Urheilun ja liikunnan kipinää koko ikäluokan kutsunnoista

Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustusratkaisun perusta. Se on ollut sitä läpi koko itsenäisen Suomen historian. Uskon, että näin on myös pitkälle tulevaisuuteen. Asevelvollisuus on säilyttänyt merkityksensä, koska sillä on takanaan suomalaisten vankka tuki. Uusimpien kyselyiden mukaan nykyjärjestelmän säilyttämistä kannattaa kolme neljästä suomalaisesta.

Asevelvollisuus kohtaa kuitenkin uusia haasteita. Ikäluokat ovat pienentyneet ja nuorten kunto on laskenut. Yhä useampi joutuu jättämään palveluksen kesken tai ei pysty astumaan palvelukseen laisinkaan. Tämä ei voi jatkua näin. Jos oman kunnon päästää rapistumaan jo parikymppisenä, ei se lupaa hyvää toimintakyvylle, kun kilometrejä kertyy enemmän. Fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä on pidettävä huolta nuoresta vanhuuteen saakka. Se kannattaa, sillä hyvä peruskunto on parhaimpia keinoja ehkäistä hoitokierteeseen joutumista myöhemmällä iällä.

Suomalaisten liikuntakipinän säilyttäminen on otettava nyt valtakunnalliseksi ykköstavoitteeksi. Kuntovajeen pysäyttäminen edellyttää laajaa yhteistyötä eri ikäisten ihmisten, mutta aivan erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantamiseksi. Asevelvollisuus on parhaimpia nuorten kunnon mittareita ja keinoja liikkumisen lisäämiseksi. Vanha sanonta siitä, että Puolustusvoimat on Suomen suurin kuntokoulu, pitää edelleen paikkansa. Puolustusvoimissa tarjotaan nuorille miehille ja naisille ensiluokkaista fyysisistä toimintakykyä kehittävää koulutusta. Myös varusmiesten vapaa-ajan liikuntamahdolliset ovat nykypäivänä monipuoliset. Näistä on otettava kaikki hyöty irti.

Asevelvollisuudessa on kyse maanpuolustuksesta, mutta sen pitää silti elää ajassa. Hallitus asetti viime vuonna parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä. Tämä työ on nyt valmistunut. Komitea ehdottaa mietinnössään, että kutsunnat laajennetaan koskemaan koko ikäluokkaa eli sekä miehiä että naisia.

Tämä on kannatettava aloite. Jo Suomen perustuslain mukaan maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia sukupuolesta riippumatta. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on vakiinnuttanut asemansa ja on tärkeä osa Suomen maanpuolustusta. Naishakijoiden määrässä on silti edelleen kasvuvaraa. Esimerkiksi kriisinhallintatehtäviin tarvitaan nykyistä enemmän varusmiespalveluksen suorittaneita naishakijoita. Naisiin ulotetut kutsunnat ovat hyvä keino lisätä koko yhteiskunnan tietoisuutta asevelvollisuudesta ja eri koulutusmahdollisuuksista.

Koko ikäluokkaa koskevan kutsuntamallin on tähdättävä siihen, että nuorten kuntokehitys saadaan paremmalle raiteelle. Uusi kutsuntamalli tarjoaa samalla mahdollisuuden tavoittaa koko ikäluokka juuri oikealla hetkellä, aikuistumisen kynnyksellä. Tämä auttaa sosiaali- ja nuorisotyön ammattilaisia löytämään joukosta ne nuoret, jotka ovat jääneet vaille opiskelu- tai työpaikkaa peruskoulun jälkeen tai jotka ovat muuten syrjäytymisvaarassa. Kutsunnat ovat tiivis osa suomalaista yhteiskuntaa ja niiden merkitys tulee nyt kasvamaan.

Lahdessa Hennalan Urheilukoulun käyneenä 1993-1994 haluan myös nostaa keskusteluun urheilun ja varusmiespalveluksen yhteisen kehittämisen. Urheilukoulujärjestelmä on ollut toimiva, mutta se voisi vieläkin paremmin tukea nuoren urheilijan polkua lukion tai ammattikoulun jälkeen kohti urheilun ammattilaisuutta. Tätä keskustelua tulee ja pitää käydä myös tiiviisti valtakunnan tasolla sekä myös seuroissa. Lahdessa on toimiva urheilulukio ja Salpauksen urheilulinja on myös saanut valtion resursseja lisää. Kaikki aktiiviset urheiluseuramme saavat tästä paljon. Lahtelaisille nuorille tämä on hieno tilaisuus ja samalla houkuttelemme Lahteen myös lahjakkaita urheilijoita muualta.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO