Suomessa maan hallitus johtaa lainsäädäntötyötä. Hallituksella on enemmistö eduskunnassa ja valiokunnissa. Näin ollen hallitus saa halutessaan aina tahtonsa läpi. Hallituksella on valta, mutta samalla myös vastuu lainsäädännön hyvästä ja oikeellisesta valmistelusta. Pääministeri Sipilän johtama hallitus on viimeisten kuukausien aikana huomannut hyvän valmistelun merkityksen, kun se on perunut kahdeksan hallituksen esitystä. Katsotaan millaiseen lukemaan vielä päästään pakkolakipakettien lausuntokierrosten valmistuessa. Varmaa on ,että Sipilän, Stubbin ja Soinin kolmikantainen lainsäädäntösirkus on suomenennätysvauhdissa.

Tällä viikolla eduskunnassa käyty välikysymyskeskustelu työllisyydestä osoitti, että oppositiosta voi vaikuttaa. Työministeri Jari Lindström (ps.) kertoi, että hän on ottanut nk. Rinteen mallin avuksi työllistämisessä. Rinteen mallilla tarkoitetaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen esittämää yrittäjälle tarjottavaa peruspäivärahan suuruista palkkaseteliä, jolla yrittäjä voi työllistää nopeasti ja viivyttelemättä työttömän työnhakijan kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen. Sama malli toimisi myös työttömän halutessa yrittäjäksi starttirahan muodossa.

Työttömyyden kasvaessa kuntien osuus työmarkkinatuen kustannuksista on kasvanut räjähdysmäisesti. SDP on ajanut työllistämistä kuntien vastuuksi ja oikeudeksi. Näin toimitaan mm. Tanskassa ja Hollannissa. nyt vastuun ollessa valtiolla ja kunnilla roolit ovat usein epäselvät ja toiminta tehotonta. Tässäkin asiassa hallitus on ottanut nyt härkää sarvista ja ajaa mallia eteenpäin työ – ja elinkeinoministeriössä. Hyvä niin.

Esitin omassa puheenvuorossani eduskunnassa jo aiemmin työntekijöiden mukaan ottamista yrityksen hallituksiin, jotta yhteinen näkemys työntekijöiden ja työnantajan kesken saadaan paremmin esille. Näin on myös Ruotsissa ja Saksassa, joten miksi ei Suomessa? Pääministeri kertoi tukevansa ajatusta osana paikallisen sopimisen edistämistä. Toivottavasti tämäkin asia konkretisoituu lainsäädännössä ja pääsemme yhteistyössä yrityksissä eurooppalaiselle tasolle.

Hallitus kehui oppositiota

Keskiviikon välikysymyskeskustelussa hallitus myös kehui opposition avauksia rakentaviksi ja toivoi lisää uusia hyviä avauksia. Tein itse kaksi uutta ehdotusta, jotka esittelimme SDP:n yrittäjäpaketissa yhdessä kansanedustaja Timo Harakan (sd). kanssa: Suomessa on 170.000 yksinyrittäjää, jotka tekevät kovaa ja korvaamatonta työtä. He ovat usein myös taloudellisesti tiukoilla. Sanon tämän myös kokemuksesta, koska olen itse ollut sellainen. Jos jokainen yksinyrittäjä palkkaisi yhden uuden työntekijän, meillä ei olisi työllisyysongelmaa. Se ei ole helppoa, koska taloudelliset riskit ovat yleensä aina liian suuret. Siksi tarvitsemme fiksua valtiota, joka auttaa yritystä työllistämään. Ammatinharjoittaja, henkilöyritys tai osakeyhtiö voisi esityksessämme vähentää ensimmäisen perheen ulkopuolisen työntekijän palkasta enintään 20.000 euroa seuraavan tilikauden tuloksesta. Työsuhde voi olla myös osa-aikainen tai vähintään kuuden kuukauden määräaikaisuus. Tasapuolisuuden ja väärien kannusteiden välttämiseksi vähennys koskee myös yrityksiä, joilla on ennestään yksi ulkopuolinen työntekijä.

Toinen esitykseni koski rahoitusta: hallitus esittää 300 miljoonan uutta Finnveran lainaohjelmaa yrittäjille. Se pitäisi ottaa käyttöön nyt eikä vasta ensi vuonna. Miksi hallitus viivyttelee tässä asiassa?

SDP:n vaihtoehtobudjetissa olemme lähteneet siitä, että yrittäjä hyötyy – yritysluodosta riippuen – työllistämisvähennyksestä maksimissaan 4000 – 6000 euroa. Me olemme mitoittaneet budjetin sen mukaan, että ensimmäisenä vuonna tarjoukseen tarttuisi 5000 yrittäjää.

Eläkeläisille tarjoamme vaihtoehtobudjetissa eläketulojen muutokseen samanlaiset muutokset kuin palkkatulojen. Miksi eläkkeestä jää vähemmän käteen kuin palkkatulosta? Näin eläkeläiselle jäisi 250 euroa enemmän käteen kuin hallituksen veromallissa. Hallitus on pettänyt eläkeläiset vaalilupauksillaan.

Työttömyys on edelleen Suomen pahin turvallisuusuhka. Hallituksen leikkaukset aikuiskoulutuksesta vaikeuttavat työstä työhön siirtymistä. Nyt liian moni joutuu hakemaan kokonaan uuden koulutuksen. Siinä ei ole aina järkeä. Työttömyys maksaa yhteiskunnalle vuosittain yli 6 miljardia euroa. Toivottavasti hallitus kuuntelee jatkossakin oppositiota. Osaavaa ja työtä tahtovaa ihmistä ei pidä hukata kortistoon

Ville Skinnari
Kansanedustaja (sd.)