Sielu – Mieli – Raamattu ja evoluutioteoria

Homo Sapiensin kehittymiseen luonnollisen valinnan kautta uskoo ainoastaan 14 prosenttia ihmisistä USA:ssa. Suomessa luku on hivenen suurempi, mutta näitä Laura Huhtasaaria ja kirkon kiihkouskovaisia on edelleen yllättävän paljon, vaikka Suomen koululaitos tekeekin ansiokasta työtä poistaakseen oppilaiden ajatuksista Aatamin ja Eevan luomisoppia.

Me sapienssit yritämme vakuuttaa itsellemme, että meillä on jokin maaginen ominaisuus, joka antaa meille moraalisen oikeuden etuoikeutetulle asemallemme. Tätä ainutlaatuista inhimillistä kipinää kutsutaan uskonnossamme sieluksi. Monoteistinen uskomme kertoo meille, että vaikka ruumis mätänee, sielu jatkaa matkaansa kohti pelastusta tai kadotusta. Koiralla ja sialla ei ole tämän opin mukaan sielua, joten ne on tuomittu jo ennakolta heti kadotukseen.

Valitettavasti uudet tieeelliset löydöt ovat kuitenkin jyrkässä ristiriidassa näiden monoteististen uskontojen kanssa. Tuhansissa kokeissa tiedemiehet eivät ole valitettavasti löytäneet mistään ihmisen osasta sielua. Evoluutioteorian mukaan kaikki biologiset olennot- norsuista ja koivupuista soluihin ja DNA molekyyleihin- koostuvat pienemmistä ja yksinkertaisimmista osista, jotka lakkaamatta yhdistyvät toisiinsa ja erkaantuvat toisistaan. Esimerkiksi ihmissilmä on tuhansien miljoonien vuosien aikana ja miljoonilla solujakautumilla muodostunut ainutlaatuisen kehityksen tulos. Siinä on linssi, sarveiskalvo ja verkkokalvo. Se ei ole ilmestynyt tyhjästä. Jos silmä olisi holistinen kokonaisuus, jossa ei ole osia, se ei olisi voinut kehittyä luonnonvalinnan kautta.

Tämän tosiasian takia evoluutioteoria ei voi hyväksyä ajatusta ”näkymättömästä” sielusta. Tietoisuuden virta puolestaan on konkreettinen todellisuus, johon olemme joka hetki yhteydessä. Se on varmin asia maailmassa. Nykyisin tiedämme sen, että tietoisuutemme synnyttävät aivojen sähkökemialliset reaktiot ja mentaalit kokemukset täyttävät jotain tärkeää datankäsittelytehtävää. Sitä ei kuitenkaan tarkasti tiedetä, miten kokoelma biokemiallisia reaktioita ja sähkövirtoja aivoissamme luo meille suuttumuksen ja rakkauden subjektiiviset kokemukset.

Magneettikuvauksella pystymme kuitenkin paikallistamaan , mitkä aivojemme osat aiheuttavat sähkömyrskyjä, kun rakastumme tai vihastumme. Me olemme kuitenkin vasta tutkimuksemme alussa, sillä aivomme ovat uskomattoman monimutkainen järjestelmä, jossa yli 80 miljardia neuronia on yhdistettyinä lukuisiksi mutkikkaiksi verkoiksi.

Meillä on siis tietoinen mieli, joka reagoi ympärillä oleviin tapahtumiin salamannopeasti. Muistomme, ajatuksemme ja kuvitelmamme ovat miljardien neutronien matkaan lähettämiä sähköisten signaalien vyöryjä. Näitä tietoinen mielemme tarkastelee, arvio ja hylkää, jotta voimme kokea ympäristömme aistiemme avulla.

Olemme laajemman ja vallitsevan käsityksen mukaan orgaanisia algoritmejä, joten kaukaisessa tulevaisuudessa olemme kuolematonta dataa ilman sielua. Tietoisuutta tarvitsemme ehkä arvioimaan moraalisia tekojamme, mutta mitään muuta biologista tehtävää sillä ei ole. Älkäämme pelätkö enää Charles Darwinia! Elämme antroposeenia vaihetta maailmassa. Suomeksi tuhoamme muita lajeja tietoisesti ja suhteessa muihin eläimiin olemme jumalia!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Sielu – Mieli – Raamattu ja evoluutioteoria

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
ARKISTO