Suomen taloudelliset ongelmat oltava vaalitaistelun ytimessä

Näin ei voi Suomessa jatkua, että velkaa otetaan joka vuosi miljardeja syömävelaksi, josta maksetaan korkoa jo joka vuosi 3 miljardia. Meidän on huomioitava seuraavat tosiasiat ja ryhdyttävä tositoimiin niiden korjaamiseksi. Muuten meillä on edessä elintason huomattava lasku ja ongelmien kasautuminen.

Tieto ja taitoa löytyy, mutta nyt tarvitaan sitä tahtotilaa nimenomaannuusilta kansanedustajilta, joiden tehtäväksi jää Suomen talouden vakauttaminen. Tämä urakka on edessä, tahdoimmepa tai emme. Mitä aikaisemmin seuraavien epäkohtien poistamisen aloitamme, sitä suurempi mahdollisuus meillä on, ettemme putoa banaanitasavaltojen kastiin tulevaisuudessa.

Huomioitavat tosiasiat; Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti 14 vuoteen, työikäinen väestö on vähentynyt jo 10 vuotta, mutta työvoiman saatavuusongelmat silti suurin kasvun este. Ikääntyminen etenee jo niin kovaa vauhtia, että vuonna 2035 me tarvitsisimme melkein viisinkertaisen määrän vanhustenhoitajia huolehtimaan väestömme ikääntyvistä ihmisistä. Onnistuuko tämä Suomen nykyisellä syntyvyydellä vai tarvitsemmeko siihen harkittua ja lisääntyvää maahanmuuttoa? Vastaus on ilmiselvä. Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä, sillä siitä on hyötyä myös teollisuudelle ja liike-elämälle.

Eräs maamme suurimmista ongelmista on se, että julkinen taloutemme pyörii jatkuvalla velkarahalla, jota ei enää saa nolla-korolla. Tässä alijäämätilanteessa tapahtuu pysyvä käänne pahempaan. Julkisen velan BKT-suhde on kaksinkertainen verrattuna tuottavuuteen. Näyttää uhkaavalta, että nuoret jälkeläisemme saattavat päätyä maksumiehiksi tulevaisuudessa meidän boomereiden holtittoman taloudenpidon takia. Olemme tilanteessa, jossa kestävyysvajeemme on nyt 10 miljardia euroa, mikä tarkoittaa sitä, alussa mainitsemani korkotulot kasvavat liian hitaasti tuottavuuteen nähden. Me tarvitsisimme kipeästi tänne Suomeen lisää investointeja, mutta emme ole kyenneet huolehtimaan riittävän hyvin investointiympäristöömme vaikuttavista tekijöistä, kuten kilpailukykyisestä verotuksesta, sujuvista ja joustavista lupaprosesseista sekä yritysten joustavista rahoitusmahdollisuuksista.

Suomessa on kansainvälisiä yrityksiä, mutta me tarvitsemme niitä tänne lisää juuri nyt, sillä kaikkialla maailmassa eräs tärkeimmistä lähestymistavoista on ympäristötiedon lisääntyminen, kestävä kehitys ja yritysten vastuullisuuden korostaminen yritystoiminnassa maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Ruotsi on sijoittanut paljon enemmän mm. informaatioteknologiaan kuin Suomi ja tämä tulee näkymään muutaman vuoden kuluttua. Ilman tuotannon rakennemuutosta emme millään kykene vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin ja uusien teknologioiden käyttöönottoon. Mitä kauemmin me mietimme näitä pakollisia
muutostrendejä sitä suuremmaksi kuilumme muihin Pohjoismaihin kasvaa.

Suomessa se outo tilanne jatkunut liian kauan, että taloutemme työvoima on ollut vajaassa käytössä ja tämän tilanteen korjaaminen on ollut eräs talouspolitiikkamme akuuteista ongelmista. Toinen pysyväisyysongelma on meillä ollut vuosikymmeniä. Se on pitkäaikaistyöttömien suhteettoman suuri osuus työikäisestä väestöstä. Uudelleenkoulutuksellakaan heitä ei ole saatu mukaan nopeasti muuttuville työmarkkinoille, eikä eläkkeellekään voida kaikkia siirtää. Elämme Suomessa hektisessä taloudessa, jossa on jylläävät korkea inflaatio ja hintojen nousu. Ellemme tässä erittäin vaikeassa tilanteessa kykene katkaisemaan julkisen taloutemme velkakierrettä, joka paisui viime vuonna yli 10 prosenttiyksikkö 69,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, olemme pian siinä tilanteessa, jossa putoamme pois ns. hyvinvointivaltioiden joukosta. Valtion velkasuhde ei voi enää kasvaa tai meille tulee tilanne, jossa yhteiskunnan pakollisia menoja on priorisoitava. Ikävintä, jos tässä tilanteessa juuri tänä vuonna alkanut sote-uudistus kokisi vaikeuksia ja joitain sen lupaamia palveluita emme voisi kattaakaan enää valtion pussista.

Meille on syntynyt Suomeen suuria erilaisia pelkästään sosiaalitukien varassa toimeentulevia ryhmiä, kuten köyhät eläkeläiset, nuorisotyöttömät, erilaiset vammaiset ja työrajoitteiset, koulupudokkaat ja huumeiden väärinkäyttäjät. Tässä on tärkeitä haasteita tuleville kansanedustajille. Onneksi me kuitenkin jaksamme lakkoilla. Siihen on näköjään aina varaa.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO