Sielu – Mieli – Raamattu ja evoluutioteoria

Homo Sapiensin kehittymiseen luonnollisen valinnan kautta uskoo ainoastaan 14 prosenttia ihmisistä USA:ssa. Suomessa luku on hivenen suurempi, mutta näitä Laura Huhtasaaria ja kirkon kiihkouskovaisia on edelleen yllättävän paljon, vaikka Suomen koululaitos tekeekin ansiokasta työtä poistaakseen oppilaiden ajatuksista Aatamin ja Eevan luomisoppia.

Me sapienssit yritämme vakuuttaa itsellemme, että meillä on jokin maaginen ominaisuus, joka antaa meille moraalisen oikeuden etuoikeutetulle asemallemme. Tätä ainutlaatuista inhimillistä kipinää kutsutaan uskonnossamme sieluksi. Monoteistinen uskomme kertoo meille, että vaikka ruumis mätänee, sielu jatkaa matkaansa kohti pelastusta tai kadotusta. Koiralla ja sialla ei ole tämän opin mukaan sielua, joten ne on tuomittu jo ennakolta heti kadotukseen.

Valitettavasti uudet tieeelliset löydöt ovat kuitenkin jyrkässä ristiriidassa näiden monoteististen uskontojen kanssa. Tuhansissa kokeissa tiedemiehet eivät ole valitettavasti löytäneet mistään ihmisen osasta sielua. Evoluutioteorian mukaan kaikki biologiset olennot- norsuista ja koivupuista soluihin ja DNA molekyyleihin- koostuvat pienemmistä ja yksinkertaisimmista osista, jotka lakkaamatta yhdistyvät toisiinsa ja erkaantuvat toisistaan. Esimerkiksi ihmissilmä on tuhansien miljoonien vuosien aikana ja miljoonilla solujakautumilla muodostunut ainutlaatuisen kehityksen tulos. Siinä on linssi, sarveiskalvo ja verkkokalvo. Se ei ole ilmestynyt tyhjästä. Jos silmä olisi holistinen kokonaisuus, jossa ei ole osia, se ei olisi voinut kehittyä luonnonvalinnan kautta.

Tämän tosiasian takia evoluutioteoria ei voi hyväksyä ajatusta ”näkymättömästä” sielusta. Tietoisuuden virta puolestaan on konkreettinen todellisuus, johon olemme joka hetki yhteydessä. Se on varmin asia maailmassa. Nykyisin tiedämme sen, että tietoisuutemme synnyttävät aivojen sähkökemialliset reaktiot ja mentaalit kokemukset täyttävät jotain tärkeää datankäsittelytehtävää. Sitä ei kuitenkaan tarkasti tiedetä, miten kokoelma biokemiallisia reaktioita ja sähkövirtoja aivoissamme luo meille suuttumuksen ja rakkauden subjektiiviset kokemukset.

Magneettikuvauksella pystymme kuitenkin paikallistamaan , mitkä aivojemme osat aiheuttavat sähkömyrskyjä, kun rakastumme tai vihastumme. Me olemme kuitenkin vasta tutkimuksemme alussa, sillä aivomme ovat uskomattoman monimutkainen järjestelmä, jossa yli 80 miljardia neuronia on yhdistettyinä lukuisiksi mutkikkaiksi verkoiksi.

Meillä on siis tietoinen mieli, joka reagoi ympärillä oleviin tapahtumiin salamannopeasti. Muistomme, ajatuksemme ja kuvitelmamme ovat miljardien neutronien matkaan lähettämiä sähköisten signaalien vyöryjä. Näitä tietoinen mielemme tarkastelee, arvio ja hylkää, jotta voimme kokea ympäristömme aistiemme avulla.

Olemme laajemman ja vallitsevan käsityksen mukaan orgaanisia algoritmejä, joten kaukaisessa tulevaisuudessa olemme kuolematonta dataa ilman sielua. Tietoisuutta tarvitsemme ehkä arvioimaan moraalisia tekojamme, mutta mitään muuta biologista tehtävää sillä ei ole. Älkäämme pelätkö enää Charles Darwinia! Elämme antroposeenia vaihetta maailmassa. Suomeksi tuhoamme muita lajeja tietoisesti ja suhteessa muihin eläimiin olemme jumalia!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Sielu – Mieli – Raamattu ja evoluutioteoria

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
ARKISTO