Lapsenkaltaisuus

Mikkelinpäivä on enkelten, Jumalan sanansaattajien päivä. Mutta vanhastaan mikkelinpäivänä on muistettu myös lapsia ja usein silloin vietetään myös lasten kirkkohetkiä ja perhekirkkoja. Mutta miksi juuri silloin ovat lapset esillä? Eihän enkelit kuulu vain lapsille! Syynä tähän on mikkelinpäivän evankeliumiteksti. Siinä Jeesus puhuu lapsista.

Ensiksikin hän varoittaa meitä aikuisia ja isoja, ettemme halveksisi yhtäkään näistä vähäisistä. Helposti tässä maailmassa isommat jyräävät pienemmät. Siksi on hienoa, että viime aikoina on alettu kiinnittää huomiota lasten tarpeisiin. Mm. seurakunnissa päätöksenteossa täytyy arvioida, mitä vaikutuksia päätöksellä on lapsiin. On hyvä, että pysähdymme miettimään, mitä vaikutuksia tekemisilläni ja valinnoillani on lapsiin. Jeesus puheessaan menee vielä pidemmälle. On tärkeää, ettemme halveksi pieniä, mutta meidän on tehtävä vielä enemmän. Meidän on puolustettava lapsen oikeuksia ja tarjottava turvallinen kasvuympäristö. Jeesus sanoo: ”Joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.”

Toiseksi Jeesus asettaa lapsen meille aikuisille esikuvaksi. Hän sanookin, että taivasten valtakunta on lasten kaltaisten. Tavallisestihan lapset ottavat mallia aikuisista. Mutta mitä me voimme oppia lapsilta? Ehkäpä aitoutta. Tai sellaista luottamusta, jota lapsi osoittaa. Niin kuin lapsi, joka turvautuu vanhempaan ja menee hänen syliinsä suojaan ja turvaan, niin me saamme samoin turvautua Jumalaan ja Vapahtajaan Jeesukseen ja olla turvassa hänen armossaan ja rakkautensa sylissä.


Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Maailman ilmastotavoitteet ja energian riittävyysmaapallolla ovat sovittamattomassa ristiriidassa keskenään

Kaikki tiedämme, että ilmastomme lämpenee liian nopeasti, ihmisiä syntyy liikaa, vesi loppuu, ääri-ilmiöt lisääntyvät sekä energian että sähkön tarve lisääntyy. Olemme todennäköisesti jo tilanteessa, jota kutsutaan ”the point of no return” eli tilannetta, josta ei ole enää paluuta entiseen. Maapallon ilmastopolitiikan tavoitteita on likaa rakennettu ”vihreän yksiuloitteisen” tavoitteiden mukaisesti ja niiden länsimaisten käsitysharhojen varaan. Tämä siksi, että globaalissa maailmassa pienikin muutos enegiataloudessa haavoittaa sellaisia talouksia, jotka ovat liikaa luottaneet yhteen enegialähteeseen, kuten nyt esimerkiksi Saksa Venäjän maakaasuun. Putinin sota muutti kaiken, koska ei kyetty näkemään Putinin aggressiivista hyökkäyspolitiikkaa ja laajentumisaikeita lainkaan. Jälkiviisaus on turhaa, sillä nyt tarvitaan Euroopassa laajaa yhteistyötä ja uhrauksia yrittää kääntää energiavenettä kohti uusia puhtaampia energiamuotoja. Mutta se maksaa hunajaa ja on uskomattoman hidasta!

Energiasta 80 prosenttia tehdään yhä öljyllä, hiilellä ja maakaasulla. Kiinaan rakennetaan koko ajan lisää fossiilisia polttoainetta käyttäviä voimalaitoksia arviolta 30-60 vuodessa. Tämä on fakta, kun katsoo energian tuotantolaitoksiin tehtäviä investointeja. On täysin käsittämätöntä, että maailman poliittiset johtajat ovat sitoutuneet alentamaan maapallon lämpötilaa puolellatoista astella. He haluavat pysyä vain vallassa ja kertoa tarinaa, joka laajemassa tarkastelussa osoittautuu todelliseksi kuplaksi. Minut voi tuomita huoletta ”kehityksen jarruksi”, mutta ennen kuin pääsemme tuottamaan maailmassa puhtaampaa energiaa, edessä on valtavia haasteita koko ihmiskunnalle.

Tärkeintä maapallolle olisi turhasta kulutuksesta luopuminen, säästöt ja jatkuvasta kasvustrategiasta irtipääseminen! Ongelman ydin on se, miten kykenemme tulevaisuudessa tarvittavaan ENERGIATRANSITIOON eli energiansiirtoon, jolla koko maapallo kykensi siirtymään puhtaampaan energiaan yhteismitallisesti tietyssä aikataulussa yhteisen suunnittelun avulla? Tämä kaikki vaatisi ehdottomasti ainakin kahta asiaa: uutta teknologiaa ja maailmanlaajuista yhteistyötä ja lisäksi sitä kommunistien ennen kailottamaa uutta solidaarisuutta.

Eri asia onkin sitten, miten tämä toteutettaisiin järkevästi, hallitusti ja tietyllä aikavälillä. Nykymaailma tulee tarvitsemaan vielä kauan yllälueteltuja vanhoja energialähteitä, koska ne ovat helposti liikuteltavissa nykyisillä kuljetuskalustoilla. Energiajärjestelmämme pitäisi sähköistää. Tosiasia on, että tuuli ja aurinkoenergia tuottavat toki sähköä, mutta ne ovat vaikeasti liikuteltavissa, siirrettävissä ja varastoitavissa. Aina ei tuule eikä paista ja varastointi on kallista. Euroopassa rakennetaan tuulivoimaloita aggressiivisesti. Löytyykö niin rohkeita investoijia, jotka haluaisivat rakentaa kaasuturbinivoimalaitoksia, joita käytetään vain, kun ei tuule? Mikä yritys uskaltaa nyt rakentaa ja investoida LNG-maakaasuun perustavia miljardeja maksaviin terminaaleihin? Mitä, jos Venäjällä johto vaihtuu ja maakaasuputket avautuvatkin? Silti Eurooppa ei voi enää joutua kiristyksen kohteeksi.

