Lahti Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Ratia on taas julkaissut Etelä-Suomen Sanomissa kirjoituksen, jossa hän pitää poliittista ohjauksen yhtiölle epäedullisena. Hän hyökkää nyt näyttävästi poliittista omistajanohjausta vastaan, vaikka oli ennen syrjäyttämistään vuosi sitten kokoomuksen ryhmäjohtajan ja KH:n konserni- ja elinkeinotoimikunnan vpj:n tehtävistä yhdessä Jarkko Nissisen kanssa kiihkeimpiä kaupungin tiukan poliittisen omistajaohjauksen ja sen sitovuuden äänitorvia sekä kaupunginhallituksessa että ennen muuta kaupunginhallituksen asettamassa toimikunnassa.
Miten tämä Jumalan valitsema hallitusammattilainen (ESS 4.3.2016) näin meni muuttamaan kantansa? Miksei hänen nimeään löydy hallitusammattilaisten raamatusta DIF:n eli Directors Institute of Finlandin – Hallitusammattilaisten henkilöluettelosta viime vuodelta? Lahden elinkeinoelämästä heitä kyllä löytyy viisi muuta jäsentä, mutta ei Sibeliustalon lakkauttajan nimeä? Valehteleeko hän tahallisesti vai mistä on kysymys?
(ESS 6.3.2016) kirjoituksesta saa asioihin perehtymätön sen kuvan, että Ratia itse on ensimmäisenä arvostellut liian suurta osingonjakoa kaupungille. Todellisuudessahan asia ei ole lainkaan näin. Jo vuonna 2008 toimitusjohtaja Pentti Kuusela ja Matti Kataja (kv. 1.12.2008) kantoivat huolta kaupungin vaatiman osingon tasosta resursseihin verrattuna. Miksei Ratia avannut silloin suutaan julkisesti? Valtuustossa hän on siis vaiennut asiasta tietoisesti, mutta nyt on toinen ääni kellossa, kun hän on pääsyt paaviksi paavin paikalle eli besser wisseriksi johtamaan Lahden veroäyrille tärkeintä yhtiötä Lahti Energiaa.
Lahti Energia on ollut kuitenkin yksi Suomen tehokkaimmista energiayhtiöistä ja taannut omistajalleen vuosittain vakaan 1-1,5 kunnallisveroprosenttia vastaavan rahavirran. Ratia antaa ymmärtää ESS:n kirjoituksesta, että hän olisi saanut yhtiön talouden kurssin kääntymään. Mikä ei lainkaan pidä paikkaansa, vaan jo tammikuussa v. 2014 heti toimitusjohtajan vaihdoksen jälkeen kääntyi Lahti Energia suunnitellun kasvustrategian mukaiseksi. Näin talouden suunta kääntyi jo heti nousuun ennen Ratiaa. Lahti Energia teki viime vuonna 14,5 miljoonan liikevoiton, mikä oli noin 9 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta johtui lämpimästä talvesta ja siirtohintojen muuttumisista.
Lahden kaupunginjohto lypsää kultamunia munivaa kanaa itse mitään kipua tuntematta ja se haluaa pistää yhtiön lihoiksi. Tämän suuntaista ajattelua on varmaan esiintynyt jo pitkään Myllyvirran ja Rostedtin yhteisissä kaavioissa. Näitä lahti Energian myyntihankkeita Ratian pitäisi olla vastustamassa, eikä päsmäröimässä asioissa, jotka on tehty jo ennen hänen ”kultakauttaan”!
Juhani Melanen