Kuukausi: huhtikuu 2024

On olemassa kaksoiskansalaisuus. Suomen kansalainen saa pitää Suomen kansalaisuutensa muutettuaan ulkomaille ja saatuaan uuden kotimaan kansalaisuuden. Tämä pätee niissä maissa, jotka hyväksyvät kaksoiskansalaisuuden.

Taivaan valtakunnassakin on käytössä kaksoiskansalaisuus. Jumalan lapsina meille on luvattu paikka Jumalan valtakunnassa. Me olemme vielä matkalla taivaan kotiin, Jumalan valtakuntaan, jonne ylösnoussut Jeesus on jo mennyt. Hän ei kuitenkaan jättämyt meitä yksin, vaan lupasi lähettää Pyhän Henkensä avuksemme ja turvaksemme.

Emme tiedä millaisia vastoinkäymisiä saamme kohdata matkallamme ja millaisia tehtäviä saamme tehtäväksemme, mutta yksin niistä ei tarvitse selvitä. Olen joskus ajatellut jonkin ylivoimaiselta tuntuvan tehtävän edessä, että jos se kerran on minulle annettu, saan luottaa siihen, että Taivaan Isä antaa myös voimia tuon tehtävän hoitamiseen.

Emme usko Jeesukseen vain päästäksemme sitten joskus taivaan kotiin, vaan uskoessamme olemme häneen yhteydessä jo nyt. Jumalan valtakunta ei toteudu vasta joskus tulevaisuudessa kuolemamme ja Jeesuksen paluun jälkeen, vaan tässä ja nyt. Uskomalla Jeesukseen Jumalan valtakunta on meidän keskellämme. Ei tosin vielä näkyvänä, mutta se on jo läsnä elämässämme Kristuksen läsnäolon kautta.

Kasteessa meidät on otettu Jumalan lapsiksi ja taivaan valtakunnan perillisiksi. Pekka Simojoki ilmaisee asian näin: ”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan. Tiedän minne matkani tehdä saan. Olen kansalainen kahden maan.”

Sanna Alanen

En enää ennusta. Ymmärrän, ettei ole mukavaa lukea perjantaina Omalähiöstä lauantain pelin tulosta. Viittaan FC Lahden ja Hakan 1-1:een. Sen saattoi lukea ennakkoon, anteeksi.

P22 salibandyfinaalissa LaSB kohtasi Classicin, joka pelaa Lempäälän Ideaparkissa. Lahti oli voittanut avauspelin murskaavasti, mutta hävinnyt Suurhallissa. Painelin mopoautollani kolmanteen loppuotteluun.

Ennen peliä esiintyi vuoden 2014 tangokuningas Teemu Roivainen. Olipas väkeä panemassa jalalla koreasti. Mieleni teki tangolle, jopa hitaalle valssille kuten silloin ennen, mutta annoin olla. Komea ääni laulajalla!

Pelissä oli loistava tunnelma. Vanhalle miehelle jopa liian äänekäs. Lahtelaislammilaisjnekannattajia oli valtavasti. Hyvä, hyvä! Erätauoilla osalla oli kiirettä, kun piti ehtiä ostoksille.

LaSB taisteli upeasti. Toisessa erässä LaSB otti 11 laukauksen peittoa ja silti maalivahti sai tehdä paraatipelastuksia. Classic voitti 8-5, kiitos loppukirin.

Classic vei kullan.Toivottavasti LaSB:n pojat jatkavat ja vievät lahtelaista säbää mitaleille myös miehissä. Siemen on itämässä ja hopea kirkastumassa?

Maalivahti Teemu Korhonen loisti. Myös toinen veskari Aku Sirola omaa nopeat refleksit. Pakeista silmiini pistivät Valtterit Ryytty ja Lahti sekä Henri Mertsalmi.

Taitava Tatu Havula tehoili finaaleissa 3+6. Puolustuspeli ei ihan natsannut. Jere Sulander antoi sellaisen pitkän syötön, etten ole ikinä ennen nähnyt. Emil Karkulowski kunnostautui molempiin suuntiin. Miro Huvinen oli alivoiman leijona.

Lopuksi lämpimät synttärionnittelut Nastolasta Etelä-Lahteen muuttaneelle Anne Tolvaselle. Samoin onnea Kari Juniori Keipille, 60. Ikuinen topparilupaus.

Säbästä tuli mieleeni lähettää terveiset Risto Paulamäelle, jonka muistan Hämeenlinnasta tarkkana pakkina. Jos en olisi päässyt Riston kanssa samalle puolelle, olisi tavoitteeni 15 maalia kuukaudessa jäänyt saavuttamatta. Uskoo ken tahtoo.

Raine Järvinen

EU-maiden välillä vallitsee historiallisesti erilaisia suhtautumistapoja Israeliin ja Palestiinaan. Nyt näemme kuitenkin kasvavaa painetta toimia myös EU:n sisällä. Ranskan ulkoministeri on nostanut keskusteluun pakotteiden mahdollisuuden Israelille, erityisesti Gazan humanitaarisen avun edistämiseksi. Espanja puolestaan painottaa EU-maiden tarvetta tunnustaa Palestiinan valtio. G7-maat, mukaan lukien Yhdysvallat ja Kanada, ovat ilmaisseet kantansa kestävän tulitauon ja panttivankien vapauttamisen puolesta.

Gazan konfliktin uhrit ovat pääasiassa naisia ja lapsia. YK:n tiedon mukaan joka kymmenes minuutti sodassa kuolee tai loukkaantuu lapsi. Erityisen järkyttävää on raportit joukkohautapaikoista, joissa uhrit on löydetty kädet sidottuina. EU-maiden poliittiset erimielisyydet eivät saa estää kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien puolustamista. Sotatoimien tulee kohdistua sotilaskohteisiin ja siviilien suojelu on ensisijaisen tärkeää. EU:lla on vastuu vaatia joukkohautojen tutkintaa yhdessä YK:n kanssa ja tarvittaessa tuomita mahdolliset sotarikokset. Tämä on linjassa EU:n johdonmukaisen toiminnan ja kansainvälisen oikeuden puolustamisen kanssa.EU:n on nyt toimittava nopeasti jayhtenäisesti vaatiessaan konkreettisia toimia Israelilta Gazan siviilien suojelemiseksi. Tämä on olennainen askel sekä humanitaarisen avun toimittamiseksi että EU:n uskottavuuden vahvistamiseksi kansainvälisenä toimijana.

Suomen hallituksen päätös jäädyttää UNRWA:n tuet Israelin syytösten perusteella herättää huolta, kun selvityksissä
ei ole löydetty tälle todisteita. On tärkeää, että Suomi ja muut kansainväliset toimijat varmistavat, että humanitaarinen apu tavoittaa ne, jotka sitä eniten tarvitsevat. Viimeaikaiset tapahtumat Gazassa ovat jälleen kerran korostaneet UNRWA:n merkitystä alueen siviilien avustamisessa. UNRWA tarjoaa hätämajoitusta, ruokaa ja perusterveydenhuoltopalveluja palestiinalaisalueilla. Sen rooli on korvaamaton Gazan humanitaarisessa kriisissä, jossa siviiliväestö kärsii nälänhädästä ja väkivallan uhasta. Gazan tilanne vaatii kiireellisiä toimia. Suomen on tehtävä osansa vaikuttaakseen tulitaukoon alueella ja varmistettava, että UNRWA saa tarvitsemansa rahoituksen siviilien auttamiseksi. Kansainvälisen yhteisön on yhdistettävä voimansa siviilien suojelun ja humanitaarisen oikeuden edistämiseksi, ei vain Gazassa vaan kaikkialla, missä näitä perusperiaatteita rikotaan.

Ville Skinnari

Tällä viikolla matkustin Ruotsiin Sundsvalliin turvallisuuteen ja logistiikkayhteyksiin keskittyvään seminaariin. Kun maailma muuttui ja itärata sulkeutui, uudet yhteydet idästä länteen meille suomalaisille ovat nyt todella tärkeitä. Keskustelemme yhteyksistä merkittäviin satamiin, kuten Göteborg ja Narvik sekä siitä, miten Euroopan Unionin tulee nyt paremmin ymmärtää Pohjoismaiden merkitys koko Euroopan turvallisuudelle. Ruotsista paikalla ovat avainministerit ja yritykset. Suomesta meitä on kaksi kansanedustajaa eli Joakim Strand Vaasasta ja minä. Vieläkään ei Suomessa ehkä nähdä miten tärkeää on nyt luoda uutta Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa, koska siellä on aitoa kasvua. Suomessa on keskitytty lähinnä jättihankkeiden lyttäämiseen. Kaikki on täällä utopistista, kun naapurissa näin ei ole.

