Koulutuksen maksullisuus ei saa kaataa nuoren tulevaisuutta

Kansalaisaloite maksuttoman toisen asteen puolesta keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta viime viikolla. Samalla viikolla Opetusalan ammattijärjestö OAJ ilmoitti kannattavansa oppivelvollisuusiän pidentämistä 19 vuoteen. Sosialidemokraatit ovat jo pidemmän aikaa puhuneet oppivelvollisuusiän pidentämisen puolesta. Monet tutkimukset osoittavat, että se on toimiva keino ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Suomi on kansainvälisesti tunnettu korkeatasoisesta koulutusjärjestelmästä ja osaamistasosta. Osoituksena koulutuksemme laadusta pidetään muun muassa PISA-tutkimuksen tuloksia, joissa suomalaiset nuoret ovat vuosikausien ajan loistaneet. Nyt tilanne on muuttunut, viimeisin PISA-tulos osoittaa, että nykyään vain suomalaiset tytöt loistavat.

Viime taantuman seurauksena etenkin poikien asema on heikentynyt ja syrjäytyneiden määrä kasvanut. Lapsiasiavaltuutetun mukaan joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa lukea riittävän hyvin. Lukutaito saattaa riittää peruskoulun läpäisyyn, mutta ei toiselle asteelle eli ammattikouluun ja lukioon. Näille pojille olisi ollut sijaa siinä työelämässä, joka meillä oli 50 vuotta sitten, mutta ei ole enää. Nyt pitää osata lukea ja opiskella ammatti. Huolestuttavaa on myös, että 21-vuotiaista 17 prosenttia on vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Suomessa on yli 600 000 työikäistä pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Pelkän peruskoulun varassa työllisyysaste on noin 40 prosenttia kun toisen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on noin 70 prosenttia ja korkeakoulutettujen työllisyysaste noin 80 prosenttia. Näiden peruskoulun varassa olevien nuorten aikuisten työurat jäävät lyhyiksi ja katkonaisiksi.

Syrjäytyminen maksaa vuodessa karkeasti arvioiden 1,4 miljardia euroa. Suomella ei ole varaa siihen, että nuoret syrjäytyvät koulutuksesta, työstä ja kiinnittymisestä yhteiskuntaan. Vielä kymmenen vuotta sitten peruskoulumme pystyi tasaamaan perhetaustasta johtuvia eroja, mutta nyt tämä etu on kadonnut. Nyt perhetaustan merkitys lapsen menestykselle näkyy täällä yhtä hyvin kuin OECD-maissa keskimäärin tai jopa hieman selvemmin. Laadukas ja ajantasainen koulutus on tehokasta työllisyyspolitiikkaa ja parasta työsuhdeturvaa työelämän muutoksissa. Koulutus estää tehokkaasti syrjäytymistä ja eriarvoistumista.

SDP on ollut nuorisotakuun rakentaja ja kehittäjä. Nuorisotakuun idea on rakentaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kautta siltoja työmarkkinoille niin, että nuoren eri elämänvaiheet ovat turvallisesti hallussa. Liian moni nuori jää pyrkimyksistään huolimatta ilman peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa. Yksi tehokas keino varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä nuori saa jatkokoulutuspaikan on oppivelvollisuusiän pidentäminen. Sen avulla voidaan varmistaa, että nuoret eivät putoa koulutuksen ulkopuolelle. Lisäksi tarvitaan uusia toimia nuorisotakuun kehittämiseksi. Olen Pohjoismaiden neuvoston kokouksissa keskustellut ruotsalaisten kollegojen kanssa nuorisotyöttömyydestä ja siihen liittyvistä ratkaisuehdotuksista. Ruotsissa, sosialidemokraattisen pääministerin johdolla on otettu käyttöön 90 päivän takuu nuorille. Se tarkoittaa, että jokaiselle nuorelle luvataan koulutus-, työ-, tai harjoittelupaikka 90 päivän sisällä. Tämän keinon avulla nuorisotyöttömyys lähti Ruotsissa laskuun. Meidän tulee ajaa tällainen takuu läpi seuraavaan hallitusohjelmaan, sillä jokainen nuori ansaitsee sellaisen koulutuksen, jolla pääsee kiinni työelämään ja rakentamaan aikuista tulevaisuutta.

Ville Skinnari
kansanedustaja

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO