Kolme paimenta oli paimenessa lähellä Kuolluttamerta vuonna 1947. Yksi heistä huomasi aukon jyrkänteessä ja heitti sinne kiven. Luolasta kuului särkyvän astian helähdys. Niinpä hän kiipesi luolaan katsomaan ja löysi sieltä saviruukkuja. Näissä ruukuissa oli kirjakääröjä, jotka sisälsivät mm. Raamatun tekstejä. Myöhemmin on selvinnyt, että nämä Qumranin käsikirjoitukset on kirjoitettu satoja vuosia aikaisemmin kuin vanhimmat siihen mennessä tunnetut ja säilyneet Raamatun käsikirjoituslöydöt. Vaatimattomien saviruukkujen sisällä oli suunnattoman arvokas aarre, jotka tutkijat ovat tutkineet vuosikymmeniä.
Apostoli Paavali sanoo: ”Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme.” Olemme monella tavalla hauraita ja helposti särkyviä. Harva meistä on ulkoisesti säihkyvä. Mutta halpakin astia voi kantaa sisällään jotakin arvokasta. Uskon lahja on arvokkainta, mitä meillä voi olla. Uskon omistaminen ja säilyttäminen ei ole kiinni siitä, millaisia ”astioita” me olemme. Ehkäpä pikemminkin päinvastoin Jumalan voima tulee paremmin esiin ja näkyviin meidän vajavaisuuttamme vasten. Syntisinä, puutteellisina ja heikkoina saamme ottaa vastaan evankeliumin, ilosanoman Jeesuksesta ja siitä, mitä hän on tehnyt puolestamme. Tuo valtava voima, uskon voima, voi näin vaikuttaa meissä.
Heikki Pelkonen