Miksi teollisuuden investoinnit sitten menevät Ruotsiin, kun SSAB:n jätti-investointi? Talouselämän toimittaja Pekka Lähteenmäki tiivistää ansiokkaasti syitä tähän. Hänen mukaansa tappio vihreässä siirtymässä oli hallitukselle vähintäänkin kiusallinen, sillä ministerien kielenkäytössä vihreää siirtymää ei ole olemassakaan. Sen sijaan Suomessa on korrektia puhua puhtaasta siirtymästä. Nyt kävi ilmi, että vihreä siirtymä on sittenkin olemassa ja se siirtää puhtaan bisneksen sinne, missä ruoho on vihreämpää. Artikkeli kertoo myös sen, että olemme hävinneet toisenkin ison investoinnin eli Northvoltin omistajien kakkoshankken H” Green Steelin 6,5 miljardia. SSAB oli sen 4,5 miljardia ja Suomessa olisi nyt tarjolla 0X2:n miljardihanki merituulivoimaan, mutta sekään ei nyt näytä Suomessa ja työ – ja elinkeinoministeriössä etenevän.

Nyt Nortvoltilla on 5.500 työntekijää ja valtava akkutehdas Skellefteåssa. Yhtiö on vahvasti tappiollinen, mutta silti keräsi 5 miljardin euron rahoituksen Ruotsiin ja laina oli vihreä. Ruotsi kuljettaa kohta sähköllä, Suomi ei. Ruotsissa Volvo teki juuri viimeisen diesel-henkilöautonsa. Yhtiö investoi Göteborgiin miljardi euroa. Scania, Volvo ja Ruotsi siirtyvät nyt nopeasti sähkökuorma-autoihin. Latausasemia on Ruotsissa 130 kpl, Suomessa niitä on yksi. Eli Ruotsi tekee itselleen näin kilpailuetua. Ja selkeyden vuoksi, kyse ei nyt ole työmarkkinoista tai siitä, että Suomessa ei olisi osaamista. Yksi kokonaan julkisuudesta jäänyt asia on Suomen rahoituslaitosten eli Finnveran ja Teollisuussijoituksen toimintatapa. He lähtevät aina ja vain sitten mukaan hankkeisiin, kun joku yksityinen on ensin tehnyt pohjat eli eivät itse aktiivisesti hae hankkeita tai paketoi niitä. Reaktiivisuus ei ole tapa, miten enää maailmassa selviää. Suomessa tähän on edelleen ilmeisesti varaa. Ruotsissa osataan rakentaa kokonaisuuksia. Ensin tehdään tuuli – ja vesivoimalla vetyä ja sitten vihreää terästä kuormureihin. Sitten Norhtvolt tekee niihin akut. On tietenkin oikein kysyä miksi emme ole – tai minä en ole – saanut vastaavaa aikaan Suomeen. Julkinen sektori on sellainen, että muutoksien tekeminen olemassa olevaan on äärimmäisen vaikeaa. 1990-luvulla tämä vielä toimi, mutta ei tämän päivän maailmassa. TEM:n ministerit ovat tässä avainroolissa. Uskon, että tässä talouskurimuksessa muutoksia ymmärretään tehdä viimeistään syksyllä.

Lopuksi Lahteen. Viime viikolla SDP:n valtuustoryhmässä minua esitettiin talouden tasapainotyöryhmään. Korostin myös, että jos halutaan että otan vastuuta, pitää myös antaa valtaa. Ne pitää kulkea käsi kädessä. Kerroin Kunnallisjärjestölle olevani valmis ohjausryhmän jäsenyyteen tietyin ehdoin. Minusta olisi ollut kohtuullista, että minut nimetään Lahti Energia Oy:n hallituksen jäseneksi, koska yhtiö on pääroolissa, kun tuloja Lahdelle tehdään. Halusin myös muutoksia SDP:n edustukseen Lahden kaupunginhallituksessa. Kolmanneksi toin esille työryhmän perustavaa laatua olevan ongelman. Poliittinen ryhmä on erillinen seurantaryhmä. Miksi näin? Mielestäni itse valmistelutyöryhmä tulisi jo itsessään olla monipuolinen ja korkeatasoinen sekoitus asiantuntemusta kaupunkiorganisaatiosta ja asiantuntijoista tuoden uutta näkemystä.  Näin ei nyt ole, vaan jatketaan samalla tiimillä ja poliittinen ohjausryhmä toimii erillisenä. Esitin, että työryhmätyöhön tulisi osallistaa ulkopuolisia talouden, juridiikan ja liiketoiminnan asiantuntijoita sekä heidän kustannuksiaan voidaan korvata.  Esitykseni ei menestynyt ja syitä voin vain arvailla.

