Oletko valmistautunut bioniseen elämään?

Tässä kyborgeja odotellessa on kiva hivenen silmäillä, miten uusi teknologia voisi muuttaa elämän lainalaisuuksia. Todellisuudessa me olemme jo sitä, sillä päivittäin käytämme aistejamme parantamaan erilaisia apuvälineitä, kuten silmälaseja, tahdistimia ja lukuisia ortopedisiä välineitä. Olemme päivittäin kosketuksissa toisiimme matkapuhelimilla, tietokoneilla ja erilaisilla muilla ärsykkeillä. Meihin on asennettu implantteja ja erilaisia lisälaitteita parantaaksemme omia kykyjämme toimia homo sapiens yhteisössä.

Lienee siis syytä esitellä muutamia tulevaisuuden visioita, joista osa on jo toimii ja osaa on tiedemiesten suunnitteluprojekteissa.

Yhdysvaltojen asevoimien tutkimusorganisaatio (DARPA) kehittää parhaillaan kyborgeja hyönteisistä. Ajatuksena on istuttaa kärpäsen ja torakan kehoon elektronisia siruja, tunnistimia ja prosessoreja, mikä antaa ihmiselle tai automaattiselle käyttäjälle mahdollisuuden kauko-ohjata hyönteisten liikkeitä sekä kerätä ja lähettää tietoja. Tällainen kärpänen vois siis istua vihollisen päämajan seinällä ja kuunnella kaikkein arkaluonteisimpiakin asioita vihollisen toimista.

Yhdysvaltojen laivaston tutkimuslaitos NUWC kehittelee implantteja, joilla voitaisiin kontrolloida isäntäeläimen käyttäytymistä hermostollisten implanttien avulla. Kehittäjät uskovat, että kykenevät luomaan superhain, joka osaa aistiensa avulla tunnistaa vihollissukellusveneiden ja miinojen jättämiä sähkömagneettisia kenttiä.

Myös ihmistä muutettaan bioniseen suuntaan. Kuulolaitteiden uusimmasta sukupolvesta puhutaan toisinaan “ bionisina korvina”. Laite koostuu istutteesta, joka nappaa ääntä ulkokorvaan sijoitetun mikrofonin kautta. Istute suodattaa äänet, tunnistaa ihmispuheen ja muuttaa ne elektronisiksi signaaleiksi, joka lähetetään suoraan kuulohermoon ja sitä kautta aivoihin.

Hallituksen tukema saksalainen yritys Retina Implant on kehittämässä verkkoproteesia, jonka ansiosta sokeat ihmiset voivat saada näkönsä osittain takaisin. Potilaan silmän asetetaan mikrosiru. Valokennot imevät silmän osuvan valon ja muuttavat sen sähköenergiaksi, joka stimuloi verkkokalvolla toimivia hermosoluja. Näistä soluista lähtevät hermoimpulssit stimuloivat aivoja, joissa ne muuttuvat näköaistimuksiksi.

Tiedemiehet ovat saaneet toimimaan jo bionisia käsivarsia ja jalkoja, mutta yhteyttä tuntoaistimuksiin ei vielä ole kyenneet saamaan, mutta ajan mittaan tähänkin löytyy ratkaisu.

Kaikista tällä hetkellä kehitteillä olevista projekteista vallankumouksellisin on kuitenkin yritysluoda aivojen ja tietokoneen välille suora kaksisuuntainen rajapinta, jonka kautta tietokoe voisi lukea ihmisaivojen lähettämiä sähkösignaaleja ja lähettää samaan aikaa signaaleja, jotka aivot puolestaan pystyvät lukemaan. Mitä tapahtuisi, jos tällaisten rajapintojen avulla liitetään aivot suoraan Internetiin?

Kantasoluista kasvatetaan jo nyt ihmiselle uusia elimiä! Tavoiteena on kuolematon ihminen, joka eläisi tietoverkoissa. Tämä kuulostaa tieteelliskirjallisuudelta, mutta on valitettavasti totta! Haluaisitko sinä elää ikuisesti?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Muusikko Kaarle Viikate: Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät asiansa, mutta minä olen ehdottomasti kesäihminen
Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen: Lahtelaiset selvästi positiivisempia ja rennompia kesällä
Marja-Leena Vierumäki: Lauluilta Salinkalliolla -tapahtumassa virittäydyttiin juhannus- ja kesälomafiiliksiin
Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
ARKISTO