiin EU – pääkaupunkeihin.

Hallitus on päättänyt uusista toimista sähkömarkkinoiden vakauttamiseksi. Valtio voi jatkossa esimerkiksi myöntää tiukoin ehdoin lainoja tai niiden takauksia kotimaisille sähköyhtiöille, joita muuten uhkaisi maksukyvyttömyys. Tämä on tärkeä asia myös kuntaomisteisille yhtiöille. Valtio ei tule jakamaan yhtiöille ilmaista rahaa, vaan kyse on lainoista tai takuista kriisitilanteessa. Nyt pitää etsiä niin isoja kuin pieniä ratkaisuja. Kaikilla tasoilla, myös paikallisesti. Jatkamme myös tiivistä yhteistyötä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa ratkaisujen löytämiseksi. Yhteistyö ja ratkaisut olivat esillä myös vieraillessani Umeåssa yhdessä ministerikollegani Anna Hallbergin kanssa.

Ruotsissa eletään nyt tiiviissä vaalitunnelmassa, kun kunnallis-, alue- ja valtiopäivävaalit pidetään tänä sunnuntaina. Vaaleista on tulossa todella tiukat. Matkustan sunnuntaina Tukholmaan seuraamaan vaali-iltaa ja tuloksia yhdessä Ruotsin Demareiden kanssa Sosiaalidemokraatit ovat ennakkokyselyiden mukaan tällä hetkellä kannatukseltaan Ruotsin suurin puolue (28,5%). Erityisesti istuva pääministeri Magdalena Andersson on suosittu. Ruotsin vaalituloksella on suuri merkitys myös Suomelle. Suomen ja Ruotsin yhteistyö tuo vakautta erityisesti nyt, kun Venäjän aloittama energiakiista koettelee Euroopan yhtenäisyyttä. Tarvitsemme nyt toisiamme enemmän kuin koskaan myös uusien työpaikkojen luomisessa.

Lauantaina kierrän Päijät-Hämeessä Heinolassa, Sysmässä ja Hartolassa. Eli vauhdikkaasti taas mennään kohti syksyä!

Ville Skinnari

Säätytalon budjettiriihi on juuri saatu päätökseen. Ykköstavoite hallitukselle oli saada suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille helpotusta tulevaan talveen erityisesti sähkön hintapiikin keskellä.

Tämän tavoitteen eteen otetaan nyt uusia ja isoja keinoja käyttöön. Hallitus päätti tällä viikolla budjettiriihessä, että sähkön arvonlisäverokantaa alennetaan 10 prosenttiin joulu-huhtikuun osalta. Tämän lisäksi valmistellaan muun muassa erillinen sähkövähennys määräaikaisena tuloveroon ensi vuoden alussa ja määräaikainen sähkötuki niille, jotka eivät voi täysimääräisenä hyödyntää sähkövähennystä.

Päätimme hallituksessa myös useista muista keinoista, joilla pyritään tukemaan kansalaisten ostovoimaa. Varhaiskasvatusmaksuja tullaan alentamaan pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Lisäksi yksityisen hoidon tuen hoitolisää korotetaan 100 eurolla. Työmatkavähennyksen korotusta jatketaan, vähennys on vuonna 2023 kolmekymmentä senttiä kilometriä kohden. Lapsiperheiden tilannetta tullaan helpottamaan lisäksi yhden kuukauden suuruisella ylimääräisellä lapsilisällä. Henkilökuljetuksen arvonlisävero lasketaan määräajaksi 0 prosenttiin, minkä tulee näkyä myös käyttäjille liikenteen eli bussien, junien ja taksien hinnoissa.

Tein aloitteen ulosoton suojaosan nostosta jo viime eduskuntakaudella. Nyt hallitus tulee käynnistämään ulosoton suojaosaa koskevan vuoden kestävän kokeilun. Tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosaa takuueläkkeen eli noin 855 euron tasolle.

Viime sunnuntaina esitin ESS:n kolumnissani, että myös energiayhtiöiden omistajien tulee olla vastuullisia omistajia. Tällä tarkoitin, että määräajaksi tulisi esimerkiksi Lahti Energian alentaa tuotto-odotuksia eli pitää huolta siitä, että lahtelaisten hinnat eivät nouse liian korkeiksi.

Ukrainaa tuemme 20 miljoonan euron lisäpanostuksella. Tämä täydentää Suomen Ukrainalle jo aiemmin antamaa apua. Lisäksi olemme erikseen sopineet 15 miljoonan euron tuesta Ukrainalle Maailmanpankin PEACE – yhteisrahaston kautta esimerkiksi opettajien palkkoihin, jotta koulut saadaan auki. Suomi toimittaa myös väliaikaisia perheasuntoja kotinsa menettäneille ukrainalaisille.

Keskiviikkona Lahdessa käynnistyi Sibelius – Festivaalit. 23. Ylikapellimestari Dalia Stasevska on tehnyt Lahdessa ja Lahdelle upeaa työtä. Viron festivaaliorkesteri saapui konsertoimaan virolaiskapellimestari Paavo Järven johdolla. Yhdessä Viron Suomen suurlähettilään kanssa halusimme kiittää virolaisia erinomaisesta yhteistyöstä.

Oli myös ilo ja kunnia puhua viime viikonloppuna Orimattilan kaupungin 30-vuotisjuhlassa. Orimattilassa on avautunut kauan odotettu uusi uimahalli kuntalaisille. Paikalla oli paljon kuulijoita ja paikallisseurat pääsivät lavalle. Juhlaväellä oli selvä viesti päättäjille: peruspalvelut toimivat ja moni asia on hyvin, mutta lisää työpaikkoja Orimattilaan kaivataan.

Perjantaina matkustan Ruotsiin ja Umeåån tekemään yhdessä Ruotsin sosialidemokraattien kanssa vaalikampajaa. Ruotsin ja Suomen yhteistyö on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Siksi maidemme yhteistyötä tulee edistää hallituspohjista riippumatta tiiviisti.

Ville Skinnari

Pääministeri Paavo Lipponen sai aikanaan lisänimen ”Mooses”. Syynä oli se, että hän oli itse verrannut itseään Moosekseen sanoen ”Saatan olla hidaspuheinen, mutta niin oli Mooseskin.” Vanhan Testamentin Mooses esteli Jumalan hänelle tarkoittamaa tehtävää, kun hän vastasi Jumalalle: ”Mutta, Herra, minä en ole koskaan ollut hyvä puhuja enkä ole nytkään, vaikka sinä olet puhunut minulle. Minulla on hidas puhe ja kankea kieli.” Mooses tunsi, ettei hänestä ole siihen tehtävään, jonka Jumala oli hänelle suunnitellut.

Me suomalaiset olemme vaatimatonta kansaa. Ajatus, ettei minusta ole, on tullut monen mieleen. Mutta voiko silloin käydä niin, että samalla torjumme sen tehtävän ja kutsumuksen, jonka Jumala on meitä varten tarkoittanut. Väärä vaatimattomuus on kuin lahjojen kätkemistä tai kuin leiviskän maahan kaivamista.

Jumala vastasi estelevälle Moosekselle: ”Mene nyt, minä olen sinun kanssasi.” Mikä tehtävä Jumalalla onkaan meitä varten, meidän ei tarvitse sitä hoitaa yksin ja omassa varassamme. Ei vaan me saamme pyytää Jumalan hyvää johdatusta ja hänen läsnäoloaan siihen missä olemme ja siihen mitä teemme. Kun voitamme kainostelun, voimme jokainen palvella Jumalaa paikallamme ja tuoda iloa ja valoa ihmisten elämään.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra