Nyt on keskusteltava eriarvoistuvasta yhteiskunnastamme!

Peruskoulumme on edelleen eräs maailman parhaista. Se oli voimavaramme vielä 20 vuotta sitten, mutta nyt tilanne on oleellisesti muuttunut. Tasa -arvoinen koulutus ei takaa enää sitä, ettei köyhyysloukkuun voisi pudota yhä helpommin. Syitä on monia, kuten yksinhuoltajuus, sairaudet, rakenteellinen työttömyys, työn kohdantaongelmat, digitalisaattion ja robotiikan kehitys sekä poikien huonompi koulumenestys.

Suomi pitää itseään sivistysvaltiona, mutta silti huono-osaisuus on lisääntynyt, koska valtion tarjoamista turvaverkoista on yhä helpompi pudota. Tästä on juuri nyt kysymys Sipilän hallituksen aktiivisessa työvoimamallissa. Se on hyvä ja kannustava, mutta syrjäseutujen perheellisiä työttömiä rankaiseva. Tilanne Suomessa on sellainen, että hallitus voisi omilla pienillä ratkaisuillaan vaikuttaa suurestikin huono-osaisten aseman heikkenemiseen, jos se ihan aidosti haluaisi. Todellisuudessa pienituloisten arjessa melko pienten kuntatalouden säästöjen vuoksi huono-osaisten asema saattaakin heikentyä melkoisesti. Yhteiskuntamme asettaa normeja ja sääntöjä tukitoimille, mikä tietysti on oikein. Mutta ristiriidat suomalaisessa yhteiskunnassa kasvavat aina silloin, kun muutenkin vähäosaisten suomalaisten ja maahanmuuttajien intressit ajautuvat ristiriitaan.

Entinen keskiluokka joutuu miettimään asemaansa uudelleen, koska asiantuntijapalvelut sähköistyvät ja digitalous kasvaa. Työpaikkoja häviää, mutta uusia syntyy. Ongelmana on kuka on hereillä ja kuka osaa ennustaa tulevaisuuden parhaiten? Populismi ja vihapuheet ovat aina kytköksissä talouteen. Silti suomalaista yhteiskuntaa vaivaa eräänlainen tietämättömyyden verho. Moni suomalainen “ tolkun ihminen” kokee eriarvoistumiskehityksen ongelmalliseksi jo siksi, että hän tiedostaa tulevaisuuteen liittyvän epävarmuuden. Oma ja läheisten asema saattaa heiketä nopeasti ja merkittävästi. Silti mutu- tuntumalla poljetaan eteenpäin ja useita itseen kohdistuvia tärkeitä päätöksiä ei yksinkertaisesti ymmärretä!

Paras esimerkki tästä on se, että 1,2 miljoonaa eläkeläistä antaa eläkeyhtiöiden huijata itseltään taitetulla indeksillä ! Pienellä joukkovoimalla tämänkin voisi hoitaa, mutta yhtenäistä rintamaa ei vain löydy! Tästä syystä yhteiskunnan turvaverkoista ja tulonjaon tasaisuudesta huolehtiminen on järkevää jo yksinomaan monen suomalaisen egoistisesta näkökulmasta. Huoli elintason laskusta on aiheellinen sellaistenkin kohdalla, joilla vielä luottotiedot ovat kunnossa ja Volvo kulkee.

Viime kädessä kunkin yhteisön omasta moraalitaloudesta riippuu, kuinka se suhtautuu eriarvoistumisen
lisääntymiseen? Siis sitä, mitä pidetään isänmaassamme Suomessa kohtuullisena ja oikeudenmukaisena? Tästä näkökulmasta leikkauspolitiikan vastustamisessa on kyse siitä, että suomalaiset ihmiset nousevat kollektiivina vastustamaan poliitikkojen sellaisia päätöksiä, jotka vaarantavat vanhastaan jo yhteisön hyväksymiä malleja.

Kyse ei ole kateudesta niitä kohtaan, joilla menee paremmin, vaan halusta turvata jokaiselle inhimillisesti arvoakkaan elämän edellytykset. Erikoista tässä kaikessa on se, että Suomen ohut rikkaiden kuohukerma ei suostu maksamaan tänne isänmaahamme veroja, vaan on EU:n tilastojen mukaan piilottanut varojaan veroparatiiseihin arviolta 3 miljardia! Tämä on itsekkyyttä, jos mikä!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
ARKISTO