Oletko valmistautunut bioniseen elämään?

Tässä kyborgeja odotellessa on kiva hivenen silmäillä, miten uusi teknologia voisi muuttaa elämän lainalaisuuksia. Todellisuudessa me olemme jo sitä, sillä päivittäin käytämme aistejamme parantamaan erilaisia apuvälineitä, kuten silmälaseja, tahdistimia ja lukuisia ortopedisiä välineitä. Olemme päivittäin kosketuksissa toisiimme matkapuhelimilla, tietokoneilla ja erilaisilla muilla ärsykkeillä. Meihin on asennettu implantteja ja erilaisia lisälaitteita parantaaksemme omia kykyjämme toimia homo sapiens yhteisössä.

Lienee siis syytä esitellä muutamia tulevaisuuden visioita, joista osa on jo toimii ja osaa on tiedemiesten suunnitteluprojekteissa.

Yhdysvaltojen asevoimien tutkimusorganisaatio (DARPA) kehittää parhaillaan kyborgeja hyönteisistä. Ajatuksena on istuttaa kärpäsen ja torakan kehoon elektronisia siruja, tunnistimia ja prosessoreja, mikä antaa ihmiselle tai automaattiselle käyttäjälle mahdollisuuden kauko-ohjata hyönteisten liikkeitä sekä kerätä ja lähettää tietoja. Tällainen kärpänen vois siis istua vihollisen päämajan seinällä ja kuunnella kaikkein arkaluonteisimpiakin asioita vihollisen toimista.

Yhdysvaltojen laivaston tutkimuslaitos NUWC kehittelee implantteja, joilla voitaisiin kontrolloida isäntäeläimen käyttäytymistä hermostollisten implanttien avulla. Kehittäjät uskovat, että kykenevät luomaan superhain, joka osaa aistiensa avulla tunnistaa vihollissukellusveneiden ja miinojen jättämiä sähkömagneettisia kenttiä.

Myös ihmistä muutettaan bioniseen suuntaan. Kuulolaitteiden uusimmasta sukupolvesta puhutaan toisinaan “ bionisina korvina”. Laite koostuu istutteesta, joka nappaa ääntä ulkokorvaan sijoitetun mikrofonin kautta. Istute suodattaa äänet, tunnistaa ihmispuheen ja muuttaa ne elektronisiksi signaaleiksi, joka lähetetään suoraan kuulohermoon ja sitä kautta aivoihin.

Hallituksen tukema saksalainen yritys Retina Implant on kehittämässä verkkoproteesia, jonka ansiosta sokeat ihmiset voivat saada näkönsä osittain takaisin. Potilaan silmän asetetaan mikrosiru. Valokennot imevät silmän osuvan valon ja muuttavat sen sähköenergiaksi, joka stimuloi verkkokalvolla toimivia hermosoluja. Näistä soluista lähtevät hermoimpulssit stimuloivat aivoja, joissa ne muuttuvat näköaistimuksiksi.

Tiedemiehet ovat saaneet toimimaan jo bionisia käsivarsia ja jalkoja, mutta yhteyttä tuntoaistimuksiin ei vielä ole kyenneet saamaan, mutta ajan mittaan tähänkin löytyy ratkaisu.

Kaikista tällä hetkellä kehitteillä olevista projekteista vallankumouksellisin on kuitenkin yritysluoda aivojen ja tietokoneen välille suora kaksisuuntainen rajapinta, jonka kautta tietokoe voisi lukea ihmisaivojen lähettämiä sähkösignaaleja ja lähettää samaan aikaa signaaleja, jotka aivot puolestaan pystyvät lukemaan. Mitä tapahtuisi, jos tällaisten rajapintojen avulla liitetään aivot suoraan Internetiin?

Kantasoluista kasvatetaan jo nyt ihmiselle uusia elimiä! Tavoiteena on kuolematon ihminen, joka eläisi tietoverkoissa. Tämä kuulostaa tieteelliskirjallisuudelta, mutta on valitettavasti totta! Haluaisitko sinä elää ikuisesti?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
ARKISTO