Tiede vastaan uskonto – löytyykö kaiken teoria?

Ihminen on kautta historiansa tuijotellut taivaalle etsin sieltä selitystä olemassaololleen. Tiede ja uskonto eivät ole samoilla kriteereillä vertailtava käsitepari. Mutta nyt erilaisissa tutkimuksissa etsitään vastauksia, voisiko aineeton henki elää myös fysikaalisessa maailmassa?

Fysikalistinen maailmankuva hahmottaa todellisuuden aistein havaittavaksi, tunnusteltavaksi ja fyysisesti koettavaksi. Tiede haluaa olla mittavissa! Me elämme oudossa maailmassa, jossa taloutta säätelevät markkinavoimat. Ne ovat kuin Kreikan antiikin jumalat oikkuineen. Temppelinä ja pyhättönä on pörssi, joka ei luo yhteiskunnalle mitään konkreetista lisäarvoa, mutta jonka toimintaa seurataan kuin oraakkelin tai profeetan ennustuksia.

Fyysinen kasvu on manifestoitunut tavoitteeksi ja elinehdoksi, koska kasvun hidastuminen johtaa taantumaan ja pystyminen lamaan. Tärkeää ei ole tuotteiden laatu, vaan vain ja ainoastaan kasvu! Lainsäädännössämme on omalaatuista se, että tavaran varastamisesta saa suuremman tuomion kuin ideoiden varastamisesta. Samoin ruumiillinen väkivalta on tuomittavampaa kuin hirveä henkinen vastaava!

Ihmiskunnan suurimpana haaveena on yleisen suhteellisuusteorian ja kvanttikenttäteorian yhteensovittaminen, joka tuottaisi meille ns. kaiken teorian eli lopullisen tiedon todellisuudesta! Elämme nyt jo maailmassa, jossa koneet ovat aikoja sitten voittaneet ihmisten kyvyt eri aloilla. Mutta miten saamme koneelle tietoisuuden? Nykyiset tietokoneet ja ns. tietojärjestelmät eivät käsittele tietoa , vaan informaatioita. Tieto tarvitsee tietäjän, joka kokee tietävänsä, eikä kokeminen ole “vielä” tietokoneen ominaisuus, mutta siihen suuntaan edetään huimalla vauhdilla. Tietokoneäly tulee vääjäämättä muuttamaan ihmisen kuolemattomaksi kyboriksi, joka on muutakin kuin pelkää dataa!

Mutta se suurempi juttu onkin etsiä ajatusten alkuperää, sillä kaikki koneethan on suunniteltu jotain tehtävää varten. Aivoja voidaan havainnoida yhä tehokkaammin ja niiden prosesseja pystytään mittaamaan lähes reaaliajassa. Aivot ovat kuitenkin niin monimutkainen elin, että sieltä ajatusten alkuperän etsiminen on erittäin vaikeaa. Tietoisuus ei nyt vaan synny jonkin biologisen elimen prosessin tuloksena.

Evoluutioteoria pitää yksilön selviytymiskykyä lajin säilymisen ja kehittymisen ehtona. Peruskysymys onkin, onko olemassa jonkinlaista tietoisuutta kaikessa elollisessa? Voiko tietoisuuden rajata vain ihmiselle? Ihminen kommunikoi apinoiden ja valaiden kanssa, mutta amebojen kanssa se on vaikeampaa. Vaikeinta tämä kommunikointi ihmisten välillä on eri uskontokuntiin kuuluvien kanssa! Mikään ei ole ollut verisempää kuin uskon sodat, joissa tarkoitus ja Jumala pyhittää MUKA KEINOT! Tiede ja uskonto eivät ole samoilla argumenteilla ja kriteereillä vertailtava käsitepari. Kannattaisi kuitenkin tehdä yhteistyötä ja yrittää löytää metaforia, riippuvuuksia ja vuorovaikutuksia. Muistaen kuitenkin, että kuvaus on kuvaajana aikaansaannos ja tulkinta tulkitsijan mielikuva.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
ARKISTO