Ihmiskunnalla on mahdollisuuksia selviytyä tästä kaikesta, mutta pitemällä aikavälillä kuin ”vihreät” haluaisivat. Energia ja sähköpolitiikka vaatii tulevaisuudessa tarkkoja suunnitelmia ja sellaisia investointikohteita, joilla uusiutuva energia saataisiin nopeasti ja joustavasti markkinoille. Sähköautot ovat tunkemassa markkinoille ja akkuteollisuus käy kuumana kuin hiilihanko. Ongelmana vain ovat se, riittävätkö maailman mineraalivarat uusien akkujen valmistamiseen vuosikausia eteenpäin? Kaivoksia tarvitaan lisää ja lisää, mutta ennen kuin ne saadaan nopeasti käyttöön, kuluu siihen pakosti aikaa helposti 10 vuotta! Kiinassa lithiumia ja akkumatriaaleja riittää, mutta autoritaarisena valtiona, se voisi helposti kiristää länsimaita ja saada hinnan kohoamaan kohtuuttomuuksiin?

Vety on erittäin lupaava energialähde, mutta siitä tehtävät sähköpolttoaineet, vaativat suunnattomasti energiaa. Tämä onnistuisi parhaiten rakentamalla suunnattomia tuulienergiavoimaloita, joiden tuottamasta sähköstä tehtäisiin fossiilitonta vetyä. Tässä hankeessa suomalainen St1 ja sen suurin omistaja Mika Anttonen kulkee maailmassa etujoukoissa.

Miten maapallomme kykenee vähentämään teollisuuden ja ihmismassojen päästöjä, on erittäin suuri ja ajankohtainen kysymys. Kysymyksiä on enemmän kuin hyviä vastauksia. Pitäisikö maailman energia- ja sähköyhtiöt kansallistaa? Ovatko tulevaisuudessa tarvittavat energiatransiitiot yleensäkin pörssiyhtiöiden logiikkaan kuuluvia asioita?

Tällä kaikella pohdiskelemisella ei ole mieltä, jos Afrikka ja muut kehittyvät valtiot rakentavat vanhoja hiilivoimaloita aina vain lisää. Ja meidän ikioma ”Isä Iloinen” eli Putin voi painaa taktista ydinasenappia!

Istutan kuitenkin vielä yhden puun ennen tätä Pönniälään!

Jussi Melanen

Keskussairaala sai ansaitsemansa uudisosan

Päijät-Hämeen keskussairaalan uudisosa (RV7) vihittiin käyttöön pari viikkoa sitten. Uudisrakennuksen toteutus oli vuonna 1976 valmistuneen sairaalan koko historian mittavin hanke. Päijät-Hämeen keskussairaala on maakuntamme sydän ja Suomen toiseksi suurimpana keskussairaalan myös samalla osaamisen keskittymä, jonka vuosikymmenten aikana luodusta osaamisesta on syytä olla ylpeä. Meillä on yksi Suomen parhaista keskussairaaloista, ellei paras, vaikka ongelmiakin on paljon kuten kaikkialla Suomessa. Puheessani avajaistilaisuudessa kiitin erityisesti henkilökuntaa ja asiakkaita jaksamisesta remontin aikana ja muutenkin kriisien keskellä. Uudisrakennuksen myötä sairaalan tilojen, laitteiden ja henkilöresurssien joustavampi yhteiskäyttö lisääntyy, jolloin moniammatillista hoitotyötä pystytään hyödyntämään huomattavasti paremmin. Potilaan keskeinen hyöty uusista tiloista on hoitoprosessin selkeytyminen ja joustavuus. Seuraavan rakennusvaiheen (RV8) on suunniteltu alkavan ensi vuoden keväällä purku-urakalla. Rakennukseen suunnitellaan uudet tilat sisätautien, neurologian, keuhkosairauksien, nuorisopsykiatrian osastoille sekä ortopedisen ja neurologisen kuntoutuksen osastoille. Lisäksi rakennukseen on suunniteltu tilat lastentautien kokonaisuudelle ja kuvantamiselle sekä Lahden kaupungin sairaalakoululle. Hyvinvointiyhtymän johto eli virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat paljon vartijoina. Maan hallitus panosti koronan hoitoon ja sote – sektoriin todella paljon rahaa ja se raha annettiin kaupungeille ja kunnille. Nyt tätä rahaa tulee käyttää viisaasti siihen mihin se on tarkoitettu eli palveluihin ja niiden toimivuuteen sekä jonojen purkamiseen.

Viime viikkoina eduskunnassa on keskusteltu paljon hoitajista. Ensin käsittelyssämme oli potilasturvallisuutta koskeva väliaikainen lainsäädäntö, jolla hoitoalan työntekijöiden työtaistelutilanteessa turvaamme ihmisten henkeä ja terveyden vakavaa vaarantumista. Yleensä suojelutyöstä on pystytty sopimaan niin, että välttämättömimmät tehtävät voidaan hoitaa myös lakon aikana. Nyt tässä ei ole kuitenkaan onnistuttu ja siksi tämä laki säädettiin viimesijaiseksi keinoksi. Kyse ei ole lakko-oikeuden murtamisesta lailla, vaan ihmishenkien turvaaminen. Velvoitteet ovat ensisijaisesti työnantajilla ja tämän lain myötä ensin suojelutyöstä sopimisessa neuvotellen ja vasta lopuksi suojelutyöhön määräämisessä. Tärkeimpänä ratkaisuna tilanteessa kuitenkin pidän sitä, että työmarkkinaosapuolet pääsisivät hyvään sopimukseen mahdollisimman nopeasti.

