Vierailin alkuviikosta maanantaina Hämeen huippuluokan kasvuyrityksissä, Janakkalassa Tervakosken paperitehtailla ja Lahdessa Peikko Groupilla.
Maanantaina kokoontui myös Lahden kaupunginvaltuusto. Omassa puheenvuorossani korostin fiksun ja pitkäjänteisen omistamisen merkitystä: työterveys Wellamon myynti ei ole sellainen päätös. Lahden kaupungin olisi ryhdikkäästi pitänyt pitää kiinni meidän omasta yhtiöstä ja sen osaamisesta. Koko prosessi oli taas sarjassamme käsikirjoitettu näytelmä, jossa yhtiö saatiin näyttämään huonommalta mitä se tosiasiassa on. Valtuusto näki SDP :n muutosesityksen toisin ja hävisimme äänestyksen 31-28.
Tervakoski Oy on kansainvälisen tason esimerkki yhtiöstä, joka on tehnyt vaadittavat panostukset yritystoiminnan kasvuun ja kehittämiseen ja samalla uskaltanut luottaa omaan osaamiseensa. Tervakosken tehdas on vahvasti vientivetoinen ja omalla alallaan aivan maailman kärkeä. Tervakoskella tuotetaan erilaisia elintarvike- ja erikoispapereita, josta valtaosa lähtee vientituotteena maailmalle. Väkevät kasvu- ja vientiluvut lupaavat hyvää tehtaan työllistämisvaikutuksille myös tulevaisuudessa.
Kansainvälisen kasvun ja kehityksen harjalla on myös lahtelainen Peikko Group. Peikko on maailmanluokan edelläkävijä betonirakentamisen liitosteknologiassa ja tuulivoimaperustuksissa. Peikko on vahvasti kansainvälinen ja vie sekä valmistaa tuotteitaan ympäri maailmaa. Tässä myös kehittyvä infra ja uusiutuva energia toimivat kysynnän ykkösvetureina niin Suomessa kuin maailmalla. Hämeen ja Lahden osaaminen näkyy vahvasti tekemisessä ja liiketoiminnan kasvussa. Peikko työllistää ja tuo tuloja Lahden seudulle. Lahden kaupungin ja koulutustoimijoiden pitää varmistaa osaavan työvoiman saanti kasvuyritysten tarpeisiin myös jatkossa.
Tällä viikolla vietettiin kansallista veteraanipäivää. Menneet, nykyiset ja tulevat sukupolvet ovat paljon velkaa Suomea niin rintamalla kuin kotirintamalla puolustaneille. Ennen pitkää sotasukupolvi tulee kuitenkin poistumaan keskuudestamme. Heidän työnsä ja uhraustensa muistojen ei saa antaa himmetä suomalaisessa yhteiskunnassa. Veteraaniperinteestä on huolehdittava ja sitä on vaalittava keskeisenä osana suomalaista yhteiskuntaa nyt ja tulevaisuudessa. Valtioneuvosto on asettanut eduskuntaryhmien yhteisestä pyynnöstä veteraaniperinnetyön tulevaisuuden järjestämistä selvittävän työryhmän. Tämä on tärkeä askel siinä, että sotasukupolven muisto osana Suomen kulttuuriperintöä ja kansallista identiteettiä säilyy myös jatkossa.
Ensi sunnuntaina juhlistetaan vappua. Oman vappupuheeni pidän tämä vuonna Mikkelissä. Vapulla on pitkät perinteet työväen juhlana, mutta se on samalla myös opiskelijoiden ja koko kansan yhteinen juhla keväälle ja uudelle valolle. Vappuna voi myös pysähtyä pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan menestystekijöillä, kuten osaamista, työtä ja yhteistä luottamusta. Näitä kaikkia koetellaan ja tarvitaan nyt aivan uudella tavalla epävarmassa maailmantilanteessa, mutta myös Suomessa. Suomi on noussut itsenäisyyden aikana vaatimattomista oloista yhdeksi maailman menestyneimpiä maita. Vapun ilosanomaan kytkeytyy viesti siitä, että tästä mittaamattoman arvokkaasta perinnöstä on huolehdittava myös jatkossa – yhdessä ja toinen toistamme aidosti tukien. Vapun jälkeen on ohjelmassa muuten ainutlaatuinen jalkapallo-ottelu Lahdessa: Suomen Cupissa kohtaavat FC Lahti ja Reipas. Menestystä molemmille ja Iloista vappua kaikille!
Ville Skinnari
Vappuun liittyy monta juhlan aihetta. Se on meille suomalaisille kevään juhla. Vappu on myös kansainvälinen työväen juhlapäivä ja suomalaisen työn päivä. Vietämme sitä myös ylioppilaiden juhlapäivänä. Nimi Vappu tulee kuitenkin Valburgista. Pyhää Valburgia voidaan muistaa niin 25. helmikuuta, mikä on hänen kuolinpäivänsä, kuin myös vappuna 1. toukokuuta.
Kuka oli Valburg? Hän syntyi Englannissa vuonna 710. Hän sai kasvatuksensa ja koulutuksensa Wimbornen luostarissa. Hänet kutsuttiin lähetystyöhön ja perustamaan naisluostareita Saksaan. Merimatkalla laiva joutui myrskyyn ja merimiehet ja muut laivassa olleet hätään. Valburg rukoili Jumalaa hädän hetkellä ja laiva selvisi myrskystä.
Asuttuaan jonkin aikaa naisluostarissa p. Valburg siirtyi johtajaksi Heidenheimin benediktiiniläisluostariin, jossa asui niin miehiä kuin naisia. Tuo luostari oli yksi keskeisiä lähetystyön keskuksia Keski-Euroopassa. Tuon ajan maailma oli kovin miehinen, mutta viisaana, lahjakkaana ja kyvykkäänä naisena Valburg sai johtaa myös miesluostaria. Hän sai merkittävän aseman koko kristillisessä Euroopassa.
Kristinuskon merkitys hänen elämässään oli suuri. Se oli sisäisen mielekkyyden ja rauhan lähde. Mutta se oli mahdollistanut hänelle myös opiskelun ja vastuullisen aseman ja tehtävän. Se merkitsi tietä kohti tasavertaisempaa yhteiskuntaa. Ja kristillinen sanoma jokaisen ihmisen ihmisarvosta näkyi siinä lähetystyössä, jota Valburg halusi innokkaasti tehdä. Rukouselämä ja rohkeus kuvaavat häntä. Kulkevatko ne kaksi asiaa myös rinta rinnan?
Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune
Eduskunnassa käytiin kuluneella viikolla lähetekeskustelu Suomen muuttunutta turvallisuusympäristöä käsittelevästä hallituksen ajankohtaisselonteosta. Nyt on eduskunnan ja sen valiokuntien vuoro käsitellä Ukrainan ja maailman tapahtumien vaikutusta Suomeen ja tehdä sen edellyttämää turvallisuuspoliittista uudelleenarviointia. Avoimelle ja parlamentaariselle keskustelulle on annettava sen edellyttämä aika. Harkintaa on tehtävä huolella, mutta viivyttelemättä. Keskustelua Suomen turvallisuudesta käydään hyvässä yhteistyössä tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan välillä.
Eduskunta aloitti myös hallituksen julkisen talouden suunnitelman käsittelyn. Vuodet 2023–2026 kattavassa suunnitelmassa linjataan valtion varainkäytöstä. Kehysriihessä valmisteltu suunnitelma tuo lisää rahaa esimerkiksi Suomen turvallisuuden vahvistamiseen ja kestävän kasvuun vauhdittamiseen. Esimerkiksi tutkimus- ja kehityspanoksia korotetaan 350 miljoonalla eurolla. Myös ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistetaan 50 miljoonalla eurolla. Varautumisessa on tärkeää katsoa huoltovarmuuden osana väestösuojelun tilaa ja parantamisen tarpeita, vaikka Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Pelastusviranomaisilla on väestönsuojelussa keskeinen toiminnallinen ja koordinoiva rooli. Suomessa on EU:n kattavin väestönsuojainfrastruktuuri, sekä suunnitelmia väestön suojaamisen osalta. Muuttunut turvallisuustilanne edellyttää kuitenkin väestönsuojelun ja väestönsuojakannan kehittämisen sekä resurssitarpeiden tarkistamista, mikä toteutetaan valtakunnallisella selvitystyöllä. Tämä koskee myös Lahtea ja Päijät-Hämettä.