Ville Skinnari

Työssäni olen tavannut ihmisiä, jotka ovat kyselleet, joko kohta pääsisi pois raskaaksi käyneestä elämästä. Tälläinen toive voi syntyä, kun elämä on tullut tai näyttäytynyt kovin vaikealta parantumattoman sairauden, konkurssin tai muun suuren vastaoinkäymisen takia. Monella meistä lienee ollut sellaisia hetkiä, kun elämä on tuntunut miltei liian vaikealta. Useimmiten elämänhalu on kuitenkin palannut, elämä voittanut.

Toisaalta eräs seuroissa puhuja sanoi, että hän on niin rakastunut elämään, ettei hänellä ole mitään taivasikävää. Minustakin ihmiselle annettu elämä on niin suuri lahja, että suurista vastoinkäymisistäkin huolimatta sen arvo on aina mittaamaton. Silti itsekin huomaan ajoittain tuntevani hienovireistä taivasikävää. Jotain sellaista monialaista, hiukan vaikeasti sanotettavaa ja laajaa henkilökohtaista odotusta, että saisipa nähdä poisnukkuneet läheiset, että saisipa heittäytyä Jumalan armolliseen syliin, että olisipa taivas tässä ja nyt rakkauden ja rauhan ihanana tyyssijana läsnä. Mutta milloin taivasikävä saa kunkin kohdalla täyttymyksen, se ajankohta ei ole kenenkään tiedossa. Ajattelen, että hyvä niin. Turha on liikaa tunteilla tai, parempi on pyrkiä elämään luottamuksessa hyvään Jumalaan. ”Ora et labora” on vanha sanonta, jonka mukaan on paras tehdä työtä ja rukoilla.

Sunnuntain evankeliumissa Jeesus sanoo opetuslapsilleen, ettei heidän kannata olla levottomia. Hän lohduttaa, että kaikille on hänen Isänsä kodissa asuinsijoja ja tilaa. Hän myös lupaa tulla noutamaan luokseen. (Joh.14:1-7). Nämä lupaukset koskevat myös meitä, kaikenlaisia taivasikävää pohtivia ja potevia kristittyjä.

Lopuksi tuon mieliin virren 903 lohduttavan säkeistön 6, joka menee näin:
”Soi, virteni kiitosta Herran! Hän on aivan ihmeellinen, kun suurinta syntistä armahtaen hän, laupias, lahjana kerran suo rauhansa taivaallisen.”

Pastori Kati Saukkonen
Launeen seurakunta

Oho. Ei se yllättänyt, ettei FC Lahden kotiavausta voitu hiihtostadionilla pelata.
No, pääsevätpä pojat kunnon olosuhteisiin ja Tammelan stadionille. Vastaan tulee Haka ja laitan tähän jo tuloksen, 1-1.

Ja kun ennustamaan ruvettiin, pistän Veikkausliigan lopputilanteen samoin tein.
HJK, Kups, Ilves, Inter, SJK, VPS, FC Lahti, Haka, MIFK, Gnistan, AC Oulu ja EIF.
Virhemarginaalia on. En tiedä, kuinka kauan alussa kukkoileva Gnistan jaksaa.

Minulle olisi pääasia, ettei HJK olisi mestari, eikä EIF putoaisi ja että lahelaiset kilvoittelisivat vakavasti mitalista. Ei taideta toiveitani kuulla…

Palataan vielä maalivahteihin, koska sain kaikkien aikojen palauteryöpyn. Kaksi.
Se osoittaa, että ihmiset ymmärtävät molareiden tärkeyden. Yksilöurheilijoita joukkueessa.

Reippaan Juha Meronen jäi listastani pois. Ihmettelen miksi, sillä makkaramies osasi torjua!

Juha Meronen

En tarkoituksella maininnut edesmenneitä. Mainitaan nyt. Saksalassakin asunut Jouko Kataja, pitkän huiskea Risto Remes ja Elevenin takalukko Heikki Nyyssönen torjuvat nykyisin Taivaallisen Palloseuran pömpelin suulla. Mukavia muistoja kaikista heistä.

Kyllä veskareista juttua riittäisi, enkä vielä ole edes päässyt Niklas Kokkoon. Mihinkähän ihmetekoihin hän vielä yltää? Niin, Pelsukin tulee muutaman kerran Tampereelle, Lahden esikaupunkiin. Tule Sinäkin.

Vielä. Lukas Hradecky on Saksan mestari. Vuoden Urheilija. Vuoden Molari.

Raine Järvinen

Maanantaina järjestettiin Päijät-Hämeen Kuluttajien toimesta Lahdessa ajankohtainen energiakeskustelu. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijoita eri näkökulmista. Pääteemana oli kaukolämmön tulevaisuus ja luonnollisesti kuluttajien näkökulma. Tilaisuudessa alustivat Pekka Passi (Vanajakoski Oy:n toimitusjohtaja), Kaupunkiyhtiöiden edunvalvoja Aku Aarva (toiminnanjohtaja, Energiakaupungit ry) ja Omakotiasukkaiden arvokkaan ja asiantuntevan puheenvuoron käytti Heikki Lehtiniemi (Lahden Seudun Omakotiyhdistys ry). Oma teemani oli suomalaisten kaupunkiyhtiöiden tulevaisuus ja rooli kaupunkilaisten edunvalvojana. Nostin esille erityisesti kuntayhtiöiden välisen yhteistyön, jota tehdään, mutta potentiaalia on paljon enempään.

Eduskunnassa SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt jättivät yhteisen välikysymyksen. Yhteisessä välikysymyksessä kysytään hallitukselta keskussairaaloiden tulevaisuudesta ja siitä, miten hallitus aikoo turvata perustuslain takaamien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kaikkien hyvinvointialueiden asukkaille koko maassa. Aihe on Suomessa nyt erittäin ajankohtainen.

Keskiviikkona lakialoitteeni urheilun ja liikunnan rahoituksen parantamiseksi eteni eduskunnan lähetekeskusteluun. Minun ja 21 muun kansanedustajan tekemä aloite haluaisi muuttaa tuloverolain 57 pykälää siten, että urheiluun ja liikuntaan kohdistuva lahjoitus mahdollistaisi verovähennyksen. Tavoite olisi, että vuoteen 2030 mennessä 1000 yritystä Suomessa tukisivat liikuntaa ja urheilua jokainen 50.000 eurolla mikä tarkoittaisi 50 miljoonan euron lisärahoitusta. Urheilua tukevat säätiöt ovat olleen itse tässä aloitteellisia ja toivottavasti lakimuutos saadaan aikaan.

Keskustelu Lahti Energian myynnistä Lahden kaupungin talouden tervehdyttämiseksi on ollut puheenaihe tälläkin viikolla Lahdessa. Kuten olen jo useaan otteeseen todennut, me halusimme kuulla vaihtoehtoja Lahti Energian (LE) myynnille. Kun niitä emme kaupunginhallitukselta saaneet olemme itse rakentaneet sitä vaihtoehtoa, millä LE:n osingonmaksukykyä ja tuloutusta palautetaan. SDP:n edustajiston linjaus oli viime sunnuntaina avain oikea.

Konsultin selvitys lupasi kaupungille 15 miljoonan euron osingot, jos LE:n vähemmistöosuus (49 prosenttia) myydään. Tämä tarkoittaa, että LE:n osingot ovat tuolloin 30 MEUR. Konsultin lääke osinkotason nostamiseen on yksinkertaistettuna LE:n laina-aikojen pidentäminen. Yksinkertaistettuna kysymys on siitä, että miksi me tee tätä itse, kun voimme sen lainoja järjestelmällä tehdä? Tämän lisäksi pitämällä yhtiö sataprosenttisesti lahtelaisilla yhtiön arvonousu säilyy omistajalla eli Lahden kaupungilla. Tärkeää on myös nähdä aluetaloudelliset vaikutukset. Me voimme lahtelaisina vaikuttaa tarvittaessa omistajina kuluttajien ja yritysten hinnoitteluun. Ja tietenkin vielä oman kaupunkimme ja koko maakunnan kasvu, uudet investoinnit ja työllisyys.

