Eduskunnan talousvaliokunta antoi keskiviikkona mietintönsä kuluttaja- luottosopimuksia eli pikavippejä koskevaan hallituksen esitykseen. Nyt luottoja myönnetään myös kuluttajille, joilla ei ole mahdollisuuksia selviytyä takaisinmaksusta. Korkeakorkoisten pienlainojen markkinoinnissa saatetaan jopa korostaa, että maksuhäiriöitä ei katsota uuden luoton saamisen esteeksi. Valiokunta esitti yksimielisesti pikavippien enimmäiskorkoa laskettavaksi hallituksen esityksessä ehdotetusta 30 prosentista 20 prosenttiin. Tällaista liiketoimintaa voidaan kitkeä vain laskemalla enimmäiskorkoa niin alas, että luotonantajan on oman toimintansa varmistamiseksi välttämätöntä selvittää luotonhakijan maksukyky.
Esitimme myös, että eduskunta edellyttäisi hallitukselta perusteellista selvitystä siitä, onko pikavippijärjestelmä lainkaan tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Pikavippiyhtiöiden valvontaa esitimme siirrettäväksi Finanssivalvonnan käsiin. Valvonnan siirtämisestä tarvitaan erikseen hallituksen esitys, mutta asialla eduskuntapuolueiden yksimielisyys, joten asia voi edetä jo ennen kevään eduskuntavaaleja.
Talousvaliokunnan tahto tullee samaan eduskunnan tuen, mutta työtä pitää varmasti jatkaa myös ensi kaudella, koska ylivelkaantumisen ongelma tarvitsee paljon muitakin toimenpiteitä. Härskiin perintäbisnekseen pitää puuttua entistä tiukemmin ja usein perintä – ja pikavippifirmoilla on samat omistajat ja Suomen ulkopuolella.
Lahden työttömyysluvut pysäyttävät
Lahdessa työttömyysaste oli tammikuussa 14,1 prosenttia. Vuoden takaisesta Lahden työttömyysaste pieneni 1,3 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi Joensuussa työttömyysaste oli 13,5 prosenttia. Vähennys vuodentakaisesta oli 2,4 prosenttiyksikköä.
12 suurimman kaupungin työttömyysvertailussa kolmantena on Kouvola (12,8). Seuraavina tulevat Jyväskylä (12,1), Pori (12,1), Turku (11,9), Oulu (11,7), Tampere (11,4) ja Kuopio (10,4). Pääkaupunkiseudulla työttömyysaste on alle koko maan keskiarvon, joka oli tammikuussa 9,6 prosenttia. Helsingissä työttömänä oli tammikuussa 9,1, Vantaalla 8,6 ja Espoossa 7,9 prosenttia työnhakijoista.
Syitä on monia. Silti nyt ei voi enää odottaa, vaan on tehtävä sellaisia toimenpiteitä, joilla on aidosti vaikutusta. Myös omaan peiliin pitää katsoa. Työllisyyspalveluissa on resursseja mutta, miten kokonaisuutta johdetaan ja kuka on todellinen portinvartija? Olemme edelleen aivan liian organisaatiolähtöisiä – avain kuten SOTE – sektorillakin. Asiakasrajapintaan pitää molemmissa löytää uusia ratkaisuja ja se kuuluisa tietojärjestelmä, jolla kokonaisuutta johdetaan ja tuloksia seurataan. Työministeriössä tätä on kehitetty, mutta siitä ei sitten tullutkaan sitä mitä piti. Olen pyytänyt työvoimaviranomaisia kokoamaan kaikki toimijat yhteen, jotta yhteinen tekeminen ei jää vain seminaarien tasolle.
Työllistämisen esteeksi on Lahdessa tehty myös itse lainsäädännön tulkinta täällä meillä. Tämän olemme nyt nostaneet esille ja asia pitää korjata. 1500 syrjäytyneen nuoren ”löytämiseksi” tarvitaan uusi toimenpidekokonaisuus ja rahoitusta. Sellainen on nyt olemassa, mutta rahaakin tarvitaan. Olen nyt kääntynyt valtion eli työ – ja elinkeinoministeriön puoleen, jotta saamme Lahteen sellaisen paketin, jolla työllisyyskehitys saadaan nousuun.
Ville Skinnari