Omassa puheenvuorossani eduskunnassa korostin selontekojen yksimielisyyden ja merkitystä eduskunnassa. Se on ollut perinteemme pitkään ja luonut samalla sisäistä yhtenäisyyttä ja turvallisuutta. Talous, työ ja toimentulo ovat maamme kestävyyden ytimessä nekin. Avainasemassa on työllisyys ja tuottavuus. Kasvu edellyttää osaamista ja siksi niin valtakunnallisesti kuin Päijät-Hämeessä on turvattava koulutuksen resurssit. Kaikkien työpanosta tarvitaan ja työllä on aina iso arvo.
Koko eduskuntaa ja Suomea kosketti viime viikolla suuri suru. Pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri Ilkka Kanerva oli nukkunut pois. Ikenä tunnettu Kanerva oli yksi suurista, aina läsnä ja aina aikaa asioille, suurille ja pienille. Hänen uransa suomalaisessa politiikassa on ainutlaatuinen ja poikkeuksellinen monella tavalla. Kansanedustajana yhtäjaksoisesti vuodesta 1975 toiminut Kanerva oli historian pisimpään eduskunnassa ollut edustaja.
Kokemuksensa ja osaamisensa puolesta Kanerva näkyi ja kuului eduskunnassa. Ikeä arvostettiin yli puoluerajojen, koska hän oli rakentaja, pelintekijä. Isäni Joukon pitkäaikaisena kollegana puhuimme Iken kanssa usein menneistäkin, siitä miten Suomea oli rakennettu ja pitää rakentaa, siitä miten tärkeää on puhua ja käydä dialogia yli puoluerajojen jatkuvasti, olimme me sitten hallituksessa tai oppositiossa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli Iken tekemisen keskiössä, koska hän näki – aivan oikein – sen merkityksen, tärkeyden ja heijastukset kaikkeen muuhun. Urheilua hän ei koskaan unohtanut eikä kulttuuriakaan. Viimeisen keskustelumme kävimme eduskunnan saunalla. Se oli hänelle tärkeä paikka. Se oli usein paikka, missä saimme puhua rauhassa, aivan kaikesta. Lepää rauhassa Ike.
Ville Skinnari
Olemme saaneet viettää kristikunnan suurinta juhlaa, pääsiäistä. Pääsiäisen sanoma on, että Jeesus ei jäänyt hautaan, vaan voitti kuoleman. Ja siksi hänen kauttaan meillekin lahjoitetaan uusi elämä ja ikuinen elämä. Alkukirkon aikana oli tullut tavaksi kastaa uusia kristittyjä juuri pääsiäisyön messussa. Sitten seuraavan viikon ajan nuo kastetut pitivät yllään kastepukua, valkoista vaatetta. Tuo tapa viesti siitä, mistä apostoli Paavali puhui: ”Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista.” Valkoinen vaate viesti siitä puhtaudesta, jonka Jeesus antaa, kun hän antaa synnit anteeksi.
Juuri Jeesuksen ylösnousemuksessa murrettiin pahan valta, synnin ja kuoleman valta. Siksi tuo sama ylösnousemuksen voima vaikuttaa yhä syntien anteeksisaamista ja uutta elämää. Paavali selittää tätä: ”Mutta ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja te olette yhä syntienne vallassa… Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet.”
Kristitty elää todellisuutta, joka on samalla kertaa ”jo nyt” ja ”ei vielä”. Uskossa Jumalaan me jo nyt saamme omistaa ikuisen elämän lupaukset, saamme jo elää uutta elämää ylösnousseen Jeesuksen kanssa. Ja kuitenkin me vielä odotamme. ”Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.”
Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune
Hallitus julkisti tällä viikolla ulko- ja turvallisuuspoliittisen ajankohtaisselonteon. Ulkoministeriön johdolla valmisteltu ja eduskunnalle luovutettu selonteko kertoo Ukrainan kriisin aiheuttamista muutoksista Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristössä ja niiden seurauksista Suomelle. Selonteossa käsitellään laajalti Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mutta myös muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.
Selonteko on poikkeuksellinen ja merkittävä viesti hallitukselta. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on pitkäkestoisia vaikutuksia turvallisuusympäristöön Euroopassa ja Suomen lähialueilla. Suomen turvallisuustilanne on vakaa. Tapahtumat maailmalla asettavat meidät kuitenkin tilanteeseen, jossa turvallisuuttamme ja sitä parhaiten turvaavia valintoja on arvioitava uudelleen.
Avoimelle ja parlamentaariselle keskustelulle eduskunnassa ja rehelliselle riskien arvioinnille tulee antaa sen edellyttämä aika. Sotilaallista liittoutumista ja mahdollista Nato-jäsenyyttä koskevassa päätöksenteossa on kyse painoarvoltaan merkittävästä linjanvedosta, jota tarkastellaan nyt viipyilemättä, mutta huolellisesti.
Eduskunnalle annettu selonteko itsessään ei tarjoa johtopäätöksiä tai valmiita ratkaisuja, mutta se antaa hyvän pohjan jatkokeskustelulle ja sitä seuraavalle päätöksenteolle. Selontekoa tullaan käsittelemään eri valiokunnissa ulkoasiainvaliokunnan johdolla. Sen rinnalla toimii eduskunnan puhemiesten, puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien muodostama koordinaatioryhmä.
Suomi on pitänyt aina huolta keskusteluyhteydestä ja kumppanuuksista maailmalle. Niin tehdään nytkin. Valtionjohto on Ukrainan kriisin aikana käynyt jatkuvasti keskustelua kansainvälisten kumppaniemme kanssa. Suomi jatkaa tiivistä keskusteluyhteyttä niin Ruotsiin kuin Yhdysvaltoihin.
Suomi ja Ruotsin suhde on erityisen vahva. Meillä on yhteinen tavoite pitää huolta Itämeren alueen turvallisuudesta. Parasta olisi, jos Suomi ja Ruotsi pystyvät tekemään samanlaiset Nato-ratkaisut samanlaisessa aikataulussa. Suomi tekee kuitenkin päätöksensä itsenäisesti.
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa koskevia päätöksiä pyritään tekemään kevään aikana. Hallituksen viesti on, että puhutaan ennemmin viikoista kuin kuukausista. Pääministeripuolue SDP on tässä keskeisessä asemassa. SDP tulee muodostamaan Nato-kantansa ylimääräisessä puoluevaltuuston kokouksessa toukokuussa yhdessä SDP:n eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen kanssa. Kannanmuodostuksemme tapahtuu yhtäaikaa eduskunnan prosessin ja valtionjohdon päätöksenteon kanssa.
Ville Skinnari
Hiljainen viikko ja pääsiäinen on aikaa, jolloin meitä kuljetetaan tunnelmasta toiseen. On pelkoa ja huolta, kun lähestytään Jerusalemia. On riemua, kun Jeesus ratsastaa kaupunkiin, on epätietoisuutta, ja ihmettelyä kiirastorstai-iltana. On surua ja epätoivoa Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta ja kuolemasta. On pääsiäisaamun iloa ja hämmennystä, kun Jeesus nousi kuolleista.
Tässä viikossa on koko ihmisen elämän kaikki tunteet. Ja läsnä on muutoinkin koko inhimillisen elämän kirjo. On hyvyys ja pahuus, pimeys ja valo, epätoivo ja toivo, viha ja rakkaus ja on elämä ja kuolema. Eikö tätä kaikkea ole tässä maailmassa. Erikoista tässä kaikessa on, että Jeesus, joka ottaa pahuuden, heikkouden, pimeyden ja synnin vastaan ja itseensä ja kantaa sen, kääntää ja muuttaa sen. Niinpä kuoleman puusta, rististä tulee elämän puu, niinpä heikkoudesta tulee voima ja viha, jota hän koki, sai hänet rukoilemaan vihamiehilleen armoa.
Tämä kaikki tuli todeksi pääsiäisen ihmeen kautta. Jos Jeesus olisi jäänyt hautaan, olisi kuolemalla ollut viimeinen sana. Samoin paha olisi voittanut hyvän. Mutta ei viha saanut valtaansa rakkautta, sillä pääsiäisihmeen kautta Jumala näytti, että Kristuksella on kaikki valta, yli kaiken pimeän ja pahan. Siksi pääsiäisen ihme on meille rohkaisu, kun pimeys, pahuus ja kuolema uhkaa ja pelottaa. Niillä ei ole viimeistä sanaa, niillä ei ole voimaa, sillä Kristuksen valta yltää yli kuoleman.
Pääsiäinen julistaa: Kristus on ylösnoussut.
Heikki Pelkonen
kirkkoherra
Ihmiset huvittelevat vuoristoradalla ja hurjissa laitteissa, mutta elämä tarjoaa meille usein ihan todellista ylös-alas-kauhua ja onnea. Maailman tapahtumat yllättävät ja järkyttävät. Oman elämän vaiheet heittävät eteemme vastoinkäymisiä ja murhetta.
Palmusunnuntaina, hiljaisella viikolla ja pääsiäisen pyhinä koko kristikunta kulkee tunteiden vuoristorataa. Miten runsaan viikon aikana voikaan tunnelma vaihtua näin nopeasti ääripäistä toiseen. Matka alkaa tavallisen kansan riemusta: Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Tämä kansa tunnistaa hänet kuninkaaksi ja laulaa siksi hänelle hoosiannaa.
Mutta kohta riemu alkaa laantua, synkät äänenpainot ja syytökset muuttuvat hiljaisista mutinoista lopulta suoraksi huudoksi: Ristiinnaulitse! Ristiinnaulitse! Jeesus on tehnyt pelkkää hyvää, nyt hänet tuomitaan pahantekijänä kuolemaan. Ja hän suostuu osaansa, sillä tähän hänen elämänsä on tähdännyt. Hän tuli maailmaan pelastamaan meidät ja sovittamaan syntimme ristillä, voittamaan kuoleman vallan.
Pitkäperjantain iltana tuntuu, että kaikki on loppu, kaikki pysyy haudassa. Mutta pääsiäisaamu yllättää. Murhe muuttuu käsittämättömäksi iloksi ja hämmästykseksi. Jeesus elää!
Meitä kutsutaan nyt tälle matkalle, tunteiden koko kirjoon. Siinä on mukana ihmisten tämänhetkinen kärsimys, sota ja hävitys ja myös meidän oman elämämme huolet. Jeesus kantoi kaiken harteillaan ja kulkee rinnallamme pelastajana. Siunattua hiljaista viikkoa!
Riitta Särkiö
Lahti näkyi ja kuului tällä viikolla, kun kansainvälisen ilmastorahoituksen päätoimijoita saapui vieraaksi Lahti Adaptation Finance Ministerial -kokoukseen 3.-4. huhtikuuta. Oli ilo ja kunnia isännöidä tätä korkean tason kokousta, jossa oli paikalla yhteensä yli 60 kansainvälistä ministeri- ja pääjohtajatason osallistujaa. Tämän historiallisen ilmastokokouksen pitopaikaksi valittiin Lahti, sillä meidät tunnetaan maailmalla Euroopan ympäristöpääkaupunkina ja vihreän kasvun edelläkävijänä.
Kokouksen tavoitteena oli etsiä keinoja, joilla teollisuusmaat voivat täyttää kansainvälistä ilmastorahoitusta koskevat sitoumuksensa. Erityisesti sopeutumisrahoitukseen eli ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen suunnatuille toimille tarve on kriittinen. Suomella on tässä työssä merkittävä rooli. Vihreän osaamisen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemisessä on merkittävää vienti- ja kansainvälistymispotentiaalia myös Päijät-Hämeelle ja Lahdelle.
Lahtelaisyritykset näyttävät Suomelle ja maailmalle esimerkkiä fiksuista ilmastoratkaisuista ja siitä, miten yksityisen ja julkisen sektorin välillä pystytään tekemään tuloksellista paikallista yhteistyötä. Lahti näytti parastaan, kun kutsuvieraat pääsivät koolle Ravintola Voitossa Lahden Stadionin hyppyrimäkien komeissa maisemissa sekä vaikuttavalla Sibeliustalolla. Hyvät puitteet varmistivat sen, että myös kokouksen lopputulos oli onnistunut. Lahden ilmastokokouksessa linjattiin esimerkiksi yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön tiivistämisestä ja yli 30 miljardin dollarin ilmastorahoituspotin käyttämisen jatkoaskelista.
Hallitus kokoontui viime tiistaina kehysriiheen Säätytalolle päättämään valtion julkisen talouden suunnitelmasta eli rahan käytöstä vuosille 2023-2026. Kehysriihessä sovitut toimet vahvistavat Suomen turvallisuutta, luovat näkymää tulevaisuuteen ja rakentavat kestävää kasvua. Valtion tutkimus- ja kehityspanosten kokonaisuutta korotetaan ensi vuonna 350 miljoonalla eurolla ja myös uusi verokannustin otetaan käyttöön. Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistetaan 50 miljoonalla eurolla. Riihipäätöksillä vastataan myös Suomen ja Euroopan muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Maanpuolustukseen ja Suomen turvallisuuteen panostetaan isosti. Puolustusvoimille myönnetään vuotuinen 130-200 miljoonan euron korotus ja puolustusmateriaalihankintoihin yhteensä noin 1,5 miljardin euron lisäys.
Loppuviikosta pöydälle tuli vielä lisää Suomen turvallisuutta vahvistavia päätöksiä. Varautumisen ministerityöryhmä päätti perjantaina yhteensä 700 miljoonan euron paketista Suomen energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Fossiilivapaaseen energiaan investoidaan 350 miljoonaa euroa lisärahaa, liikenteeseen 90 miljoonaa euroa ja asuinrakennusten ja kuntien energiaremontteihin 180 miljoonaa. Hallitus päätti myös toimista polttoaineiden hintojen alentamiseksi pumpuilla. Jakeluvelvoitetta alennetaan 7,5 prosenttia vuonna 2022 ja toiset 7,5 prosenttia ensi vuonna. Hinnat laskevat pumpuilla noin 12 senttiä litralta, jos muutos menee suoraan kuluttajahintoihin. Nyt tehdyillä päätöksillä tuodaan helpotusta kaikille tankkaajille, niin kuljetusalalle ja muulle elinkeinoelämälle kuin tavallisille kansalaisille.
Ville Skinnari
Venäjän tuontienergialle ja etenkin maakaasulle etsitään Ukrainan kriisin myötä EU:ssa nyt korvaajia. Suomi on varautunut kriiseihin hyvin, mutta meilläkin on haasteemme. Lahdessa etenkin leipomot tarvitsevat kaasua ja siksi tätä siirtymää pitää tukea myös kaiken tavoin. Suomessa ja Lahdessa on investoitu paljon aivan oikein pitää uusiin ratkaisuihin ja lisää pitää tehdä. Biokaasu on yksi mahdollisuus tuottaa uusiutuvaa, hiilineutraalia energiaa suoraan kotimaassa. Hallitus asetti viime syksyn budjettiriihessä tavoitteeksi nostaa Suomen biokaasun vuosituotannon yhdestä terawattitunnista neljään vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa jopa sataa uutta tuotantolaitosta. Biokaasussa on iso mahdollisuus myös Lahdelle ja Päijät-Hämeelle, koska olemme tässä Suomen ja koko Euroopan edelläkävijöitä.
Biokaasutuotannon puolesta puhuu Päijät-Hämeessa monta seikkaa. Maakunnasta löytyy sekä tuotannossa tarvittavaa raaka-ainetta ja kaasun käyttäjiä kuin näitä yhdistävää infraa. Etenkin Lahteen on keskittynyt jo nyt merkittävää biokaasuosaamista. Biokaasua tuotetaan meillä esimerkiksi Kujalan käsittelykeskuksessa ja Ali-Juhakkalan ja Kariniemen vedenpuhdistamoilla. Hartwallin panimo on avaamassa oman biokaasulaitoksensa ensi vuoden alussa. LAB-ammattikorkeakoulu avasi vuodenvaihteessa uuden biokaasulaboratorion ja myös LUT-yliopistosta löytyy korkean tason biokaasuosaamista. Biokaasun yhdistäminen vetytalouteen ja uusiutuvan metaanin tuotantoon tarjoaa uusia energiaratkaisuja Päijät-Hämeen yritysten, kuntien ja kotitalouksien käyttöön ja siksi nyt pitää olla rohkeasti liikkeellä.
Biokaasu sopii etenkin raskaan liikenteen, teollisuuden ja hiilineutraalin kaukolämmön tuotannon tarpeisiin. Biokaasun yhteenlaskettu liiketoimintapotentiaali Suomessa on jo nyt useita satoja miljoonia euroja vuodessa. Maakaasun ja muiden energianmuotojen jyrkästi kohonneet hinnat ja huoltovarmuuden tarpeet tulevat todennäköisesti vain lisäämään biokaasun kysyntää lähivuosina. Kotimaisella biokaasutuotannolla tulee olemaan yhdessä sähköistymisen ratkaisujen ja siirtymävaiheessa myös LNG:n eli nestekaasun kanssa tärkeä rooli maakaasun korvaajana.
Jotta Suomen ilmastotavoitteisiin ja entistä omavaraisempaan energiatuotantoon päästään, on biokaasun tuotanto- ja jakelukapasiteettia nostettava kaikkialla Suomessa. Taloudellisesti kannattavissa biokaasuhankkeissa onnistuminen edellyttää aluetasolla tehtävää yhteistyötä ja kokonaisratkaisuja. Mukaan on saatava niin kunnallinen jätehuolto, energia- ja liikenneyhtiöt, maataloussektori, tuottajat kuin lopputuotteen käyttäjät. Näin kaikki eri toimijat pystyvät hyötymään yhteistyöstä. Myös sähköistymisen tarpeet on otettava huomioon, sillä ne tukevat biokaasun entistä laajempaa käyttöönottoa.
Biokaasu sopii erinomaisesti Lahden ja Päijät-Hämeen rooliin hiilineutraalin kiertotalouden edelläkävijänä. Puhtaan energian lisäksi biokaasuun panostaminen tuo meille työpaikkoja ja luo uusia vientimahdollisuuksia yrityksillemme. Olemme nyt jo osaamisen keskittymä. Logistisesti sijaintimme on tässäkin erinomainen. Siksi hallituksen tekemät vahvat kirjaukset ja toimet biokaasunklusterin kehittämiseksi Suomesta laajemmin EU:hun tukevat erinomaisesti Lahden ja Päijät-Hämeen asemaa vihreän teknologian edelläkävijänä ja tuovat samalla maakunnan käyttöön hiilineutraalia lähienergiaa.
Ville Skinnari
Viimeisten viikkojen aikana olen miettinyt monta kertaa, mitä tulevaisuus mahtaa tuoda tullessaan. Mihin tämä maailma on menossa. Pelko, suru ja epävarmuus tulevat esiin monissa keskusteluissa. Uutiset kertovat suuresta määrästä inhimillistä kärsimystä. Muistuttaneet, että elämää ei oikein voi hallita, vaikka hyvinä aikoina helposti niin erehtyy luulemaan
Vaikeuksien ja kärsimyksen määrää ja syvyyttä ei voi valita. Ne vain tunkeutuvat elämän keskelle jonkinlaisina kutsumattomina vieraina. Kärsimyksen syvin olemus piilee ehkä siinä toivottomuudessa ja yksinäisyydessä, kokemuksessa, miten on tullut kaikkien jopa Jumalan hylkäämäksi, epävarmuudessa mihin kärsimys kuljettaa. Kärsivä ihminen on yksin kipunsa kanssa. Kärsivän seurassa on vaikea olla, koska myös seurassa olija joutuu kohtaamaan oman voimattomuutensa ja rajallisuutensa.
Onko kärsimys oikeudenmukaista? Pystyykö kärsimystä selittämään? Ei, kärsimys vain on. Ja jokainen saa siitä jonkinlaisen palan kannettavakseen. Joku hyvin suuren ja epäoikeudenmukaiselta tuntuvan, joku toinen taas sellaisen, joka vaikuttaa pienemmältä ja helpommin siedettävältä.
On vaikea hyväksyä ajatusta hyvästä ja oikeudenmukaisesta Jumalasta ja samalla kärsimyksen ja pahan olemassaolon sallivasta Jumalasta. Kärsimys tuntuu rangaistukselta ja siltä, että Jumala on kääntänyt kasvonsa pois minusta. Helposti mieleen saattaa tulla myös ajatus siitä, että ei Jumalaa voi edes olla olemassa, kun niin paljon maailmassa on kärsimystä.
Kuitenkin riippumatta siitä uskooko Jumalaan vai ei, maailman todellisuus jatkuu entisellään. Syystä, jota en ymmärrä maailma on täynnä kipua.
Kärsimyksen keskellä Jumala voi toimia myös lohdun tuojana. Jumala, joka Jeesuksena on suostunut ja kokenut itse kärsimyksen ja kivun. Jumala, joka olemuksellaan muistuttaa, että kestää myös silloin kun kaikki muu murenee ympäriltä. Kärsimykseen suostunut Jeesus Kristus kestää kärsivän rinnalla.
Hanna Rikkanen
Kappalainen
Launeen srk
