Suomi on ilmastopolitiikan kansainvälinen edelläkävijä. Meiltä pyydetään ja kysytään nyt näkemystä eri puolille maailmaa – niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille. Fiksun ilmastopolitiikan toteutumiseksi seuraavaksi kolme edellytystä ovat avainasemassa:
1) Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka luo näkymän ja kasvuedellytykset puhtaan teknologian aloille. On tärkeää, että ilmastopolitiikka on ennakoivaa ja sitä tehdään pitkällä tähtäimellä. Yritykset eivät vierasta fiksua tai kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Ne vierastavat poukkoilevuutta. Tarvitaan vakautta, ennustettavuutta ja horjumattomuutta – kun nämä taataan niin tehtävän tiekarttatyön pohjalta lainsäädännössä kuin muissa kilpailukyvyn osatekijöissä, uskaltavat yritykset investoida uuteen teknologiaan. Ne uskaltavat uskoa siihen, että tuotteelle tai osaamiselle syntyy globaalia kysyntää. Ja kysyntää on olemassa jo nyt. Esimerkiksi energiateknologian osaamiselle on kymmenien miljardien euron vientimarkkina aukeamassa tälle vuosikymmenelle, kun koko maailmaa sähköistyy kovaa vauhtia. Uutta rahoitusta tarvitaan: EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahoitus on Suomelle noin miljardin euron kokonainen ja se tullaan osoittamaan maantieteellisesti koko Suomeen sekä houkuttelemaan yritykset mukaan yhteiseen tekemiseen. Näin päästään parhaisiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen. EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahoitus kannattaa nyt hyödyntää myös Lahdessa niin hyvin kuin mahdollista yhdessä elinkeinoelämän ja Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -kokonaisuuden kanssa. Rahaa on jaossa ennätyksellisen paljon.
2) Yritysten toimintaympäristö on pidettävä yrittäjyyteen ja toimeliaisuuteen innostavana. Valtio voi näyttää suuntaa ja osoittaa, että Suomessa kannattaa perustaa ja laajentaa yrityksiä. Uuden kasvun hakemisessa ulkomailta valtio voi auttaa vienninedistämisellä, koordinoimalla ja kokoamalla yritysekosysteemejä sekä kannustamalla yrityksiä yhteistyöhön. Tätä työtä teemme nyt tiivisti yritysten ja alueiden kanssa. Samalla luodaan uutta suomalaista työtä eli työpaikkoja! Myös kilpailijamaiden tilanne on huomioitava jatkuvasti. Suomen toimintaympäristön on oltava tärkeimpien kilpailijamaiden, kuten Saksan tasolla, jotta yritykset haluavat pitää toimintonsa Suomesta. Kilpailija voi olla myös kumppani, kaikkea ei Suomi eikä pidäkään tehdä yksin. Kannustan myös alueita Suomessa entistä tiiviimpään yhteistyöhön, koska me emme kilpaile keskenämme. Todellinen kansainvälinen kilpailu tulee muualta.
3) Koulutus kaikilla asteilla, erityisesti tutkimus- ja innovaatiotoiminta on turvattava riittävällä rahoituksella. Vahva perustutkimus luo pohjaa. Siitä ei voi tinkiä. Lisäksi tarvitaan osaamista keksintöjen kaupallistamiseen. Mitä suurempi osuus henkisestä pääomasta käytetään ideoiden tuottamiseen, toisin sanoen innovaatioihin, sitä nopeampaa on talouskasvu. Työn tuottavuuden kasvusta 2/3 on syntynyt ideoista (kokonaistuottavuudesta), 30 % koulutuksesta ja vain pieni osuus kiinteästä pääomasta. Koulutus on myös vientituote ja kannustan oppilaitoksia ympäri Suomen rakentamaan yhteisiäkin kokonaisuuksia ympäristökoulutuksen kasvavaan kansainväliseen tarpeeseen!
Ville Skinnari