Ensi sunnuntain jumalanpalveluksissa kuulijat viedään veneretkelle. Jeesus nukkuu ja opetuslapset ovat peräsimessä. Levollinen tunnelma muuttuu kuitenkin nopeasti nousevan myrskyn myötä kuoleman peloksi. Kokeneet kalastajat herättävät Jeesuksen huutamalla: ”Herra, pelasta meidät! Me hukumme.” ( Matt.8:25)
On järkevää pelätä myrskyä pienessä veneessä. Pelon tehtävä on pitää meidät elossa. Aalto-yliopiston pelkotutkimuksessa on selvinnyt, että meillä suomalaisilla on paljon sosiaalisiin suhteisiin liittyviä pelkoja. Pelkäämme toisiamme, sitä että meille nauretaan ja että jäämme yksin. Hylätyksi tuleminen pelottaa, koska kukaan meistä ei oikeasti kykene olemaan oman elämänsä sankari. Meidät on luotu suhteeseen muiden ihmisten ja Jumalan kanssa. Syntiinlankeemuksessa suhde särkyi. Aloimme pelätä Jumalaa ja toisiamme. Tarvitsevuudesta tuli hävettävä haava. Yhä edelleen kuvittelemme, että on vahvuutta pärjätä yksin.
Tarvitsevuus on lapsen ominaisuus, siksi Jeesus kutsui seuraajiaan opetuslapsiksi. Opetuslapset luottivat mestariinsa myrskyssä ja Jeesus tyynnytti tuulen. Voimme ottaa mallia lapsista, jotka ovat kaikkein lähimpänä Jumalaa. He ovat kaikessa riippuvuudessaan esimerkkejä siitä, että mekin saamme tarvita, epäonnistua ja pelätä. Jumala ei meiltä muuta odotakaan kuin sitä, että huudamme opetuslasten tavoin häntä hädässämme avuksi.
Jumala rakastaa luomaansa heikkoa, avutonta ja syntistä ihmistä. Siksi Jeesus ei tullut maailmaan vain tyynnyttämään tuulia ja tekemään ihmeitä, vaan sovittamaan ristillä syntimme ”.. jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. ” ( Joh. 3:16)
Janne Suomala
Seurakuntapastori
Aluevaalit ovat nyt takana. Valtakunnallinen vaalitulos kertoo ennen kaikkea siitä, että suomalaiset haluavat vakaata otetta sotepäätöksentekoon. SDP, kokoomus ja keskusta pärjäsivät hyvin. Bensan hinnoilla revittely ei kantanut pitkälle eli perussuomalaiset putosi. Nyt aloitetaan työ uusien alueiden rakentamiseksi. Hyvinvointivaltiosta huolehtiminen edellyttää uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. Ne pitää nyt näyttää toteen.
Äänestysprosentti jäi Suomessa alle viidenkymmenen. Tämä on demokratian toteutumisen kannalta huolestuttavaa. Kaikkien puolueiden on nyt mietittävä ratkaisuja siihen, että kansalaisten ääni kuuluu päätöksenteossa vahvemmin. Myöskään aluevaaleissa käsitellyt aiheet eivät osuneet kaikki kohdalleen. Päijät-Hämeessä ehkä se suurin paikallinen kysymys puuttui. HYKY:n yhteisyritys Mehiläisen kanssa ei noussut esille, vaikka se kuohuu pinnan alla edelleen. Harjun terveys ei ole onnistunut kaikilta osin palvelujen tuottamisessa ja henkilöstö on unohdettu keskeisissä päätöksissä. Uuden aluevaltuuston on puututtava tähän kiireesti.
Terveysasemien kohtalo ei sekään noussut esille. Esimerkiksi Launeen terveysasema ei ollut agendalla eikä myöskään Nastolan terveysasema. Paikalliset sotekeskukset ja lähipalvelut ovat kuitenkin se palveluverkon kaikkein tärkein osa. Uusia ratkaisuita ja digipalveluita tarvitaan, mutta ne eivät korvaa kasvokkain kohtaamista. Lääkäriin on päästävä ripeästi silloin, kun on tarvetta. Kaiken pitää lähteä käyttäjän tarpeista eli ihmisestä.
Vierailin maanantaina Koulutuskeskus Salpauksessa tutustumassa Urheiluamiksen toimintaan. Oli hienoa tavata motivoituneita ja omissa kilpalajeissaan menestyviä nuoria urheilijoita ja kuulla heidän kuulumisiaan. Tavoitteet olivat jokaisella erittäin korkealla. Salpaus on huippuluokan koulutustoimija, joka pystyy tukemaan tavoitteellisesti urheilevia nuoria mahdollistamalla opiskelujen ja urheilun yhdistämisen. Urheiljoiden ammatillista koulutusta tarjoavat Urheiluamikset kuuluvat Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluverkostoon ja ovat myös osa urheiluakatemiatoimintaa. On välttämätöntä, että nuorille urheilijoille taataan yhtäläiset edellytykset opiskella niin ammatillisen koulutuksen piirissä kuin urheilulukioissa. Tällä rakennetaan huippu-urheilun tulevaisuutta ja tulevaisuuden toimivaa työelämää.
