Suomalaiset kiristelevät vöitä ja hiovat veitsiä, sillä pettuleivän valmistautumiseen täytyy kohta varustautua. Silti jollain menee hyvin valtion huonosti menestyvien yritysten johtajilla ja suomalaisilla pankeilla. Kaikki johtuu viime kädessä viime laman eli 1990- luvun laman seurauksista. Kriisin takia nykyiset pankit porskuttavat ja tekevät huipputulosta, kun kansa rämpii kurassa ja vajoaa taas suohon, koska Suomessa pankit on pelastettu aina kansalaisten rahoilla ja riskit on siirretty velallisille; kuten koko EU:n alueellakin.

Suomalaiset loivat pohjan pankkien nykyisille huipputuloksille , kun viranomaiset ummistivat silmänsä. Ahneet pankit loivat Suomeen sellaisen kartellin, joka työnsi lähes kaikki riskit velallisille. Tätä kutsuttiin ennen kommunismiksi. Nyt sitä kutsutaan kansalaisilta marjastamiseksi. Onhan se jotenkin kummallista, että valtio velkaantuu joka kuukausi 5 miljoonaa euroa ja kyntää syvällä, mutta pankit rakentelevat voitoillaan 200 miljoonan palatseja, kuten Osuuspankki Helsingin Vallilaan.

Eurokriisi on myös pankkikriisi. Unionin päättäjät ovat vaatineet pankeilta korkeampaa vakavaraisuutta ja parempia tuloksia. Euroopan keskuspankki on keventänyt rahapolitiikkaansa elvyttääkseen kituvaa taloutta ja seteleitä painetaan kolmessa vuorossa. Erityisen hyvin voivat suomalaisten pankit, koska kolmella suurimmalla ei ole juuri kilpailijoita ja ne ovat voineet kasvattaa marginaalejaan ja tuloksiaan ulkoistamalla palveluitaan ja potkimalla väkeä pelolle itse mitään kipua tuntematta.

Kataisen hallitus sääti populistisen pankkiveron, mikä pitkitti taantumaa. Oikeasti veron maksoivat pankkien asiakkaat. Asuntomarkkinoilla asuntoluottojen marginaalit pomppasivat noin puolesta prosenttiyksiköstä huipuissaan kahteen. Asuntoyhtiöiden luottomarginaalit jopa kuusinkertaistuivat. Pankkivero kumosi EKP:N elvyttävän rahapolitiikan Suomessa. Usko Sipilän hallituksen toimiin elvyttävästä ja keventävästä rahapolitiikasta on mennyt, sillä rahoitus ei ole keventynyt edes kilpailijamaiden tasolle. Hallituksen olisi kyettävä uudistamaan verotusta voimakkaan ja ankaran progressiivisen verotuksen kautta joustavammaksi ja osingoverotus talouskasvua tukevaksi. Perusperiaatteena tulisi olla neutraalisuus, laaja veropohja ja matalat verokannat. Muuten viimeinen sammuttaa Suomessakin valot.

Juhani Melanen