Pitkän ajan kuluessa kehittyneeseen henkilöstöpulaan sote-alalla ei ole pikaratkaisuja. Siitä keskustelimme eduskunnassa opposition esittämän välikysymyksen pohjalta keskiviikkona. Haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan nyt akuuttien työmarkkinaratkaisujen lisäksi monipuolisia toimia. Keskeistä on huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävistä koulutusmääristä, mitä hallitus onkin määrätietoisesti tehnyt, mm. lisäämällä lähihoitajien ja hoiva-avustajien koulutuspaikkoja. Tarvitaan myös työnjakoa ja työn organisoimista työpaikoilla, työhyvinvoinnin ja johtamisen parantamista eri keinoin sekä teknologisten ratkaisujen monipuolista hyödyntämistä. Päijät-Hämeessä meillä on edelleen parannettava myös koulutuksen toteutusta. Salpauksen kanssa järjestämme ensi maanantaina Lahdessa seminaarin, jossa varmasta tätäkin aihetta käsitellään. Ketään nuorta ei saisi hukata koulutuspolun aikana. Omaishoito vaatii myös panostuksia. Paljon on tehty, mutta se ei vielä riitä.

Suomessa sosiaali- ja terveydenhuolto on maailman mitassa huipputasoa, suuri kiitos siitä kuuluu alan ammattilaisille. On välttämätöntä, että meillä on myös tulevaisuudessa toimivat ja entistä paremmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Meillä päättäjillä, niin eduskunnassa kuin kaikissa Suomen kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla, on velvollisuus tehdä kaikkemme tämän eteen.

Ville Skinnari

Perusterveydenhoitomme rapautuu – Tarvitsemme uuden omalääkärimallin välittömästi

Suomessa Omalääkärimallia kokeiltiin jo 1990-luvulla. Tulokset olivat jo silloin erinomaisia, mutta lääkärit valitettavasti väsyivät. Nyt voisimme tehdä toisin. Ensi vuonna Sote-alueet käynnistyvät, mutta ennen kuin ne saadaan toimiviksi, edessä on monta mutkaa matkassa. Tärkein on se, että entiset terveyskeskukset rapautuvat ja lääkärit lähtevät.

Toinen ja kiusallisin on se, että asiakkaat ja potilaat juuttuvat jonoihin, joihin moni kuolee. Akuutti
sairaanhoito kuormittuu ja sairaanhoitajat äänestävät jaloillaan ja jättävät alan, koska arvostus ja palkka eivät kohtaa vaativassa työssä. Kun kaiken tämän lisäksi digitaaliset kalliit sairaanhoitoon liittyvät palvelut, eivät toimi, kuten surullisen kuuluisa Apotti Helsingissä, koko terveydenhoitomme alkaa muistuttaa kohta Pohjois-Korean touhua. Miten tähän on jouduttu?

Suomi tarvitsisi välittömästi 500 uutta lääkäriä, joka vaatisi valtiolta todella suurta satsausta yliopistokoulutuksen lisäämiseen. Tämä tietysti maksaisi arviolta 300 miljonaa euroa, muttei niin paljon kuin 20 miljardin Fortumin Uniper älyttömyydet ja 1990-luvulla ilman ostaminen Saksasta! Nyt meillä olisi erinomainen tilaisuus tarttua härkää sarvista ja toteuttaa Omalääkäri-toiminta koko maassa. Suomen sosiaali- ja terveysministeriö oli keväällä tilannut selvityksen Omalääkärimallista. Elokuun puolivälissä yleislääketieteen professori Juha Auvinen, Oulun yliopistosta, luovutti sen perhe- peruspalveluministeri Aki Lindenille (sd).

Seuraavassa erittelen tätä oivallista mietintöä. Professori Auvisen mukaan jotain on nyt pakko tehdä, sillä Suomessa potilas-lääkärisuhde on huonontunut jatkuvasti ja pirstaloitunut. Suomessa potilasta saattaa hoitaa kymmenen eri lääkäriä ja tietojen kaivaminen joka kerta hoitotilanteen alkaessa ei voi olla mielekästä ja turhauttaa jokaisen terveydenhuollossa toimivan. Auvinen toimi lausunnon jättäneen viisihenkisen työryhmän projektipäällikkönä.

Tiedotustilaisuudessa Auvinen totesi, että Suomessa toimitaan vastoin vahvaa tieteellistä näyttöä. Terveyskeskukset ovat jatkuvassa häiriötilassa, koska hoitosuhteet ovat katkonaisia ja resurssit riittämättömiä.
Professori Auvisen mukaan on käsittämätöntä, että Suomessa toimitaan vastoin vahvaa tieteellistä näyttöä edelleen samalla tavalla. Tieteellisesti on kyetty todistamaan, että suora potilas-lääkärisuhde on ylivoimaisesti toimivin ja luotettavin hoitosuhde.

Ongelmaksi on tullut se, että 2000-luvun alussa perusterveydenhoitoon käytettiin noin 20 % koko
terveydenhoidon kokonaismenoista. Nyt vain 10 %! Tästä syystä erikoisairaanhoito paisuu, päivystykset ruuhkautuvat ja kustannukset karkaavat. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että kansalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Onnellisia ovat ne, jotka ovat työterveydenhoidon piirissä tai voivat käyttää muita yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Eniten tilanteesta kärsivät heikoimmassa asemassa olevat ja paljon työterveyspalveluita tarvitsevat ”köyhät” ja väliinputoajat.

Mietinnössä todetaan yksiselitteisesti, että järjestelmä olisi reilu, mutta vaatisi kahta asiaa. Ensiksi potilaan oikeus omaan lääkäriin ja hoitajaan pitää kirjata lakiin. Ellei tätä kirjata lakiin, niin yksityiset hyvinvointialueet eivät sitä varmasti tee. Kysymyksessä olisi siis investointi kansanterveyteen, jonka kokonaiskustannukset olisivat arviolta 100-150 miljoonaa euroa. Mutta tämä panostus kannattaisi, sillä uudistus maksaisi itsensä takaisin
varmasti ja ihmisten hoidon laatu paransi. Tätä lukua kannattaa verrata vuoden 2019 Suomen terveydenhuolton menoihin, jotka olivat 22 miljardia euroa! Tätä menoerää voi vertailla vaikkapa vuoden 2000 terveydenholtoon, johon kului ”vain” 9,7 miljardia euroa!

Ongelmia riittää juuri nyt. Tarvitsemme terveydenhuoltolain uudistuksen, jotta voimme vastata huoltotakuistamme. Lääkärit pelkäävät, että Omalääkärikokeilu lisäisi työtä ja haluavat varmasti selvitystä siihen, miten työajanhallinta kokonaisuudessaan toimii? Kykenisikö esimerkiksi oma Päijät-Sotemme laatimaan sellaisen mallin, jolla tehokas Omalääkärimalli olisi toteutettavissa? Kyllä mielestäni, jos sille turvattaisiin riittävät resurssit ja mukaan saataisiin kaikki kokonaisterveydenhoidosta vastaava viranomaiset.

Ongelmana on myös nyt ehdotettu lakiuudistus eli hoitotakuun kiristäminen. Suuri vaara on juuri siinä, että jos lakia kiristetään ja hoitoonpääsy helpottuu, niin miten huolehditaan jatkuvuudesta ja seurannasta? Tärkeintä Omalääkäri-mallissa olisi lääkärin ja potilaan henkilökohtainen tapaaminen, jatkuvuus ja luottamus. Näin varmistettaisiin myös kokonaishoitovastuu ja se, että kaikki oleellisimmat tiedot löytyvät samasta paikasta.

Juhani Melanen

Lähde: Hoidon jatkuvuusmalli, omalääkäri 2.0

 

Jumala pitää meistä huolen!

Tänä syksynä on tuntunut, että huolet kasaantuvat. Vaikka onhan tässä toki oltu huolissaan jo pitkään. Ensin sanomalehdet täyttyivät ilmastonmuutoksesta, sitten on kärvistelty koronan keskellä, pelätty Ukrainan puolesta ja nyt syksyä kohti mentäessä huolenaiheeksi on noussut sähkön hinta ja kohoava inflaatio – se miten pärjäämme talven yli.

Tämän sunnuntain evankeliumissa Jeesus kuitenkin kehottaa meitä olemaan huolehtimatta, sillä taivaallinen isämme pitää meistä kyllä huolen. Jeesuksen sanat ovat viisauden sanoja: murehtiminen ei ihan oikeasti kannata! Pitäisi vain luottaa Jumalan huolenpitoon. Toisinaan tuntuu, että tuota kehotusta on kovin vaikea noudattaa. Miten me muka voisimme olla murehtimatta?

Jumalan huolenpidon varaan heittäytyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, ettemme enää kantaisi hartioillamme kuormia. Ajattelen, että Jeesus haastaa meitä läpi Raamatun uudestaan ja uudestaan rakastamaan – toisiamme ja Jumalaa. Jumala rakastaa meitä ja sitä rakkautta riittää kyllä jaettavaksi toinen toisillemme. Kaikkia murheitamme se ei toki poista, mutta ehkä Jumalan ja toisten ihmisten apuun ja rakkauteen luottaminen tekee epävarmuudesta hiukan siedettävämpää ja kuormistamme edes hieman kevyempiä.


Maija-Reetta Katajisto

Launeen seurakunnan kappalainen

Ollako vai eikö olla?

Terveisiä New Yorkista YK:n yleiskokouksesta. Kolmen vuoden tauon jälkeen valtioiden päämiehet, ministerit ja järjestöt kokoontuvat keskustelemaan maailmaan ongelmista ja niiden ratkaisuista. YK ei aina näy Suomessa tai sitä ei ehkä niin tunneta, mutta nyt jos koskaan maailma tarvitsee rauhaa, vakautta ja yhteistyötä. Totuus on kuitenkin, että maailma on jakautumassa vaarallisesti eri leireihin. Vahvempaa YK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kiirehdimme juuri New Yorkin ruuhkassa kävellen kokouspaikalle YK:n päämajaan, joten palaan kokouksen tunnelmiin ja antiin myöhemmin.

Suomessa ja Lahdessa ollaan myös isojen ja vaikeiden asioiden äärellä. Moni ongelmamme ei ole omissa käsissä esimerkiksi Putinin hyökkäyssodasta johtuen. Mutta moni on: Lahden jäähalli täyttää ensi vuonna 50 vuotta ja on yleisesti tiedetty hallin olevan jo elinkaarensa loppupäässä. Viimeistään viime kaudella jäähallin tukirakenteiden natistessa lumen painosta tuli selväksi, ettei jäähallin saneeraus ole enää järkevää, vaikka tarvetta sille yhä olisikin.

Lahdessa on jäähallin lisäksi kaksi muutakin urheilupaikkarakentamiseen liittyvää avointa kysymystä, jotka vaativat ripeää toimintaa. Yksi näistä on Kisapuiston jalkapallostadionin toteutus ja toinen uuden uimahallin rakentaminen. Kisapuiston jalkapallostadionin rakentaminen on etenemässä, sillä Lahden valtuusto on lisäämässä sen rakentamisrahat ensi vuoden talousarvioon. Aikaisemmin puhuttiin, että yksityinen rakennuttaja vastaisi kylpylän rakentamisesta, jonka yhteyteen tehtäisiin 50 metrin allas, mutta tämä suunnitelma on nyt ainakin toistaiseksi pantu jäihin. Nyt on aika toteuttaa hotellihanke nopeasti erikseen ja uimahalli esimerkiksi Launeelle, minne se on jo suunniteltu moneen kertaan.

Suomessa on tällä hetkellä kolme monitoimiareenaa, jotka sijaitseva Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Neljättä suunnitellaan Lappeenrantaan. Lahteen tarvitaan monitoimiareena, joka jäähallin ohella toimisi konserttien, messujen ja isojen yleisötapahtumien Näin saataisiin areenan käyttöaste mahdollisimman korkeaksi ja kannattavaksi. Maailmalta löytyy useita esimerkkejä miten hankkeita voi yhdistää järkevästi.

Urheilupaikkarakentamisen lisäksi Lahdessa tulisi myös keskustella siitä, miten urheilutoiminta organisoidaan hyödyntämään Lahtea sekä lahtelaisia yrityksiä ja ihmisiä. Erinomainen esimerkki kaupungin, sen yritysten, asukkaiden ja urheiluseuran kaikille menestyksekkäästä mallista löytyy Hollannista. Vierailin syyskuun alussa Eindhovenissa, jossa lahtelainen ex-huppujalkapalloilija Joonas Kolkka esitteli paikallisen jalkapalloseura PSV:n mallia. Seuralla ei ole sponsoreina yksittäisiä yrityksiä, vaan vahvasti kasvava ja suuret suunnitelmat omaava Breinpoortin alue. PSV:n pääsponsorin taustalla toimii 6-7 suurta yritystä, jotka eivät ole mukana pelkällä brändinäkyvyydellä. Se tulee seurauksena siitä, että yritykset haluavat yhdessä PSV:n kanssa löytää ratkaisuja ongelmiin, kuten esimerkiksi huippuosaajien saamiseen alueelle ja heidän pitämiseen siellä. Vaikka olen itse ollut mukana urheilumaailmassa jo pitkään, oli PSV:n malli minullekin uutta ja erilaista. Eindhoven on eri paikka ja siellä on eri haasteet ja ongelmat kuin Lahdessa, mutta malli olisi skaalattavissa meillekin.

Joonas Kolkan mukaan aikakin yksi PSV:n mallin menestyksen salaisuus on seuran ja mukana olevien yritysten yhteistyö sekä yritysten keskinäinen yhteistyö. Yritykset eivät koe tosiaan kilpailijoiksi, vaan auttavat toisiaan esimerkiksi logistiikassa, markkinoinnissa ja verkostojen luomisessa. Lisäksi PSV on tehnyt paljon sosiaalista toimintaa koko alueella ja velvoittanut myös yhteistyöyrityksetkin siihen mukaan.

Huippu-urheilu tarvitsee jatkuvuutta, jota tukevat hyvät harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet sekä laadukas juniorityö. Tällä hetkellä Kisapuisto odottaa, jäähalli odottaa, koripalloseurat odottavat ja tuhannet lahtelaisjuniorit tarvitsevat lisää harjoituspaikkoja ja -aikoja sekä Lahti tarvitsee vetovoimaa. Lahdessa on todellinen tarve uudistuksiin myös urheilun näkökulmasta. PSV:n malli olisi monelle Lahden seudun yritykselle mielenkiintoinen projekti. Samalla Pelicans, FC Lahti, ja muut seurat loisivat aivan uutta tulopohjaa esimerkiksi junioritoiminnan kehittämiseen.

Ville Skinnari 

Kiitollisuus

Ensi pyhän aiheena on kiitollisuus.
Duodecimin terveyskirjastossa kiitollisuus määritellään ”positiiviseksi tunnetilaksi, joka syntyy ottaessamme vastaan jonkin vapaaehtoisen lahjoituksen tai teon.” Aihetta tutkinut Robert Emmons toteaa kiitollisuuden merkitsevän sitä, että emme ota asioita itsestään selvinä ja annettuina, vaan osaamme arvostaa sitä mitä meillä jo on. Aihetta tutkineet ovat todenneet, että kyvyllä nähdä elämä ja kaikki siihen kuuluva lahjana, on suojaava vaikutus kriisien ja negatiivisten elämänkokemusten keskellä, sen on todettu parantavan ihmissuhteita, vähentävän katkeruutta, vihaa ja ahneutta. Kiitollisuus estää meitä pitämästä elämää itsestäänselvyytenä.

Jeesuksen aikana kiitollisuus ei ollut muodissa. Sunnuntain evankeliumissa vain yksi kymmenestä Jeesuksen parantamasta sairaasta palasi Luukkaan mukaan kiittämään. Ihminen ei taida olla paljoa muuttunut 2000 vuodessa. Yhteiskuntamme on melko kilpailuhenkinen ja arvostamme yksilön kykyä ja mahdollisuuksia. Myös epäonnistuminen nähdään usein ihmisen omana kyvyttömyytenä. Ajatus ihmisestä oman onnensa seppänä estää meitä kokemasta kiitollisuutta. Paavalin kysymys: ”Onko sinulla mitään mitä et ole saanut lahjaksi?” ( 1Kor. 4:7) muistuttaa siitä, miten vähän olemme voineet vaikuttaa oman elämämme lähtökohtiin.

