Suomen taloudelliset ongelmat oltava vaalitaistelun ytimessä

Näin ei voi Suomessa jatkua, että velkaa otetaan joka vuosi miljardeja syömävelaksi, josta maksetaan korkoa jo joka vuosi 3 miljardia. Meidän on huomioitava seuraavat tosiasiat ja ryhdyttävä tositoimiin niiden korjaamiseksi. Muuten meillä on edessä elintason huomattava lasku ja ongelmien kasautuminen.

Tieto ja taitoa löytyy, mutta nyt tarvitaan sitä tahtotilaa nimenomaannuusilta kansanedustajilta, joiden tehtäväksi jää Suomen talouden vakauttaminen. Tämä urakka on edessä, tahdoimmepa tai emme. Mitä aikaisemmin seuraavien epäkohtien poistamisen aloitamme, sitä suurempi mahdollisuus meillä on, ettemme putoa banaanitasavaltojen kastiin tulevaisuudessa.

Huomioitavat tosiasiat; Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti 14 vuoteen, työikäinen väestö on vähentynyt jo 10 vuotta, mutta työvoiman saatavuusongelmat silti suurin kasvun este. Ikääntyminen etenee jo niin kovaa vauhtia, että vuonna 2035 me tarvitsisimme melkein viisinkertaisen määrän vanhustenhoitajia huolehtimaan väestömme ikääntyvistä ihmisistä. Onnistuuko tämä Suomen nykyisellä syntyvyydellä vai tarvitsemmeko siihen harkittua ja lisääntyvää maahanmuuttoa? Vastaus on ilmiselvä. Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä, sillä siitä on hyötyä myös teollisuudelle ja liike-elämälle.

Eräs maamme suurimmista ongelmista on se, että julkinen taloutemme pyörii jatkuvalla velkarahalla, jota ei enää saa nolla-korolla. Tässä alijäämätilanteessa tapahtuu pysyvä käänne pahempaan. Julkisen velan BKT-suhde on kaksinkertainen verrattuna tuottavuuteen. Näyttää uhkaavalta, että nuoret jälkeläisemme saattavat päätyä maksumiehiksi tulevaisuudessa meidän boomereiden holtittoman taloudenpidon takia. Olemme tilanteessa, jossa kestävyysvajeemme on nyt 10 miljardia euroa, mikä tarkoittaa sitä, alussa mainitsemani korkotulot kasvavat liian hitaasti tuottavuuteen nähden. Me tarvitsisimme kipeästi tänne Suomeen lisää investointeja, mutta emme ole kyenneet huolehtimaan riittävän hyvin investointiympäristöömme vaikuttavista tekijöistä, kuten kilpailukykyisestä verotuksesta, sujuvista ja joustavista lupaprosesseista sekä yritysten joustavista rahoitusmahdollisuuksista.

Suomessa on kansainvälisiä yrityksiä, mutta me tarvitsemme niitä tänne lisää juuri nyt, sillä kaikkialla maailmassa eräs tärkeimmistä lähestymistavoista on ympäristötiedon lisääntyminen, kestävä kehitys ja yritysten vastuullisuuden korostaminen yritystoiminnassa maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Ruotsi on sijoittanut paljon enemmän mm. informaatioteknologiaan kuin Suomi ja tämä tulee näkymään muutaman vuoden kuluttua. Ilman tuotannon rakennemuutosta emme millään kykene vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin ja uusien teknologioiden käyttöönottoon. Mitä kauemmin me mietimme näitä pakollisia
muutostrendejä sitä suuremmaksi kuilumme muihin Pohjoismaihin kasvaa.

Suomessa se outo tilanne jatkunut liian kauan, että taloutemme työvoima on ollut vajaassa käytössä ja tämän tilanteen korjaaminen on ollut eräs talouspolitiikkamme akuuteista ongelmista. Toinen pysyväisyysongelma on meillä ollut vuosikymmeniä. Se on pitkäaikaistyöttömien suhteettoman suuri osuus työikäisestä väestöstä. Uudelleenkoulutuksellakaan heitä ei ole saatu mukaan nopeasti muuttuville työmarkkinoille, eikä eläkkeellekään voida kaikkia siirtää. Elämme Suomessa hektisessä taloudessa, jossa on jylläävät korkea inflaatio ja hintojen nousu. Ellemme tässä erittäin vaikeassa tilanteessa kykene katkaisemaan julkisen taloutemme velkakierrettä, joka paisui viime vuonna yli 10 prosenttiyksikkö 69,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, olemme pian siinä tilanteessa, jossa putoamme pois ns. hyvinvointivaltioiden joukosta. Valtion velkasuhde ei voi enää kasvaa tai meille tulee tilanne, jossa yhteiskunnan pakollisia menoja on priorisoitava. Ikävintä, jos tässä tilanteessa juuri tänä vuonna alkanut sote-uudistus kokisi vaikeuksia ja joitain sen lupaamia palveluita emme voisi kattaakaan enää valtion pussista.

Meille on syntynyt Suomeen suuria erilaisia pelkästään sosiaalitukien varassa toimeentulevia ryhmiä, kuten köyhät eläkeläiset, nuorisotyöttömät, erilaiset vammaiset ja työrajoitteiset, koulupudokkaat ja huumeiden väärinkäyttäjät. Tässä on tärkeitä haasteita tuleville kansanedustajille. Onneksi me kuitenkin jaksamme lakkoilla. Siihen on näköjään aina varaa.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Jaakko Ripatti: Kirkkoherran työ Launeella oli minulle parasta aikaa työelämässä
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Tämä päivä on jo huomenna historiaa
Kaarikadun päiväkodin rakentaminen alkaa muutaman kuukauden päästä
Launeen keskusteluillassa summattiin alueen hyvät ja huonot puolet
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Launeen kirjastolle etsitään korvaavia tiloja Hennalasta
vt. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen: Lahden tunnettuutta pitää vahvistaa ja mielikuvaa rakentaa yhä vetovoimaisemmaksi
Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirja julkaistaan marraskuun lopussa
Liipolan ”likka” Jonna Hakala Hawaiji Ironman -kilpailun ikäluokkansa paras
Launeelainen Juha-Pekka Forsman: Postilaatikkoihin kohdistuva ilkivalta on loputtava!
Niin maailma muuttuu Eskoseni! – Reunasen Nummisuutarit haastaa katsojat uudella tulkinnallaan
Muusikko Lipa Liukkonen: Nyt haetaan uutta vauhtia soolouralle
Sivistyslautakunta mukaan järjestyssäännöillä voi puuttua kännyköiden käyttöön
Miksi Kisapuiston suunnitelmissa on veronmaksajille halvin ja ainoa UEFA 3 -tason suunnitelma jätetty huomioimatta?
FC Lahden Mika Halttunen: Kisapuisto on äärimmäisen tärkeä koko jalkapalloperheelle
Lahden uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Niko Kyynäräinen
Toimitusjohtaja Heikki Kaunisto: Valokuitu on kaikista luotettavin ja tehokkain tapa siirtää tietoa
Kirjastovirkailija Päivi Partanen: Jokaisella on erilainen lukukokemus samasta kirjasta
Valokuvaaja Antti Sepponen: Lahden dokumentointi valokuvin on lähellä sydäntäni
Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
ARKISTO