Suomen suurin huijaus on eläkkeisiin kajoaminen ja niiden alentaminen

Aina, kun valtio tai eduskunta on hoitanut talousasiansa Suomessa päin prinkkalaa, nousevat esiin eläkeleikkaukset, joiden sanotaan korjaavan valtion kassaa? Purra julistaa kuin Mooses vuorelta, että myös eläkeläisten on osallistuttava menotalkoisiin. Ministeri Purra pitää virheellisesti eläkkeitä sosiaalietuina. Näitä eläkeleikkauksiaan hän on perustellut niin järjettömillä väitteillä ja ”mutu”- perusteluilla, että ihan oikeat vakuutusasiantuntijat, kuten esimerkiksi Olli Pusa, ovat ihmeissään ja jopa tyrmistyneitä niistä perusteluista, joilla valtiovalta hänen johdollaan koettaa vakuuttaa kansalaiset eläkeleikkausten tarpeellisuudesta. Orpo-poikaa viedään tässä kuin pässiä narussa.

Faktaa siis peliin! Lähtökohta valtion talouden saneerauksessa ja säästötarpeessa ja lisätulojen hankkimisessa on täysin toinen. Ensinnäkin eläkkeitä on kahdenlaisia, keskikooltaan suuremmat työeläkkeet ja valtion maksamat pienemmät kansaneläkkeet ja muut sosiaalipainotteiset eläkkeet. Niitä ei voida kohdella saman kaavan mukaan. Olen kolumneissani kirjoittanut yli kymmenen kertaa ja ehdottanut, mitä Suomessa voitaisiin eläkkeille tehdä. Ensinnäkin pitäisi asettaa eläkekatto, kuten on muissa sivistysvaltioissa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Kanadassa. Se voisi hyvin olla 8 000 euroa kuussa. Nyt Suomessa maksetaan Sveitsissä ja muualle veroparatiiseissa veroa pakoileville ”isänmaallisille” eläkejohtajille ja muille entisille yritysjohtajille jopa 15 000 euron kuukausieläkettä!

Työeläkkeiden maksajina ovat työeläkeyhtiöt,  ei siis valtio. Suomessa eläkevarojen suuruusluokka ovat huimaavat 255 miljardia! Silti ne ovat kasvussa koko ajan, mutta valitettavasti erittäin usein onnettomasti hoidettuina sijoituksina. Eläkeyhtiökulut ovat nousseet täysin mielettömiin suurusluokkiin, joka johtuu siitä, että suomalaiset työeläkeyhtiöt ovat sijoittaneet varojaan yhä enenevässä määrin suuriin pääomasijoittajiin ja hederahastoihin. Vuonna 2022 suomalaisten eläkeyhtiöiden tappiot olivat uskomattomat 16,4 miljardia ja sijoitustappiot 2,1 miljardia ulkomaille ja 100 miljoonaa kotimaahan. Erittäin hämmästyttävää oli myös se , että sijoituskulut olivat ulkomaille jopa 2,1 miljardia euroa ja kotimaahanankin 100 miljoonaa euroa! Mistä siis maksettiin? Ei ainakaan sijoitusosaamisesta.

Näitä esittämiäni lukuja kannattaa todella tutkia ja miettiä, mitä ihmettä näissä työeläkevakuutusyhtiöissä oikein puuhaillaan ja ketkä todellisuudessa ovat vastuussa tästä toiminnasta? Tämän suuruusluokan suomalaisten työeläkeyhtiöiden sijoitusmokat saavat Suomen hallituksen eläkeleikkaukset vaikuttamaan naurettavilta ja todellisilta kiusanteoilta. Mitä ajattelevat tästä ne arviolta 0,5 miljoonan köyhää suomalaista eläkeläistä, joiden keskieläke on alle 1350 euroa kuussa? Työeläkeyhtiöiden johtajat riitelevät parhaillaan köyhien eläkeläisten määrästä, mutta EU:n tilastotietojen mukaan kansanedustaja Kimmo Kiljunen on oikeassa tästä määrästä.

Eläkeläisiä Suomessa on 1,6 miljoonaa, jotka ovat erittäin suuri kuluttajaryhmä. Heidän toimeentulonsa vähentäminen heijastuisi välittömästi Suomen kulutusmarkkinoille. Toinen tärkeä seikka on se, että valtion eläkevähennykset tai supistustoimenpiteet heijastuisivat myös suoraan lisääntyvinä toimeentulotukina ja asumistukien vähennyksinä eläkeläisten kukkaroissa.
Nyt Purran hammas iskee meihin eläkeläisiin seuraavasti. Eläketulovähennystä kiristetään 23 000-57 000 euroa vuodessa saavien kohdalla. Tämä lisää valtion tuloja naurettavat 150 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan työeläkevakuutusyhtiöt maksoivat tappoistaan ulkomaille 2,1 miljardia euroa.

Eläkeläisten asumistukea leikataan ja se kohdistuu varakkaimpiin eläkeläisiin ensi vuonna. Säästö 12 miljonaa ja vuodesta 2026 25 miljoonaa euroa vuodessa. Vapaaehtoisesta eläkesäästämisen verotuesta luovutaan vuoden 2027 alusta ja Suomi lopettaa ulkomaille maksettavat kansaneläkkeet, joita on maksettu etupäässä Ruotsiin. Arvioitu säästö on 38 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi kuntoutusrahan ikäraja nousee 16 vuodesta 18 ikävuoteen. Tämähän on pelkkää kosmetiikkaa, sillä pahiten meitä eläkeläisiä koskee ALV:n nouseminen 1,5 prosenttia, joka heijastuu suoraan köyhien eläkeläisten kulutustottumuksiin. Indeksikorotuksiakaan ei tule enää kahdelle ylimmälle eläkeläisveroluokalle lainkaan. Onneksi verokorotuksen ulkopuolelle jäävät noin puolet meistä ressukoista.
Tosiasia valitettavasti kansainvälisissä vertailuissa on, että nettoeläke on EU-maissa 70-100 prosenttia nettopalkasta. Meillä Suomessa se on korkeimmillaan vain 60 prosenttia yksityisellä sektorilla. Korvausastetaulukko löytyy netistä. Kreikassa ja Espanjassakin maksetaan parempia eläkkeitä. Orpon hallitus vaihtuu onneksi aikanaan. Eläkeläiset äänestäkää ja näyttäkää voimanne yhteiskunnassa.
Se on valitettavasti demokratioissa ainoa tapa saada muutos! MOT!

Jussi Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
Lotta Jensen: Joulu on meille vuoden kiireisintä aikaa, mutta myös kaikkein tärkeintä
Nuoret jäävät väliinputoajiksi, kun Lahti taistelee rakenteellisen työttömyyden varjoa vastaan Lahdessa
Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
Ikinuori Martta Korhonen täytti 100 vuotta – karjalanpiirakat ja positiivinen elämänasenne kantavat yhä
Lahtelainen Noora Sillgren maailmanmestariksi – Suomen U21-tytöt juhlivat ringeten maailmanmestaruutta Lahdessa
Launeen skeittipuisto syntyi yhteistyöllä – Lahden skeittiyhteisö sai vihdoin toivomansa paikan
Uusi uintikeskus ei saa viedä vanhan arvoa – Saksalan halli palvelee tavallisia lahtelaisia
Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Strategiapaperi on sanahelinää ilman konkretiaa
ARKISTO