Ammatillisesta koulutuksesta ja arvostuksen vahvistamisesta on käytävä keskustelua laajemminkin. Ammatillinen koulutus on keskeinen osa suomalaista työelämää ja sen merkitys tulee kasvamaan. Entisenä kilpaurheilijana ja itsekin opiskelut ja urheilun yhdistäneenä tiedän, että opiskeluun satsaaminen urheilun ohella kannattaa. Koulutuksen ja ammattiin kasvamisen kautta voi vaikuttaa niin omaan tulevaisuuteensa kuin ympäröivään maailmaan.
Ville Skinnari
Lahden hiilineutraalin rakentamisen klusterista on tulossa totta. Klusterin eteen on tehty paljon työtä ja se tuottaa nyt tulosta. Puhuin viime maanantaina hankeyhteistyön aloitustilaisuudessa. Hiilineutraalin rakentamisen klusterin keskiössä on puurakentaminen ja uusiutuva energia. Klusterissa on mukana Lahden kaupunki, LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja kasvava joukko yrityksiä. Tarkoituksena on kehittää yhdessä uutta liiketoimintaa, jossa yhdistyvät puurakentaminen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttö.
Lahdessa ja Päijät-Hämeessä on aidosti huippuluokan osaamista hiilineutraalin rakentamisen ja erityisesti puurakentamisen sekä uusiutuvan energian tuottamisessa. Tämä osaaminen pitää nyt saada uuden liiketoiminnan ja kasvun käyttöön. Hiilineutraaliin rakentamisen markkinoissa puhutaan maailmalla miljardeista. Lahden kaupungin, koulutustoimijoiden ja paikallisten yritysten pitää näyttää nyt johtajuutta ja ottaa haltuun ympäristön kannalta kestävän rakentamisen markkinoita. Hyvällä tarjonnalla saadaan luotua myös kysyntää. Lahdella ja Päijät-Hämeellä on hiilineutraalissa rakentamisessa iso mahdollisuus vientiin ja työpaikkoihin. Nyt pitää rakentaa uutta ja rohkeasti!
Lahti näkyy ja kuuluu tällä hetkellä maailmalla muutenkin. CNN nosti Lahden ainoana suomalaisena kohteena maailman huippumatkakohteiden joukkoon. Lahti selviytyi jatkoon myös Euroopan komission alaisen matkailun EDEN-verkoston kilpailussa.
Aluevaalit pidetään tänä sunnuntaina 23.1. Vaalikentillä vedetään nyt kovaa loppukiriä. Kierrän Lahdessa, Hollolassa ja Orimattilassa perjantaina, lauantaina ja vielä sunnuntainakin olemme Lahdessa torilla. Myös vaalitentti minulla oli ohjelmassa ja Facebook live –tapahtumia. Kaikkia kanavia tarvitaan nyt, jotta saadaan keskustelua meille kaikille tärkeistä asioista. On tärkeää, että mahdollisimman moni äänestää, jotta Lahden ja Päijät-Hämeen ääni kuuluu sote-asioissa myös jatkossa.
SOTE –sektorilla olemme olleet edelläkävijöitä koko Suomessa. Eteenpäin on menty – välillä liiankin ’
nopeasti. Nyt on aika rakentaa palveluita maltilla ja huomioida erityisesti henkilöstö ja heidän jaksaminen.
Tässäkin tarvitsee kaikkia ja kaikkien puolueiden yhteistyötä. Sen me Suomessa olemme osanneet ja niin
pitää olla jatkossakin.
Ville Skinnari
Kuluneella viikolla vietettiin Pyhän Henrikin muistopäivää, kotoisammin talvi Heikkiä. Pyhä Henrik, piispa jonka tehtävänä oli tuoda kristinuskoa pohjolan pakanakansalle, koki traagisen kohtalon. Legendan mukaan hänet tapettiin Köyliön järven jäälle. Luterilaisuudessa pyhimyksillä ei enää ollut samanlaista sijaa kuin katolisessa kirkossa, mutta joitakin merkkejä pyhimyksistä löytyy vielä nykyisestäkin kalenterista.
Vaikka legendassa esiintyneiden henkilöiden todenperäisyydestä ei ole täyttä varmuutta, tapahtuma liittyy pohjolaan tehtyyn ristiretkeen. Ristiretkillä ei ole kovinkaan kummoinen maine ja moni varmasti mielellään unohtaisi, että se on osa kristinuskon historiaa. Nykyään jo ajatus siitä, että toinen ihminen jotenkin pakotetaan uskomaan samalla tavoin kuin itse uskoo, tuntuu vastenmieliseltä. Sen sijaan toisten vakuuttaminen oman uskon tai uskomusten ylivoimaisuudesta on varsin yleistä. Näkyyhän tämä paitsi uskonnoissa, myös sunnuntaina järjestettävien vaalien ohjelmajulistuksissa.
Olen viime aikoina pohtinut paljon uskoa. Mitä se on? Miksi se on? Tai mikä on uskon ja totuuden suhde? Jos uskoa lähestyy pelkästään tiedon pohjalta tai sen, mikä voidaan todistaa todeksi, uskon olemuksesta menetetään jotain hyvin oleellista. Itselleni usko on enemmänkin pohja, josta nousee tapa suhtautua toisiin ihmisiin, ympäristöön ja ylipäänsä elämään. Usko on myös suhde.
Sunnuntain kirkollinen aihe ”Jeesus herättää uskon” kuvastaa ehkä juuri tätä. Suhde Jumalaan saa uskon heräämään.
Hanna Rikkanen
kappalainen, Launeen srk
Näin tammikuun puolivälissä monella meistä ovat jo karisseet ensimmäiset luulot ja toiveet uudesta vuodesta. Jotkut ehkä vielä hetken sinnittelevät lupausten kanssa, osa on jo todennut, kuinka vaikeaa on tehdä muutoksia. Miten vaikeaa onkin tehdä muutos ja miten vaikeaa on pitää siitä kiinni?
Raamatussa kerrotaan, miten Jeesus aloitti julkisen toimintansa. Kyseessä ei ollut mikään erityinen tapahtuma, vaan hääjuhla Galilean Kaanassa. Jeesus oli siellä äitinsä ja opetuslastensa kanssa. Olen ollut elämäni aikana monissa häissä, ja niihin kuuluu ihan omanlaisensa tunnelma. On hienoa juhlia yhdessä rakkautta ja rukoilla siunausta tulevaan.
Kaanan häissä meinasi käydä huonosti, kun pitoihin varattu viini loppui. Jeesuksen äiti Maria kuitenkin luotti Jeesukseen ja siihen, ettei tämäkään asia ollut liian vähäpätöinen Jeesuksen ratkaistavaksi. Ensin Jeesus sanoi, että hänen aikansa ei ollut vielä tullut, mutta kun Maria vain uskoi ja luotti, Jeesus muutti veden viiniksi ja juhlat saivat jatkua. Kertomus on täynnä vertauskuvia, mutta itseäni eniten puhutteli dMarian luottamus. Hän näytti omalla esimerkillään, että ei ole mitään niin arkista tai pientä ongelmaa, ettei sen kanssa voisi mennä Jeesuksen luo.
Kun me oman elämämme kanssa etsimme uutta suuntaa uuden vuoden alussa, on hyvä muistaa, että Jeesus on kanssamme. Hän tekee ihmeitä sielläkin, missä niitä vähiten osaamme odottaa. Kun luotamme häneen, uskomattomia asioita voi tapahtua.
Maija-Reetta Katajisto
Uusi vuosi on alkanut vauhdilla. Ulkona on nyt hienoa liikkua ja harrastaa. Hiihto ja ulkojäät ovat olleet kovassa käytössä. Yritän luoda nyt sellaista hiihtokuntoa, että Finlandia – hiihtoon osallistuminen olisi realismia. Siis täydelle matkalle. Katsotaan, miten harjoittelu etenee. Aluevaalit työllistävät minua SDP:n varapuheenjohtajan roolissa valtakunnallisesti ja Hämeessäkin, vaikka en itse ole ehdolla. SDP tähtää vaalivoittoon koko maassa ja Lahdessa.
Aluevaalien ennakkoäänestys on alkanut ja jatkuu 18.1. saakka. Äänestysaktiivisuudesta on pidettävä huolta jokaisten vaalien kohdalla. Näin on aivan erityisesti nyt, kun valitaan ensimmäistä kertaa aluevaltuustot päättämään tärkeistä arjen palveluista. Kiinnostus aluevaaleihin on kuitenkin jäänyt vajaaksi. Me poliitikot olemme tähän osasyyllisiä. Vaikka sote-asioissa pitäisi keskittyä siihen, miten hyviä palveluita ja hoitoa ihmiset saavat, monen päättäjän puheissa toistuvat hallinto ja sen kiemurat. Lahdessa ennakkoäänestys on onneksi päässyt hyvään vauhtiin ja ihmisiä on käynyt uurnilla talvisäästä huolimatta.
