Google oli vuosituhannen vaihteilla tiukilla, kun yhtiötä pääomittaneet sijoittajat vaativat rahojaan takaisin. Tällöin yhtiön perustajat Sergei Brin ja Larry Page keksivät rahoittaa toimintansa mainoksilla ja tietojen myymisellä kaupallisiin tarkoituksiin. Kuluttajien verkkokäyttäytymistiedoilla pystyttiin vaikuttamaan uskomattomasti ostopäätöksiin ja tästä tulikin tiukkaa tiedettä. Tästä syntyi täysin uudenlainen kapitalismin muoto: valvontakapitalismi!
Harvardin professori Shostan Zuboff kirjoitti asiasta vaikuttavan kirjan ”The Age of Surveillance Capitalism”, joka herätti niin poliittisia päättäjiä kuin yritysjohtajia pohtimaan sitä todellisuutta, jota alan johtavat digijätit pyörittivät. Zuboff vertaa tätä mullistusta Henry Fordin aloittamaan teolliseen vallankumoukseen, joka otti valtaansa luonnon. Hänen mielestään nyt otetaan valtaan ihmisluonto. ”Polttopisteessä eivät ole enää koneet, jotka voittavat ihmisruumiin rajoitteet, vaan koneet, jotka muokkaavat yksilöiden, ryhmien ja populaatioiden käyttäytymistä palvelemaan
markkinoiden tarpeita” tykittää Zuboff
Google, Amazon, Apple, Microsoft ja Facebook pyörittävät miljardibisnestä yksinkertaisesti myymällä uskomattomalla voitolla asiakkaidensa dataa. Heille internetin käyttäjät eivät ole tärkeitä, vaan todellista dataa ostavat kaupalliset yritykset. Monet tiedemiehet ja tutkijat ovat varoitelleet tästä amerikkalaisten digijättien vallasta ja puhuneet ”datateollisesta kompleksista”, jotka keräävät aivan tavallisista kuluttajista ja ihmisistä valtavan määrän tietoja ja myyvät ne kaupallisiin tarkoituksiin. Mikseivät muut maat ja valtiot puutu tähän datamyyntiin? Amerikkalaisten kaksinaismoraali on uskomatonta. Kiinan puhelimia ja Tik Tok alustoja vastaan hyökätään avoimesti, mutta oma kotipesä jätetään hoitamatta. Yhdellekään näistä viidestä jättiläisestä ei ole ilmaantunut järeitä vastavoimia. Niiden osakekurssit hipovat taivasta, koska niiden annetaan touhuta siksi, että niitä ei voida korvata muka millään. Tämä väite on näiden konglomeraattien itse luoma myytti, jota ne yrittävät suojella kaikin käytettävissä olevin keinoin. Amazon vakoilee kaikkea ja pyrkii monopoliasemaan röyhkeästi huippunsa viritetyillä algoritmeilla. Asiakas on kuin huumattu robotti, joka huomaa ostaneensa heräteostolla sellaista, mitä ei koskaan ole tiennyt edes tarvitsemansa.
Yhdysvaltain kongressi haastoi jätit kuultavaksi viime kuussa siitä syystä, että rikkoivatko ja syyllistyivätkö ne rehellisen kilpailun rajoittamiseen. Yhtä tyhjän kanssa koko piirileikki. Todellisia keinoja kuitenkin olisi käytössä, jos niin ihan tosissaan haluttaisiin vaikkapa EU:ssa. Ensimmäinen olisi näiden jättien yritysostomahdollisuuksien rajoittaminen niin, etteivät ne pääsisi kaapimaan rusinoita pullasta eli kaappaamaan kaikkia uusia lupaavia teknologioita ja kasvattamaan tällä keinoin suuria verkostohyötyjään. Toinen ja tehokkain keino olisi ehdottomasti rajoittaa digijättien oikeuksia kerätä ja säilyttää tietoa käyttäjistään. Digijätit vastustavat näitä säätelytoimenpiteitä verissä päin ja ovat valmiita käyttämään tähän kamppailuun miljardeja. Mutta mikäli tähän ei mennä meidän kansalaisten autonomia on lopullisesti mennyt.
Lopuksi esimerkki: Eräs suomalainen toimittaja halusi tietää millaisia tietoja hänestä löytyy erilaisilta yritysten ja yhtiöiden alustoilta vedoten tietosuojalakiin, joka velvoittaa tämän tiedon oikeudellisuuden yksilölle. Kappas kummaa, 1016 sivua A 4 arkkia eli kolme normaalia kirjaa! Iso veli valvoo -yhteiskunta on jo todellisuutta.
Juhani Melanen