Sielu – Mieli – Raamattu ja evoluutioteoria

Homo Sapiensin kehittymiseen luonnollisen valinnan kautta uskoo ainoastaan 14 prosenttia ihmisistä USA:ssa. Suomessa luku on hivenen suurempi, mutta näitä Laura Huhtasaaria ja kirkon kiihkouskovaisia on edelleen yllättävän paljon, vaikka Suomen koululaitos tekeekin ansiokasta työtä poistaakseen oppilaiden ajatuksista Aatamin ja Eevan luomisoppia.

Me sapienssit yritämme vakuuttaa itsellemme, että meillä on jokin maaginen ominaisuus, joka antaa meille moraalisen oikeuden etuoikeutetulle asemallemme. Tätä ainutlaatuista inhimillistä kipinää kutsutaan uskonnossamme sieluksi. Monoteistinen uskomme kertoo meille, että vaikka ruumis mätänee, sielu jatkaa matkaansa kohti pelastusta tai kadotusta. Koiralla ja sialla ei ole tämän opin mukaan sielua, joten ne on tuomittu jo ennakolta heti kadotukseen.

Valitettavasti uudet tieeelliset löydöt ovat kuitenkin jyrkässä ristiriidassa näiden monoteististen uskontojen kanssa. Tuhansissa kokeissa tiedemiehet eivät ole valitettavasti löytäneet mistään ihmisen osasta sielua. Evoluutioteorian mukaan kaikki biologiset olennot- norsuista ja koivupuista soluihin ja DNA molekyyleihin- koostuvat pienemmistä ja yksinkertaisimmista osista, jotka lakkaamatta yhdistyvät toisiinsa ja erkaantuvat toisistaan. Esimerkiksi ihmissilmä on tuhansien miljoonien vuosien aikana ja miljoonilla solujakautumilla muodostunut ainutlaatuisen kehityksen tulos. Siinä on linssi, sarveiskalvo ja verkkokalvo. Se ei ole ilmestynyt tyhjästä. Jos silmä olisi holistinen kokonaisuus, jossa ei ole osia, se ei olisi voinut kehittyä luonnonvalinnan kautta.

Tämän tosiasian takia evoluutioteoria ei voi hyväksyä ajatusta ”näkymättömästä” sielusta. Tietoisuuden virta puolestaan on konkreettinen todellisuus, johon olemme joka hetki yhteydessä. Se on varmin asia maailmassa. Nykyisin tiedämme sen, että tietoisuutemme synnyttävät aivojen sähkökemialliset reaktiot ja mentaalit kokemukset täyttävät jotain tärkeää datankäsittelytehtävää. Sitä ei kuitenkaan tarkasti tiedetä, miten kokoelma biokemiallisia reaktioita ja sähkövirtoja aivoissamme luo meille suuttumuksen ja rakkauden subjektiiviset kokemukset.

Magneettikuvauksella pystymme kuitenkin paikallistamaan , mitkä aivojemme osat aiheuttavat sähkömyrskyjä, kun rakastumme tai vihastumme. Me olemme kuitenkin vasta tutkimuksemme alussa, sillä aivomme ovat uskomattoman monimutkainen järjestelmä, jossa yli 80 miljardia neuronia on yhdistettyinä lukuisiksi mutkikkaiksi verkoiksi.

Meillä on siis tietoinen mieli, joka reagoi ympärillä oleviin tapahtumiin salamannopeasti. Muistomme, ajatuksemme ja kuvitelmamme ovat miljardien neutronien matkaan lähettämiä sähköisten signaalien vyöryjä. Näitä tietoinen mielemme tarkastelee, arvio ja hylkää, jotta voimme kokea ympäristömme aistiemme avulla.

Olemme laajemman ja vallitsevan käsityksen mukaan orgaanisia algoritmejä, joten kaukaisessa tulevaisuudessa olemme kuolematonta dataa ilman sielua. Tietoisuutta tarvitsemme ehkä arvioimaan moraalisia tekojamme, mutta mitään muuta biologista tehtävää sillä ei ole. Älkäämme pelätkö enää Charles Darwinia! Elämme antroposeenia vaihetta maailmassa. Suomeksi tuhoamme muita lajeja tietoisesti ja suhteessa muihin eläimiin olemme jumalia!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Sielu – Mieli – Raamattu ja evoluutioteoria

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
ARKISTO