Mitoitusta ja mittasuhteita

Keskiviikkona eduskunta kävi tuntien välikysymyskeskustelun vanhusten hoidosta. On selvää, että lainsäätäjän pitää käyttää lainsäädäntövaltaa, kun suositukset osoittautuvat riittämättömiksi ja niitä on törkeällä tavalla rikottu, kuten on käynyt ilmi. Lailla on varmistettava, että ikäihmisten hoito toteutuu ihmisarvoisella tavalla. Hallituspuolueista keskusta ja siniset tukivat opposition esitystä sitovan hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin. Viime viikolla valtiovarainministeri Orpo totesi, ettei kokoomus kannata sitovaa henkilöstömitoitusta. Keskiviikkona Orpo kuitenkin kertoi, että kokoomus on valmis sitovaan hoitajamitoitukseen ja totesi ”haluamme uuden vanhuspalvelulain ja haluamme, että hoitajamitoitus sinne kirjataan”. Tämän jälkeen olemme kuitenkin kuulleet, ettei kokoomus kannatakaan numerollisen hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. Ja sitten kannattikin. Vai kannattiko? Mitä tarkoittaa mitoitus, joka ei ole numero?

Samalla halusimme nostaa esiin hallituksen ajaman SOTE-mallin heikkoudet. Sipilän ja Orpon ajama sote-maakunta-markkinamalli ei paranna haavoittuvassa asemassa olevien kuten ikäihmisten, vammaisten tai lastensuojelun asiakkaiden tilannetta. Päinvastoin. Sosiaalipalvelut on käytännössä unohdettu tulevista sote-keskuksista, eikä palvelujen saumattomuus ja yhden luukun periaate tule toteutumaan esitetyllä mallilla.

Mitoituksen lisäksi pitää puhua välillä mittasuhteista. Suomi käyttää nyt Pohjoismaista vähiten rahaa sosiaali – ja terveydenhuoltoon suhteessa bruttokansantuotteeseen. Eduskunnassa nyt käsittelyssä oleva sote-maakuntaesityksen perusrahoituskehys laskee Suomen SOTE-rahoituksen raamin Itä-Euroopan tasolle. Päijät-Hämeessä syntyvyys laskee ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa rajusti. Päijät-Hämeen kunnista Lahti on ollut SOTE:n kanssa vaikeuksissa jo pitkään ja perusongelma on jo koko tämän vuosituhannen ollut krooninen alibudjetointi suhteessa palveluiden todelliseen tarpeeseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli tulevaisuusinvestoinnit eivät ole olleet keskiössä. Mittaussuhteet on hyvä käydä taas kerran läpi: Teemme maakunnassa SOTE-palvelut 40 miljoonaa euroa alle valtiovarainministeriön laskeman rahoituksen tarpeen suhteutettuna alueemme väestön sairastavuuteen.

On turha väittää, ettei ongelmia olisi. Tietojärjestelmäongelmat ovat vaikuttaneet lähes kaikkeen tekemiseen ja tuottavuuteen. Henkilöstön tyytyväisyyskyselyt kertovat karua kieltä. Johtamista pitää parantaa. Mutta on myös positiivista kehitystä. Perusterveydenhuollon saatavuus kiireettömään hoitoon on parantunut esimerkiksi Launeen terveysasemalla, missä jonotusaika on ollut valtakunnallisestikin vertailtuna korkea. Ikääntyneiden asumispalveluita koskevat muistutukset ovat vähentyneet vuodesta 2017 alle puoleen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella. Vuonna 2017 muistutuksia tehtiin 23 ja vuonna 2018 yhteensä 10. Samaan aikaan kanteluita aluehallintovirastoon ja Valviraan tehtiin hiukan aiempaa enemmän, mutta kanteluiden kokonaismäärä oli erittäin pieni (2017;2 kpl, 2018;5 kpl).

Asumispalveluyksiköihin tehdään vuosittain tarkastukset ja tarvittaessa ylimääräisiä tai yllätystarkastuksia. Erittäin tärkeää on saada palautetta toiminnasta asukkailta, omaisilta ja työntekijöiltä. Yhtymän virkamiesjohto on viime viikolla tavannut myös ammattijärjestöjen edustajat tiedonkulun varmistamiseksi. Resurssien lisäys tarkoittaa yhtymän alueella miljoonien eurojen lisäpanostusta jo meneillään olevan palvelutarpeen kasvun ja ikääntymisen tuoman paineen lisäksi. On selvää, että valtion tulee olla rahoituksessa mukana. Mutta yksi asia on ainakin varma tässä epävarmassa maailmassa. Päijät-Häme on liian pieni paikka riitelyyn. Toisia syyttelemällä emme tästä selviä. Siksi meidän tulee vaikeassakin tilanteessa löytää yhteinen näkemys ja keskinäinen luottamus.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO