Kansainvälinen turvallisuustilanne on kääntynyt pienellä aikaa hyvin huolestuttavaan suuntaan. Otsikot Ukrainan siviilien hädästä ovat synkkää luettavaa. Sotaa käydään nyt Euroopan maaperällä. Venäjän toimet Ukrainassa loukkaavat räikeästi kansainvälistä oikeutta ja aiheuttavat vakavan uhan koko sääntöperusteiselle järjestelmälle. Suomi tuomitsee Venäjän hyökkäyksen jyrkästi ja tukee Ukrainan ja ukrainalaisten itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.

Niin kuin konflikteissa poikkeuksetta, myös Ukrainassa siviilit ovat jääneet tulilinjalle. Tavallinen kansalainen on aina sodan suurin uhri. Sotatoimet maksavat paitsi ihmishenkiä, myös tuhoavat koteja, vievät kansalaisten toimeentulon ja pudottavat pohjan kaikelta siltä, mitä yhteiskunnan normaaliin arkeen kuuluu. Ukrainan sotatoimia on seurannut laajamittainen humanitaarinen kriisi, johon haetaan nyt kansainvälisellä tasolla ratkaisuja.

Niin Euroopan unionin jäsenmaat kuin monet muut valtiot sekä kansainväliset järjestöt toimittavat paraikaa hätäapua Ukrainaan. Tein oman ministerivastuuni osalta viime viikolla päätökset yhteensä 14 miljoonan euron lisäpanostuksista Ukrainan siviilien hädän helpottamiseksi kehitysyhteistyön ja erityisesti humanitaarisen avun osalta. Myös keskustelut eurooppalaisten ministerikollegoiden kanssa ovat työlistalla nyt aivan tärkeysjärjestyksen ykköspaikalla. Olen vieraillut kriisin alla jo Berliinissä ja maanantaina jälleen Ranskassa, seuraavalla viikolla vuorossa Itävalta ja Slovakia. Erityisesti Ruotsin kanssa pidämme tiiviisti yhteyttä.

Suomi jatkaa Ukrainan hallinnon tukemista ja siviilien hädän helpottamista kriisin edessä. Humanitaarisen avun lisäksi valtioneuvosto teki maanantaina historiallisen päätöksen toimittaa aseellista apua Ukrainaan. Aseita toimitetaan Ukrainan hallituksen pyynnöstä ja Suomen oman puolustuksen tarpeet huomioiden. Hallitusohjelman ja pitkäaikaisen käytännön mukaan Suomi ei vie aseita sotaa käyviin maihin. Suomi on kuitenkin tässä tilanteessa valmis osoittamaan kaikin tavoin solidaarisuutta Ukrainalle ja ukrainalaisille, etenkin kun muut Pohjoismaat ovat päättäneet toimia samoin. Nyt toimitettava puolustusmateriaali ei myöskään tee Suomesta sodan osapuolta. On tärkeää, että Suomi laajentaa Ukrainalle annettavaa laaja-alaista apua.

Hyökkäyssotaa käyvä Venäjä on saanut vastaansa EU:n ja Yhdysvaltojen johtaman pakoterintaman. Maahan kohdistetut talouspakotteet ja vientirajoitteet ovat romahduttaneet ruplan kurssin ja iskeneet kovaa Venäjän koko talouteen. Seurauksia tulee myös Valko-Venäjälle, jonka aluetta on käytetty hyökkäykseen. Pakotteilla on vaikutusta myös Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan ja esimerkiksi energiantuontiin. Onneksi Suomen huoltovarmuus on kuitenkin hyvä ja omaan energiantuotantoon on meillä panostettu. Energiamarkkinoiden kriisikestävyyden koettelu tulee todennäköisimmin myös lisäämään uusiutuvan energian ja sähköistymisen kysyntää, missä Lahti ja Päijät-Häme ovat aivan kärkitoimijoita.

Ukrainan sodalla tulee olemaan ja on jo nyt laajakantoiset vaikutukset Euroopan turvallisuuteen ja päätöksentekoon. EU:n jäsenmaat ovat onnistuneet kriisin kohdatessa kokoamaan rivejään, vaikka työtä edelleen riittää. Esimerkiksi Saksassa uusi demarihallitus ilmoitti merkittävistä panostuksista puolustusmenoihin. Hyvä turvallisuuspolitiikka on sitä, että edistetään vakautta ja vuoropuhelua, mutta pysytään valppaina ja varautuneina.

Ville Skinnari