Nyt on tärkeää saada jatkovalmisteluun paras mahdollinen osaaminen Suomesta käyttöön. Säästöjä tarvitaan, mutta samalla selkeä kasvuohjelma, joka tehdään yhdessä alueemme yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kun kasvu tämän synkän jakson jälkeen alkaa Lahden pitää olla Suomen eturivissä ja kaikki osaaminen meiltä kyllä löytyy kun vain haluamme.

Lahden alueella energiayhtiön rooli on erittäin keskeinen tulevaisuuden kasvun ja kehittämisen investointeihin yhdessä alueen yritysten kanssa. Esimerkiksi Ren–Gas  -yhtiön jättihanke voi tarkoittaa Lahdelle, Suomelle ja Euroopalle paljon. Millaisia kumppanuuksia tämän ympärille voi rakentaa? Nyt pitää löytää muutenkin uusia hankkeita ja investointeja ja kyllä niitä on mahdollista saada.

Kaikkien taloustilanne on nyt vaikea. Tästä huolimatta meidän pitää yhdessä löytää järkeviä ratkaisuja sekä uskaltaa katsoa pidemmälle tulevaisuuteen.

Ville Skinnari

Jalkapallokausi on avattu. FC Lahden pistetili on avattu. Onnella, mutta kuitenkin. Tampereen Tammelan ylväs upea 44 miljoonan stadion on korkattu.

Viimeksi jäätiin maalivahteihin. Jatketaan. Lahden maalissa 17-vuotias Osku Maukonen loisti. Jopa rouvani sen tajusi ja hän loihti sanomaan, että toi poikahan on aina pallon tiellä!

Lahden uusi nopea hyökkääjä Colin Odutayo karkasi vartijaltaan. Ilveksen puolustaja kaatoi hänet takaa. Odotin ulosajoa. Ei tullut. Viimeksi näin väärin 2002. Tuomari on aina oikeassa.

Kuten lisäajan kulmapotkussa. Ilves juhli voittomaalia, jonka tuomari hyväksyi ja hylkäsi. Maukosta taklattiin. Vaan oliko syynä oma pelaaja?

Maukosen lisäksi Lahden voima piili toppariparissa Viitikko-Fox. Toki muukin joukkue taisteli loistavasti. Jatkossa oma peli pitää käynnistyä. Djaloa kaivattiin.

Tunnelmaa riitti. Ja savuja, jotka ovat kiellettyjä. Paikallinen lehdistö syytti lahtelaisia, mutta vastaavat myrkyt tuli kotifaneiltakin, mutta ei niistä mainittu. No, tamperelaisillahan menee helposti fakta ja fiktio sekaisin, vrt. Matti Kuusela. Anteeksi.

Kannattajista puheenollen, he pärjäsivät ilman paitaa. Minulla toppahousujen alla kahden pitkät alushousut! Lämmin tuli, kiitos aurinko.

Stadion vetää 8000 katsojaa. Nyt paikalla liki 5000. Tauolla riitti jonoa. Hyvä, hyvä, en saanut makkaraa!

Torilla kehuttiin komeita VIP-tiloja. Joku toivoi ravintolan ikkunoihin peittävämpiä verhoja. Katsos kun peli saattoi vähän häiritä syömistä ja varsinkin juomista.

Tsemppiä kauteen FC Lahti! Jaksa kannustaa edelleen Miikka Mäkinen.

Raine Järvinen

FC Lahden kannattaja Miikka Mäkinen

Elämme ajassa, jossa arkemme täyttävät hyvin monet, erilaiset kanavat, joita kautta meille myydään tuotteita, ohjeita, mielipiteitä ja tietoa. Toisinaan voi olla hyvinkin vaikea erottaa, mikä lähde on luotettava tai aito. On tärkeää tarkastella lähteitä kriittisten silmälasien kautta. Toisaalta toisinaan taas kriittisyys vedetään liiallisesta sinisilmäisyydestä sinne toiseen ääripäähän. Kovin helposti huudellaan valtamedian puolueellisuudesta tai agendasta tai rahoituksella ohjatuista tutkimuksista. Kriittisen tarkastelun tarve koskee myös meitä itseämme. Mistä epäluottamus jotain julkaisijaa kohtaan kumpuaa? Siitä, minkä toivoisimme olevan valhetta tai mikä tukee omia mielipiteitämme, vai liittyykö julkaisuun ihan oikeasti jotain kyseenalaista?