On kiitollista ajatella, että on olemassa Jumala, jolta olemme saaneet elämän lahjan. Suurin lahja on kuitenkin siinä, että Jumala armahtaa ja rakastaa luotuaan ihmistä niin paljon, että uhrasi oman poikansa ristillä, jotta meillä olisi iankaikkinen elämä. Jumalan vastustajan tehtävä on estää meitä näkemästä elämän ja uskon lahjaluonnetta. Kiittämättömyyden ja kaikki muutkin synnit saa lahjana armosta uskoa anteeksi.


Janne Suomala

Koulutus ja liikunta ovat väärä paikka leikata

Lahdessa tehdään nyt kaupungin ensi vuoden budjettia. Kustannukset kasvavat niin ihmisten arjessa kuin kaupungin kuluissa. Kestävyysvajetta siis on. Valtio on tukenut kaupunkeja miljardiluokkaa koronan aikana juuri siksi, Lahtikaan ei leikkaisi. Siksi säästökohteiden kanssa on oltava kuntapäättäjien tarkkana. On hyvä, että sivistyslautakunta torppasi peruskoulutukseen esitetyt säästöt. Miljoonaluokan koulutusleikkaukset olisivat kasvattaneet ryhmäkokoja ja leikanneet opetustoimen henkilötyövuosia. Lahdessa on jo nyt monilla kouluilla järkyttäjiä haasteita ja koronan aiheuttama oppimisvaje näkyy edelleen. Opettajien hätähuutoa pitää kuunnella ja oppilaista pidettävä huolta. Itse on ole koskaan oikein ollut nk. inkluusiomallin ymmärtäjä. Koululuokissa levottomuus on lisääntynyt valtavasti. Kielitarjonnasta on pidettävä kiinni, koska pienenen maan, kuten Suomi ainut todellinen valtti maailmalla on osaaminen.

Uhan alla on syksyn mittaan ollut myös Lahden kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Kaupunkilaisten kovassa käytössä olevat ladut ja uimahallit on pidettävä auki ja hyvässä kunnossa. Maksullisia latuja löytyy jo Vierumäeltä. Lahteen ne eivät kuulu. Se on osa meidän talviurheilubrändiä. Tässä onneksi järki voitti lautakunnassa. Myös Kisapuiston stadionin hankkeesta ja sen rahoituksesta on pidettävä kiinni. Tekojää olisi pitänyt tulla jo täksi talveksi Samoin on Lahden kaupunginorkesterin ja -teatterin kohdalla. Lahti on liikkuva kaupunki ja myös kulttuurikaupunki. Sibelius-talo on meille iso mainevaltti, joka tunnetaan maailmalla. Näiden arvojen tulee näkyä myös kaupungin päätöksenteossa. Kaikilla poliittisilla ryhmillä on jaettu vastuu siitä, että lahtelaisten käytössä on fyysistä ja henkistä hyvinvointia tukevia palveluita yhdenvertaisesti ja matalalla kynnyksellä. Haastakin lahtelaiset päättäjät mukaan hiihtämään ja liikkumaan meidän kotimaastoissa, jotka ovat ehkä maailman parhaita sekä käymään myös konserteissa ja teatterissa.

Kaupungin tuloja ja menoja tulee sovittaa reilulla tavalla yhteen. Samalla on kuitenkin muistettava, että Lahdella on myös tuloja ja uutta kasvua. Tärkeää on nyt se, että nämä pystytään kohdistamaan oikein ja että yksityisiä investointeja pystytään vauhdittamaan. Esimerkiksi Fazerin uusi tehdas tuo Lahteen uutta työvoiman tarvetta ja vastaavasti tarvitaan paikkoja päivähoidossa ja kouluissa.

Ruotsin vaalituloksesta on tulossa todella tiukka. Tätä kolumnia kirjoittaessa ääntenlaskenta jatkuu edelleen. Olin sosiaalidemokraattien vaalivalvojaisissa Tukholmassa viime sunnuntaina. Seurasimme vaali-iltaa yhdessä mm. Ruotsin valtiovarainministeri Mikael Dambergin kanssa. Suomi ja Ruotsi ovat läheisiä maita, ja Ruotsin tulevalla hallituskokoonpanolla on vaikutusta myös Suomeen.

Hallituksen muodostamisesta voi tulla Ruotsin blokkipolitiikan vuoksi todellinen haaste. Tätä ei kaivattaisi nykyisessä tilanteessa, kun mm. energiakriisi edellyttää hyvää vuoropuhelua meidän ja länsinaapurimme kanssa. Ruotsista on tulossa myös EU:n puheenjohtajamaa ensi tammikuussa. Poliittista johtajuutta siis tarvitaan. Seuraavan hallituksen ykkösasioita tulee olemaan Ruotsissa turvallisuus, talous ja työpaikat – eli monilta osin samoja tavoitteita kuin mitä Suomen seuraavan hallituksen.

Myös jääkiekkokausi käynnistyi. Perjantaina on Pelicansin ensimmäinen kotiottelu. Toivottavasti lahtelaiset ovat aktiivisesti kannustamassa Pelicansin voittoon, koska kauden alku on aina tärkeä. Joukkue on nyt hyvä sekoitus lahtelaista nuora osaamista ja kokemusta.

Suuntaan ensi sunnuntaina New Yorkiin YK:n yleiskokoukseen. Suomen valtuuskuntaa johtaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Maailman ja Ukrainan tilanne on isosti esillä myös maailmanjohtajien keskusteluissa myös YK:ssa. Suomella on nyt mahdollisuus viedä eteenpäin meille tärkeitä viestejä ja ratkaisuja. Suomella on kykyä ja halua tukea Ukrainaa esimerkiksi koulutuksen uudelleenkäynnistämisessä. Myös rakennusosaamista on lähdössä meiltä Ukrainaan.

Ville Skinnari

Fortum – Kapitalismin kieroja kiemuroita

Suomen valtio omistaa Fortumin oskkeista 50,76 %. Fortum taas omistaa 76 % Uniperin osakkeista
ja Saksan ostojen jälkeenkin 56%. Uniper taas teki noin 12 200 000 000 euron tappion alkuvuonna.
Fortumi kantaa siis tuosta tappiosta 9 272 000 000 euroa. ( 1000 miljonaa on 1 miljardi). Suomen valtio taas kantaa Fortumin tappiosta 4 706 467 200 euroa. Se tarkoittaa siis, että 5,5 miljoonaisen
kansan jokaisen meidän osuus kakusta on 896 euroa.

Fortum myy Pohjoismaissa tuottamansa sähkön tukkumarkkinoilla sähköpörssi Nord Poolin kautta.
Fortum onkin tällä hetkellä Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä. Mikä taas tarkoittaa, että
Fortum on suurin hyötyjä sellaisessa tilanteessa, jolloin sähkön pörssihinta on erittäin korkealla.
Kun samaan aikaa Fortumilla on Uniperin valtava tappio, joka odottaa kuittaamista, on selvää, että
sille on hyvin edullista pyrkiä kaikin keinoin pitämään sähkön hinta korkealla tasolla erityisesti
talvikaudella 2022-2023, jonka aikana me kuluttajat tulemme todellisuudessa maksamaan tämän tappion.

Meidän kansalaisten on todennäköisesti turha odottaa esimerkiksi reservilaitosten käynnistämistä ja
niiden tuomaa helpotusta sähkön hintoihin, kuin äärimmäisessä hädässä. Fortum omistaa 25 % Olkiluoto 3- reaktoriin liittyvistä Teollisuuden Voiman B- osakkeista. Hyvä kysymys kuuluukin; Voimmeko odottaa Olkiluoto 3:n tuotannon käynnistämistä siten, että siitä olisi oleellista tai suurta apua sähkön hinnan palaamiseen lähemmäs tuotantokustannuksia?

Jos sähkön tuotantokustannuksiksi arvioidaan noin 5 senttiä kilowattitunnilta ja sitä myydään 30 senttiä kilowattitunnilta ensi talven aikana, on siinä voittoa 25 senttiä kilowattitunnilta eli huimat 83 %!
Pieni laskuesimerkki lienee paikallaan. Jotta tuo 9 272 000 000 euron tappio saataisiin ” takaisin”, täytyy myydä 37 088 000 000 kwh sähköä tällä hyvin korkealla hinnalla. Täsmennystä lisää! Se tarkoitaa sitä, että jos omakotitalon tai rivitalon omistaja kuluttaa 2000 kwh kuukaudessa 6 kuukauden ajan, tällaisia kotitalouksia tarvittaisiin noin 3 091 00! Lehtitietojen mukaan Fortumilla on kuitenkin ollut vain noin 2,4 miljoonaa kuluttaja-asiakasta. Keskimäärin katehintaa täytyy todennäköisesti nostaa, jotta tappiot saataisiin katettua kautena 2022-2023.

Tällöin päädyttäisiin keskiarvolukemaan 32,19 senttiä/kwh, jolla tuo yli yhdeksän miljardin tappio olisi kuoletettu, kun samaan aikaan myynnin pitäisi olla keskimäärin 12 000 kwh asiakasta kohden.
Jostain sattuman syystä Fortum Takuu 24 kk hinta onkin tällä hetkellä hyvin lähellä ylläesitettyä laskennallista kannattavuuden rajaa eli 34,47 senttiä kilowattitunnilta. Putoaako hinta tästä ?
Tuskin tai ainakin se on suuri yllätys, jos valtio laskee yhtiössään hintoja alle 30 sentin kilowattitunnilta.

Mitä siis tämä sähköpeli oikeastaan käytännössä tarkoittaa? Onko niin, että valtiokapitalismi
huolehtii korkeista sähköhinnoistamme? Ja kansa hyväksyy mukisematta valtiovallan eli Fortumin
tekemiset? Missä ovat valtion omistajavastuut tässä asiassa? Ja se tärkein, Fortum on ahne pörssiyhtiö, joka lähti mukaan energiabisnekseen luottaen Venäjään yhtiökumppanina kuin pukki uusiin sarviinsa, vaikka se tiesi hyvin Krimin 2014 jälkeen sijoitusriskit Putinin Venäjällä.

Toinen mielenkiintoinen asia on se, että vaikka valtio laskisi ALV: tä esimerkiksi 20 % saisiko se
silti enemmän kokonaistuottoa sähköhintojen moninkertaistuessa kaikille samaan aikaan? VM :ssä kyllä hallitaan tuotantolaskenta ja prognoosit ”muka” kriisissä.

Nyt onkin kyse kansalaisten kyvystä hahmottaa tämä ”puliveivaus” ja valtitokapitalismin röyhkeä
vedätys. Kokonaan toinen kysymys onkin sitten, missä valtion tai kuntien pitää olla mukana?
Sellaisia aloja ovat tietysti puolustus ja opetus, mutta silloin kun vettä aletaan yksityistämään
ollaan pahasti koskettamassa kansalaisten tasavertaisuus- ja yhdenvertaisuusoikeutta!
Oudon huonosti yksityiset rautatietkin ovat maailmalla kannattaneet?

Juhani Melanen

Lähteet: Fortumin julkaisema yleinen data; Lauri Collan laskelmat

Mahdollistaako olematon valvonta Suomen rikkaiden sisäpiirirötöstelyt?

Miksi Suomessa rahoitusmarkkinoilla rehottaa uskomaton ja röyhkeä sisäpiiririkollisuus, johon ei puututa? Siksi, että valvonta on olematonta ja rangaistukset suhteessa rikoshyötyyn naurettavia. Siksi lienee syytä tarkastella rikoksia selkein esimerkein. Onko todella näin, että tilaisuus tekee varkaan rikkaastakin, vaikka pikkurahasta ei olisikaan puutetta vai onko kaiken takana yletön ahneus ja rangaistusten pienuus suhteessa saavutettuun hyötyyn?

Viime keväänä Solidiumin sijoituspäällikkö tuomittiin sisäpiiritiedon väärinkäytöstä vuosilta 2019-2020. Päällikkö oli vuotanut sisäpiiritietoa isälleen sekä avopuolisolleen, joka oli vuotanut sitä edelleen. Päällikkö oli jopa antanut suoria ostosuosituksia osakkeista ja johdannaisista. Näistä napsahti hänelle näennäinen sakko ja pieni liiketoimintakielto. Saavatko hyötyjät pitää vääryydellä hankkimansa omaisuuden veronkorotuksin?

Kevällä 2021 Honkarakenteen toimitusjohtaja Marko Saarelainen osti 18.1.2021 yhteensä 12 000 osaketta noin 550 000 eurolla. Posaritiedote eli tulosvaroitus tuli ulos 3.2.2022 ja Saarelainen myi osakeet 9.-16.3 välisenä aikana.
Valmetin entinen talousjohtaja Kari Saarelainen osti ja myi Nestlen osakkeita kaksi erää fuusioprosessin aikana Helsingin Sanomien (2.4.2022) mukaan. Miksipä ei olisi?

Tecnotreen hallituksen jäsen Markku Wilenius myi 250 000 yhtiön osaketta 195 000 eurolla. Ruman laskun aiheuttanut osavuosikatsaus julkistettiin 4.8.2022. Kurssi oli laskenut 18 prosenttia! Kauppalehdelle ( 8.8.2022) Wilenius kuittasi, että oli unohtanut tulosjulkistuspäivän läheisyyden? Kukapa ei olisi unohtanut tässä tilanteessa, kun takkiin oli tulossa reippaasti!

Kaikki nämä johtotehtävissä olevat ”sijoittajavekkulit” tietävät hyvin, että FIVAN eli Finanssivalvonnan ohjeissa sanotaan selvästi, että kaikkien johtotehtävissä olevien on noudatettava 30 päivän suljettua ikkuna-sääntöä. Suomeksi tämä tarkoittaa, että osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen välisenä aikana ei sisäpiiritietoa omaava jäsen voi tehdä lainkaan finanssikauppoja!

Tällä hetkellä aktiivisijoittajien keskuudessa FIVAA: aa pidetään lähinnä eräänlaisena vitsinä, koska se ei itse ole rankaiseva elin, vaan kärjäoikeuteen rangaistusta ehdottava toimija. Hyvä kysmys kuuluukin, kuinka kauan valistuneet omistajat jaksavat katsella tätä markkinahumua, ennen kuin itse tarttuvat härkää sarvista ja antavat kenkää sellaisille ”välistä vetäjille”, jotka eivät ole perillä yhtiön tärkeistä päivämääristä? Jos tämä peli jatkuu, niin sijoittajien luottamus horjuu pahasti ja rapauttaa pahimassa tapauksessa suuresti koko suomalaista pörssiä.
FIVAN.n uudella pääjohtajalla Tero Kurenmaalla on nyt näytön paikka. Kykeneekö hän nostamaan rimaa ja palauttamaan sijoittajien luottamuksen? Keinoja olisivat aktiivinen dialogi ja toimijoiden moraalikompassin kääntäminen uudelle vaihteelle.

Tapaus Solidiumsta on hyvä aloittaa, sillä Solidium on holdingyhtiö yli kymmenelle suomalaiselle sijoitusyhtiölle. Työvoimapulaa ei FIVA:ssa ainakaan pitäisi olla, sillä organisaatiossa työskentelee 12 henkilöä ja hallituksessa kahdeksan. Uskaltaisivatko suomalaiset poliitikot antaa FIVA:lle rikosoikeudellista tukea ja muuttaa Suomen lainsäädäntöä tällä kohdin? Epäilen suuresti!

Suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt ovat pitäneet FIVA:aa narrinanaan jo monta kymmentä vuotta ja jättäneet noudattamatta säännöllisesti sen ohjeita ja varoituksia. Tästä syystä kaikki Suomen eläkevakuutusyhtiöt olisikin yhdistettävä yhdeksi valtakunnallliseksi yhtiöksi. Näin saataisiin monen miljardin kustannussäästöt ja miljoonia euroja vuodessa hankkivat turhat vakuutusjohtajat ihan aitoihin töihin. Näin toimivat jo sellaiset sivistysvaltiot, kuten Kanada, Norja ja Ruotsi.

Eläkevakuutusyhtiöillä ei tunnu olevan lainkaan digiosaamista, puhumattakaan sijoittamisesta. Erinomainen esimerkki tästä on Keva, joka osti viideltä eri yritykseltä It-palveluja 17 konsultilta yhteensä 9 miljoonalla eurolla. Ylimieliset eläkevakuutusyhtiöt ovat maksaneet ulkomaille (lähinnä USA) jopa miljardeja euroja olemattomasta sijoitusosaamisesta! Jollei mitään tehdä, niin rötösherrat jatkavat varastamista ja nauravat partaansa!

Juhani Melanen
Lähde: Viisas raha- lehden artikkeli ( 4/2922)

KOLUMNIT -arkisto

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011