Ville Skinnari

Suomi ja Lahti tarvitsee uusia ratkaisuja

Politiikassa tekeminen keskittyy liian usein ongelmien listaamiseen ja luettelemiseen sen sijaan, että haettaisiin ratkaisuja. Maailmanluokan ongelmat, kuten ilmastonmuutos, äärimmäinen köyhyys, maahanmuuttokriisi ja jäätyneet konfliktit ovat monimutkaisia ja -tasoisia. Sen vuoksi niiden ratkaiseminen ei ole yksinkertaista eikä käy käden käänteessä – vaikka jotkut niin väittävät.

Monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen haasteet koskevat pienemmässä mittakaavassa myös Suomea, Päijät-Hämettä ja Lahtea. Meillä tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi väestön ikääntyminen, osaavan työvoiman saatavuus sekä nuorten syrjäytyminen, eläkeläisten ja lapsiperheiden toimeentulo. Nämä ovat kaikki esimerkkejä monimutkaisista ongelmista, joihin on löydettävä ratkaisu. Mutta mistä ratkaisu voi löytyä? Kirjoitin tästä aiheesta myös viime viikonlopun Etelä-Suomen Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessani.

Suomen hallitusohjelma on laadittu ilmiöpohjaisesti. Se tarkoittaa sitä, että ratkaisuja ei edes yritetty löytää perinteillä tavalla listaamalla monimutkaisia ongelmia. Sen sijaan ongelmia tarkasteltiin kahdeksana ratkaistavissa olevana ilmiönä. Itse johdin Elinvoimainen Suomi -nimistä ilmiöpöytää. Hallitusohjelman laatimisessa monialainen, hallintorajat ylittävä tarkastelu loi pohjan uudenlaiselle ratkaisukeskeisyydelle. Esimerkiksi työttömyyden, työelämän muutoksen, osaamisen kehittämisen tai syrjäytymisen ongelmia ei pystytä ratkaisemaan vain ja ainoastaan yhden ministeriön tai hallinnonalan toimenpiteillä. Sote-uudistustakaan ei saada onnistumaan ilman eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Toimeenpanon ja toteutuksen onnistuminen edellyttää vahvaa yhdessä tekemistä. Ilmiöpohjaisuuteen kuuluu myös toisten kuunteleminen ja arvostaminen sekä se, ettei uusia avauksia heti tyrmätä.

Ilmiöpohjainen ajattelu voi luoda ratkaisumalleja myös paikallistasoilla. Miten lahtelaisten terveyttä ja toimintakykyä edistetään siten, että aikaansaaduilla tuloksilla vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kasvavaa kysyntää. Kustannuksia ei pystytä hillitsemään pelkästään sosiaali- ja terveysalan omilla toimenpiteillä tai palveluverkkoa leikkaamalla. Se ei ratkaise itse ongelmaa. Valtion lisäksi tarvitaan kuntien sivistys- ja liikuntatoimien, työvoimahallinnon, kolmannen sektorin ja yrityksien yhdessä tuottamia paikallisia ratkaisuja yli perinteisten toimialarajojen. Lahdessa tässä työssä ollaan pahasti jäljessä verrattuna esimerkiksi Hollolaan tai Asikkalaan. SOTE-sektorin puolella pitää muistaa myös perinteinen aliresursointi, josta asiantuntija ovat edelleen Lahtea muistuttaneet. Perustuslakivaliokunta lausui viime eduskuntakaudella erittäin painavasti jokaisen suomalaisen oikeuksista riittäviin sosiaali – ja terveyspalveluihin. Lakia pitää noudattaa myös Lahdessa ja siksi perustelut jatkuvasta leikkaamisesta perustuen kaupungin huonoon rahatilanteeseen eivät kestä tarkempaa tarkastelua oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta. Työllisyysasteen nosto ja syrjäytymisen estäminen on paras investointi edelleen ja siksi kaupungin tulisi edelleen olla aktiivisempi työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa. Päihde- ja huumeongelmaa tulee sitäkin katsoa aidosti silmiin ja tehdä toimenpiteitä ja ratkaisuja kaupunkilaisten parhaaksi. Lisäksi pitää investoida sellaisiin hoitomuotoihin joilla saadaan tuloksia. Nyt näin ei aina ole.

Paikallisella yhteistyöllä olemme jo onnistuneet ratkaisemaan ilmiöpohjaisesti ilmasto- ja ympäristökysymyksiä. Lahden kaupungin kivihiilestä luopuminen ensimmäisten joukossa Suomessa on siitä paras esimerkki. Seuraavaksi pitää ratkaista samalla tavalla työllisyyteen ja syrjäytymiseen liittyvät ongelmat. 

Rajapinnat on siis jo tunnistettu esimerkiksi kuntien ja hyvinvointiyhtymän välillä. Urheilurakentamisesta pitää päästä yksittäisistä projekteista laajempiin kokonaisuuksiin. joilla on aitoa merkitystä kaupungin elinvoimaan. Ratkaisuja löytyy, kun siirrytään yhteistyöstä puhumisesta aitoon yhdessä tekemiseen.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera
Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
ARKISTO