Olemme sote-asioissa monella tapaa aivan uuden edessä. Hyvinvointivaltiota on uudistettava tässä ja nyt tavalla, jota meidän sukupolvemme ei ole koskaan nähnyt. Palveluiden on mukauduttava aikaansa ja kehityttävä ennakkoluulottomasti. Yksi iso muutos pitää tapahtua digipuolella. Suomi on monella alalla teknologian ja digitalisaation kehityksen edelläkävijä. Tämä harppaus on tuotava nyt myös sote-palveluihin. Hallitus päätti viime vuonna investoida 100 miljoonaa Suomen kestävän kasvun rahastosta sote-alan digiratkaisujen kehittämiseen. Nämä rahat pitää nyt kilpailuttaa hyvin ja ohjata aidosti vaikuttaviin hankkeisiin. Myös Lahden ja Päijät-Hämeen pitää tavoitella digirahaa, sillä käyttökohteita on.
Lahteen tuli tällä viikolla tervetulleita uutisia, kun opetus- ja kulttuuriministeriö linjasi laajennuksista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusvastuisiin. LAB-ammattikorkeakoululle myönnettiin mahdollisuus sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörikoulutukseen. Tämä on erittäin iso asia Lahden kasvulle ja kehitykselle. Lahteen keskittyvän sähköisen liikenteen osaamisen myötä alueemme yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa nyt enemmän kuin koskaan. Sähköisen liikenteen klusterin eteen on tehty paljon töitä ja se näkyy Kempowerin ja muiden alueemme veturiyritysten menestyksenä.
Uusi insinöörikoulutus pitää toteuttaa niin, että se palvelee lahtelaisia yrityksiä ja tulevaisuuden tarpeita. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä LAB:n ja muiden koulutustoimijoiden, yritysten ja Lahden kaupungin välillä. Koulutuksen laatuun, henkilöstöön ja toimivaan opetussuunnitelmaan on syytä panostaa. Rahoitus saadaan kyllä järjestymään, kun kokonaisuus on kunnossa. Uusi koulutusvastuu tarkoittaa LAB:lle ja Lahdelle paitsi osaamispohjan laajentumista myös tutkimus- ja kehitysmahdollisuuksia ja uusia ovia kansainväliseen yhteistyöhön.
Valtakunnallisella tasolla laajennetaan nyt koulutusvastuiden ohella aloituspaikkojen määrää. Koulutus- ja osaamistason nostamiseksi on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa lisätty yhteensä noin 10 000 aloituspaikkaa vuosina 2020–2022. Aloituspaikkalisäyksiin on luvassa tukirahaa valtion kassasta, mutta pitkän tähtäimen rahoituksen turvaamiseksi on haettava nyt uusia ratkaisuja. Osaajapulaa on kaikkialla Suomessa ja monilla eri aloilla. Koulutukseen panostaminen on tärkeimpiä keinoja tähän vastaamiseksi.
Ville Skinnari
Tammikuun kuudes päivä on monessa kielessä Kolmen kuninkaan juhla tai Epifania (ilmestyminen, Jeesuksen jumalallisuuden ilmituleminen). Meillä tämä Itämään tietäjien juhlapäivä on vähän tylysti ”loppiainen”, joulun loppu. Pyhäpäivän nimi on otettu ajankohdasta, kuin vihjeenä siitä, että nyt on aika laittaa joulu komeroon.
Mutta kristilliset juhlat eivät näin äkkiä lopu. Joulunaika jatkuu, joulun tunnelmasta saa nauttia vielä pitkään. Itse asiassa vasta 13.2. alkaa kirkkovuodessa seuraava jakso. Silloin aletaan katsoa kohti pääsiäistä. Eikä ilo Jeesuksen syntymästä pääty koskaan. Hän on tullut maailmaan, ja siitä seuraa kaikki muu.
Vaikka kotona tekee nyt mieli kokata epäjouluista ruokaa, siirtää joulukoristeet varastoon ja viedä joulukuusi hakkeeksi, niin jotain hyvää soisin joulusta meille jäävän: joulurauhaa, hyvää tahtoa ihmisiä kohtaan, joulumusiikin voimaa ja Jumalan läheisyyttä. Ja vaikka nuo mukavat asiat eivät olisi olleet joulussasi läsnä, niin nyt toivotan niitä sinulle.
Jumala on nimittäin antanut meille sellaisen joululahjan, joka vaikuttaa elämäämme joka päivä. Jeesus ei lopu. Hän on seimen lapsi, jota kaukaa tulleet tietäjätkin nöyrästi kumarsivat. Mutta Jeesus kasvoi lopulta Pelastajaksi, koko maailman taakkojen kantajaksi. Hän kulkee vierelläsi nytkin.
Riitta Särkiö
