Suomi ja Lahti tarvitsee uusia ratkaisuja

Politiikassa tekeminen keskittyy liian usein ongelmien listaamiseen ja luettelemiseen sen sijaan, että haettaisiin ratkaisuja. Maailmanluokan ongelmat, kuten ilmastonmuutos, äärimmäinen köyhyys, maahanmuuttokriisi ja jäätyneet konfliktit ovat monimutkaisia ja -tasoisia. Sen vuoksi niiden ratkaiseminen ei ole yksinkertaista eikä käy käden käänteessä – vaikka jotkut niin väittävät.

Monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen haasteet koskevat pienemmässä mittakaavassa myös Suomea, Päijät-Hämettä ja Lahtea. Meillä tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi väestön ikääntyminen, osaavan työvoiman saatavuus sekä nuorten syrjäytyminen, eläkeläisten ja lapsiperheiden toimeentulo. Nämä ovat kaikki esimerkkejä monimutkaisista ongelmista, joihin on löydettävä ratkaisu. Mutta mistä ratkaisu voi löytyä? Kirjoitin tästä aiheesta myös viime viikonlopun Etelä-Suomen Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessani.

Suomen hallitusohjelma on laadittu ilmiöpohjaisesti. Se tarkoittaa sitä, että ratkaisuja ei edes yritetty löytää perinteillä tavalla listaamalla monimutkaisia ongelmia. Sen sijaan ongelmia tarkasteltiin kahdeksana ratkaistavissa olevana ilmiönä. Itse johdin Elinvoimainen Suomi -nimistä ilmiöpöytää. Hallitusohjelman laatimisessa monialainen, hallintorajat ylittävä tarkastelu loi pohjan uudenlaiselle ratkaisukeskeisyydelle. Esimerkiksi työttömyyden, työelämän muutoksen, osaamisen kehittämisen tai syrjäytymisen ongelmia ei pystytä ratkaisemaan vain ja ainoastaan yhden ministeriön tai hallinnonalan toimenpiteillä. Sote-uudistustakaan ei saada onnistumaan ilman eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Toimeenpanon ja toteutuksen onnistuminen edellyttää vahvaa yhdessä tekemistä. Ilmiöpohjaisuuteen kuuluu myös toisten kuunteleminen ja arvostaminen sekä se, ettei uusia avauksia heti tyrmätä.

Ilmiöpohjainen ajattelu voi luoda ratkaisumalleja myös paikallistasoilla. Miten lahtelaisten terveyttä ja toimintakykyä edistetään siten, että aikaansaaduilla tuloksilla vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kasvavaa kysyntää. Kustannuksia ei pystytä hillitsemään pelkästään sosiaali- ja terveysalan omilla toimenpiteillä tai palveluverkkoa leikkaamalla. Se ei ratkaise itse ongelmaa. Valtion lisäksi tarvitaan kuntien sivistys- ja liikuntatoimien, työvoimahallinnon, kolmannen sektorin ja yrityksien yhdessä tuottamia paikallisia ratkaisuja yli perinteisten toimialarajojen. Lahdessa tässä työssä ollaan pahasti jäljessä verrattuna esimerkiksi Hollolaan tai Asikkalaan. SOTE-sektorin puolella pitää muistaa myös perinteinen aliresursointi, josta asiantuntija ovat edelleen Lahtea muistuttaneet. Perustuslakivaliokunta lausui viime eduskuntakaudella erittäin painavasti jokaisen suomalaisen oikeuksista riittäviin sosiaali – ja terveyspalveluihin. Lakia pitää noudattaa myös Lahdessa ja siksi perustelut jatkuvasta leikkaamisesta perustuen kaupungin huonoon rahatilanteeseen eivät kestä tarkempaa tarkastelua oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta. Työllisyysasteen nosto ja syrjäytymisen estäminen on paras investointi edelleen ja siksi kaupungin tulisi edelleen olla aktiivisempi työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa. Päihde- ja huumeongelmaa tulee sitäkin katsoa aidosti silmiin ja tehdä toimenpiteitä ja ratkaisuja kaupunkilaisten parhaaksi. Lisäksi pitää investoida sellaisiin hoitomuotoihin joilla saadaan tuloksia. Nyt näin ei aina ole.

Paikallisella yhteistyöllä olemme jo onnistuneet ratkaisemaan ilmiöpohjaisesti ilmasto- ja ympäristökysymyksiä. Lahden kaupungin kivihiilestä luopuminen ensimmäisten joukossa Suomessa on siitä paras esimerkki. Seuraavaksi pitää ratkaista samalla tavalla työllisyyteen ja syrjäytymiseen liittyvät ongelmat. 

Rajapinnat on siis jo tunnistettu esimerkiksi kuntien ja hyvinvointiyhtymän välillä. Urheilurakentamisesta pitää päästä yksittäisistä projekteista laajempiin kokonaisuuksiin. joilla on aitoa merkitystä kaupungin elinvoimaan. Ratkaisuja löytyy, kun siirrytään yhteistyöstä puhumisesta aitoon yhdessä tekemiseen.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO