Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustusratkaisun perusta. Se on ollut sitä läpi koko itsenäisen Suomen historian. Uskon, että näin on myös pitkälle tulevaisuuteen. Asevelvollisuus on säilyttänyt merkityksensä, koska sillä on takanaan suomalaisten vankka tuki. Uusimpien kyselyiden mukaan nykyjärjestelmän säilyttämistä kannattaa kolme neljästä suomalaisesta.
Asevelvollisuus kohtaa kuitenkin uusia haasteita. Ikäluokat ovat pienentyneet ja nuorten kunto on laskenut. Yhä useampi joutuu jättämään palveluksen kesken tai ei pysty astumaan palvelukseen laisinkaan. Tämä ei voi jatkua näin. Jos oman kunnon päästää rapistumaan jo parikymppisenä, ei se lupaa hyvää toimintakyvylle, kun kilometrejä kertyy enemmän. Fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä on pidettävä huolta nuoresta vanhuuteen saakka. Se kannattaa, sillä hyvä peruskunto on parhaimpia keinoja ehkäistä hoitokierteeseen joutumista myöhemmällä iällä.
Suomalaisten liikuntakipinän säilyttäminen on otettava nyt valtakunnalliseksi ykköstavoitteeksi. Kuntovajeen pysäyttäminen edellyttää laajaa yhteistyötä eri ikäisten ihmisten, mutta aivan erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantamiseksi. Asevelvollisuus on parhaimpia nuorten kunnon mittareita ja keinoja liikkumisen lisäämiseksi. Vanha sanonta siitä, että Puolustusvoimat on Suomen suurin kuntokoulu, pitää edelleen paikkansa. Puolustusvoimissa tarjotaan nuorille miehille ja naisille ensiluokkaista fyysisistä toimintakykyä kehittävää koulutusta. Myös varusmiesten vapaa-ajan liikuntamahdolliset ovat nykypäivänä monipuoliset. Näistä on otettava kaikki hyöty irti.
Asevelvollisuudessa on kyse maanpuolustuksesta, mutta sen pitää silti elää ajassa. Hallitus asetti viime vuonna parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä. Tämä työ on nyt valmistunut. Komitea ehdottaa mietinnössään, että kutsunnat laajennetaan koskemaan koko ikäluokkaa eli sekä miehiä että naisia.
Tämä on kannatettava aloite. Jo Suomen perustuslain mukaan maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia sukupuolesta riippumatta. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on vakiinnuttanut asemansa ja on tärkeä osa Suomen maanpuolustusta. Naishakijoiden määrässä on silti edelleen kasvuvaraa. Esimerkiksi kriisinhallintatehtäviin tarvitaan nykyistä enemmän varusmiespalveluksen suorittaneita naishakijoita. Naisiin ulotetut kutsunnat ovat hyvä keino lisätä koko yhteiskunnan tietoisuutta asevelvollisuudesta ja eri koulutusmahdollisuuksista.
Koko ikäluokkaa koskevan kutsuntamallin on tähdättävä siihen, että nuorten kuntokehitys saadaan paremmalle raiteelle. Uusi kutsuntamalli tarjoaa samalla mahdollisuuden tavoittaa koko ikäluokka juuri oikealla hetkellä, aikuistumisen kynnyksellä. Tämä auttaa sosiaali- ja nuorisotyön ammattilaisia löytämään joukosta ne nuoret, jotka ovat jääneet vaille opiskelu- tai työpaikkaa peruskoulun jälkeen tai jotka ovat muuten syrjäytymisvaarassa. Kutsunnat ovat tiivis osa suomalaista yhteiskuntaa ja niiden merkitys tulee nyt kasvamaan.
Lahdessa Hennalan Urheilukoulun käyneenä 1993-1994 haluan myös nostaa keskusteluun urheilun ja varusmiespalveluksen yhteisen kehittämisen. Urheilukoulujärjestelmä on ollut toimiva, mutta se voisi vieläkin paremmin tukea nuoren urheilijan polkua lukion tai ammattikoulun jälkeen kohti urheilun ammattilaisuutta. Tätä keskustelua tulee ja pitää käydä myös tiiviisti valtakunnan tasolla sekä myös seuroissa. Lahdessa on toimiva urheilulukio ja Salpauksen urheilulinja on myös saanut valtion resursseja lisää. Kaikki aktiiviset urheiluseuramme saavat tästä paljon. Lahtelaisille nuorille tämä on hieno tilaisuus ja samalla houkuttelemme Lahteen myös lahjakkaita urheilijoita muualta.
Ville Skinnari