Sielu – Mieli – Raamattu ja evoluutioteoria

Homo Sapiensin kehittymiseen luonnollisen valinnan kautta uskoo ainoastaan 14 prosenttia ihmisistä USA:ssa. Suomessa luku on hivenen suurempi, mutta näitä Laura Huhtasaaria ja kirkon kiihkouskovaisia on edelleen yllättävän paljon, vaikka Suomen koululaitos tekeekin ansiokasta työtä poistaakseen oppilaiden ajatuksista Aatamin ja Eevan luomisoppia.

Me sapienssit yritämme vakuuttaa itsellemme, että meillä on jokin maaginen ominaisuus, joka antaa meille moraalisen oikeuden etuoikeutetulle asemallemme. Tätä ainutlaatuista inhimillistä kipinää kutsutaan uskonnossamme sieluksi. Monoteistinen uskomme kertoo meille, että vaikka ruumis mätänee, sielu jatkaa matkaansa kohti pelastusta tai kadotusta. Koiralla ja sialla ei ole tämän opin mukaan sielua, joten ne on tuomittu jo ennakolta heti kadotukseen.

Valitettavasti uudet tieeelliset löydöt ovat kuitenkin jyrkässä ristiriidassa näiden monoteististen uskontojen kanssa. Tuhansissa kokeissa tiedemiehet eivät ole valitettavasti löytäneet mistään ihmisen osasta sielua. Evoluutioteorian mukaan kaikki biologiset olennot- norsuista ja koivupuista soluihin ja DNA molekyyleihin- koostuvat pienemmistä ja yksinkertaisimmista osista, jotka lakkaamatta yhdistyvät toisiinsa ja erkaantuvat toisistaan. Esimerkiksi ihmissilmä on tuhansien miljoonien vuosien aikana ja miljoonilla solujakautumilla muodostunut ainutlaatuisen kehityksen tulos. Siinä on linssi, sarveiskalvo ja verkkokalvo. Se ei ole ilmestynyt tyhjästä. Jos silmä olisi holistinen kokonaisuus, jossa ei ole osia, se ei olisi voinut kehittyä luonnonvalinnan kautta.

Tämän tosiasian takia evoluutioteoria ei voi hyväksyä ajatusta ”näkymättömästä” sielusta. Tietoisuuden virta puolestaan on konkreettinen todellisuus, johon olemme joka hetki yhteydessä. Se on varmin asia maailmassa. Nykyisin tiedämme sen, että tietoisuutemme synnyttävät aivojen sähkökemialliset reaktiot ja mentaalit kokemukset täyttävät jotain tärkeää datankäsittelytehtävää. Sitä ei kuitenkaan tarkasti tiedetä, miten kokoelma biokemiallisia reaktioita ja sähkövirtoja aivoissamme luo meille suuttumuksen ja rakkauden subjektiiviset kokemukset.

Magneettikuvauksella pystymme kuitenkin paikallistamaan , mitkä aivojemme osat aiheuttavat sähkömyrskyjä, kun rakastumme tai vihastumme. Me olemme kuitenkin vasta tutkimuksemme alussa, sillä aivomme ovat uskomattoman monimutkainen järjestelmä, jossa yli 80 miljardia neuronia on yhdistettyinä lukuisiksi mutkikkaiksi verkoiksi.

Meillä on siis tietoinen mieli, joka reagoi ympärillä oleviin tapahtumiin salamannopeasti. Muistomme, ajatuksemme ja kuvitelmamme ovat miljardien neutronien matkaan lähettämiä sähköisten signaalien vyöryjä. Näitä tietoinen mielemme tarkastelee, arvio ja hylkää, jotta voimme kokea ympäristömme aistiemme avulla.

Olemme laajemman ja vallitsevan käsityksen mukaan orgaanisia algoritmejä, joten kaukaisessa tulevaisuudessa olemme kuolematonta dataa ilman sielua. Tietoisuutta tarvitsemme ehkä arvioimaan moraalisia tekojamme, mutta mitään muuta biologista tehtävää sillä ei ole. Älkäämme pelätkö enää Charles Darwinia! Elämme antroposeenia vaihetta maailmassa. Suomeksi tuhoamme muita lajeja tietoisesti ja suhteessa muihin eläimiin olemme jumalia!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Sielu – Mieli – Raamattu ja evoluutioteoria

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
Ikinuori Martta Korhonen täytti 100 vuotta – karjalanpiirakat ja positiivinen elämänasenne kantavat yhä
Lahtelainen Noora Sillgren maailmanmestariksi – Suomen U21-tytöt juhlivat ringeten maailmanmestaruutta Lahdessa
Launeen skeittipuisto syntyi yhteistyöllä – Lahden skeittiyhteisö sai vihdoin toivomansa paikan
Uusi uintikeskus ei saa viedä vanhan arvoa – Saksalan halli palvelee tavallisia lahtelaisia
Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Strategiapaperi on sanahelinää ilman konkretiaa
Launeen keskuspuisto uudistuu askel kerrallaan
Vapaehtoistyöntekijä Veijo Vierumäki: Launeella seurakunnassa on hyvä henki – siitä on pidettävä kiinni
Omalähiö lomailee 20. – 26.10.
”Ajattelin vain tekeväni omaa juttuani” – palkittu leipuri kiittää uskollisia asiakkaitaan ja paikallista yhteisöä
Pysäköintipaikoista on pulaa Lahden rautatieaseman läheisyydessä
Launeen kirjasto sulkee ovensa – asemakaava etsii alueelle uutta suuntaa
Asukkaat ja kaupunki seuraavat rottatilannetta Launeella
Enkelipolku kutsuu kulkemaan – talkootyöllä on syntynyt rauhoittumisen reitti
Launeen kirjaston sulkeminen muuttaa Etelä-Lahden palveluita – kirjastoautolle iso rooli
Lahden kaupunginhallitus haki uusia näkökulmia kaupunkikehitykseen Tanskasta
Näyttelijä Petri Liski hyppää mukaan klassikkoon Kansallisteatterissa
ARKISTO