Ajatus ihmisten harhaanjohtamisesta ei ole mikään uusi asia kristinuskossa. Jo Uudessa Testamentissa Jeesus varoittaa meitä siitä, että aina löytyy niitä, jotka jopa Jeesuksen nimeen vedoten haluavat johtaa meitä kauemmaksi Jumalan tahdosta. Tälläkin hetkellä löytyy monia asioita, jotka jakavat kristittyjen mielipiteitä. Toisesta suunnasta meille myydään yhtä näkökulmaa totuutena, toisesta toista. Mistä ihmeestä voimme tietää, mikä on lopulta oikein, mikä on Jumalan tahdon mukaista?

Ensimmäinen varoitusmerkki on irrallisten raamatunkohtien käyttäminen asian perustelemiseen. Raamattu on kokonaisuus ja niin sitä pitää myös lukea. Yksittäisiä raamatunkohtia voi käyttää, mutta silloin pitää tarkastella, mihin tilanteeseen ne oikeasti liittyvät ja löytyykö Raamatusta muita samansuuntaisia ajatuksia. Toinen tapa tarkastella asiaa on pohtia sen vaikutuksia. Jos asia aiheuttaa pahaa toisille ihmisille, itselle tai luomakunnalle, se ei voi olla Jumalan tahdon mukaista. Kolmanneksi on hyvä tiedostaa, että raamatuntutkimus tai ei ole mikään mörkö, mitä pitäisi pelätä, päinvastoin. Se auttaa meitä ymmärtämään Raamattua laajemmin ja samalla tuntemaan Jumalaa paremmin. Vielä lopuksi haluan muistuttaa siitä, että toisinaan on myös ok olla asioista eri mieltä. Kunhan yhdistävänä tekijänä pysyy rakkaus ja ytimenä usko Jeesuksen sovitustyöhön.

Mari Ruuska
Launeen srk

Ehkä sinäkin olet kuullut kannustavan viestin: unelmoi isosti, voit saavuttaa sen, mistä uskallat unelmoida. Haluamme voida hyvin, olla onnellisia, menestyä.

Elämässä ja meissä on paljon mahdollisuuksia. Saamme uskoa itseen, asettaa tavoitteita, ponnistella. Koemmekin elämän kuluessa iloa eri asioista, onnistumme, opimme uutta ja saavutamme asioita.

Tämä viikko traagisine uutisineen on kuitenkin taas muistuttanut, että kohtaamme myös suruja ja kärsimme, niin yksilöinä kuin yhteisöinä ja yhteiskuntana.

Saatamme myös ponnistelun jälkeen kokea, että menestys ja huippujen saavuttaminen karkaa meiltä, pysymme tavallisina.

Pääsiäisen sanoma on paljon suurempi kuin inhimillinen kukoistuspuhe. Pääsiäisenä Jeesus kärsi ja kuoli, mutta voitti kuoleman. Pääsiäisenä Jeesuksen sanomasta, evankeliumista, syntien anteeksiantamuksesta ja ihmiskunnan pelastuksesta, tuli täyttä totta.

Kun ylösnoussut Jeesus keskustelee ja aterioi sunnuntain evankeliumissa opetuslastensa kanssa, he yrittävät kuunnella ja katsella häntä, ymmärtää, että hän todella on siinä, kuoleman voittajana.

Jeesus ei ollut elämäntaidon opettaja, hän oli ja on pelastaja. Hänessä on turvamme silloinkin, kun kukoistuspuhe tuntuu vieraalta, kun petymme itseemme tai läheisiimme, kun maailman tai oman todellisuuden surut saartavat.

Kristuksen evankeliumi on suurempi kuin mitä itse voimme koskaan olla ja saavuttaa. Ylösnousseessa Vapahtajassa on turvamme, kun elämä runtelee. Hänen seurassaan tulemme lohdutetuiksi ja riitämme tällaisina kuin olemme.

Johanna Hurtig
vs. Kappalainen
Launeen seurakunta