Miksi maailman paras ja onnellisin maa ontuu ja linkkaa?

Me boomerit olimme sodan hedelmiä! Puutetta oli silloin niin rikkailla kun köyhilläkin, koska kulutettavaa ja tavaraakin kaupoissa oli vähän ja kahvi ja sokeri olivat vielä kortilla. Mutta puutetta ei ollut raittiista ilmasta, puhtaasta vedestä, rikkaasta luonnosta, ilmaisesta koulutuksesta, jokamiehen oikeuksista, kavereista, koulukurista ja vanhempien kunnioituksesta. Ja nämähän ovat juuri niitä asioita, jotka usein mainitaan niissä kriteereissä, joilla onnellisuutta eri mittareilla arvioidaan nykymaailmassa. Me leikimme ilman kypäriä ja turvaliivejä sellaisia leikkejä, että nyt meitä pidettäisiin nykysivilisaatiossa ehkä jaloina villeinä.

Meillä on edelleen eräs maailman parhaita koululaitoksia puutteineen ja huolimatta PISA-tutkimuksien nykytuloksista. Terveydenhoitomme on kelvollista, vaikka poliitikkomme tekevät kaikkensa sen romuttamisen eteen, sosiaaliturvamme on sellaisella tasolla, että hulluhan sellainen on joka omatoimisesti menee töihin, jos saman palkan saa makoilemalla äitimuorin kamarissa vuositolkulla. Työtä ei tarvitse ottaa vastaan, jos koulutusta vastaavaa duunia ei ole tarjolla. Paskaduunit ovat tarkoitettu maahanmuuttajille, kouluttamattomille naisille sitarin kassalla ja pappojen perseenpyyhkijöille eli ulkolaisille lähihoitajille. Nuorten mieliammatteja ovat nykyään influenssari, nettiblogari, ammattiurheilija, konsultti, konsulentti control designer, tietokoneanalyytikko, alustasuunnittelija ja pörssimeklari. Nuorten palkkatoivomus ensimmäistä työpaikasta on 5000 euroa ja autoetu. Menestyminen pitää näyttää ulkopuolisille katumaastureilla ja älytaloilla.

Suomi on jakautunut ja polarisoitunut. Suomalaisista erilaisia tukia saa 80 prosenttia kansalaisista. Työttömyysturvaa saa yli 400000 suomalaista ja siihen käytettiin vuonna 2021 jopa 2,26 miljardia euroa. Yleistä asumistukea sai Suomessa viime vuonna 382 000 kotitaloutta. Orpon hallitus vähentää tätä tukea yksinasuvilta, mistä syystä asumistuen määrät nousevat taas Suomessa. Kelan jonot pitenevät. Samaan aikaa meillä elää köyhiä eläkeläisiä yhteensä 193000 eli 13,6 prosenttia eläkeläisväestöstä. Takuueläke on Suomessa vain 700 euroa ja keskieläke on 1845 euroa kuukaudessa. Suomessa on eläkeläisiä 1,3 miljoonaa ja yli puolet ovat jonkinlaisen avun varassa. Suomessa ei ole eläkekattoa ja eniten eläkettä yli 40000 euroa kuukaudessa saavat isänmaalliset eläkejohtajat ovat siirtyneet ulkomaille Suomen korkean verotuksen takia. Ahneus ei tunne rajoja.

Veroja eivät Suomen Härmässä enää maksa lainkaan rikkaimmat, vaan keskiluokka, joka puurtaa nöyrästi 50 vuotta ja saa sitten maksettua asuntonsa, jonka arvo on nollautunut etenkin maaseutukaupungeissa siten, että perilliset eivät ota perintöjään vastaan niiden kalliiden kustannusten vuoksi. Maaseutu autioituu, mutta eriarvoisuus kasvaa etenkin Etelä-Suomessa. Rikkaat ja ylempi keskiluokka hakeutuu arvoalueille, joissa sijaitsevat parhaat koulut ja opinahjot. Tämä kaikki tehdään tyhmän Suomen valtion verottajan avulla, joka on jättänyt riittävästi porsaanreikiä rikkaiden verotukseen. Nerokkaat veroasiantuntijat tarjoavat rikkaille laillista verosuunnittelua apuvälineenä ulkomaiset vakuutusyhtiöt, joiden vakuutusten sisään rikkaat suomalaiset sijoittavat varojaan. Kyse on ns. vakuutuskuorista. Niiden avulla rikas sijoittaja voi esimerkiksi siirtää verotustaan hamaan tulevaisuuteen. Asiakkaina ovat Suomen rikkaimmat perheet, ammattiurheilijat ja sellaiset yrittäjät, jotka kokevat Suomen verot muka liian korkeiksi, vaikka ovat saaneet ilmaisen koulutuksen ja perusterveydenhoidon peruspalvelut.

Suomessa on vähemmistöillä maailman parhaat oltavat. Pieni ruotsalainen vähemmistö nauttii uskomattomia etuoikeuksia. Ahvenanmaalla ei tarvitse mennä armeijaan ja sadat ruotsalaiset säätiöt huolehtivat verottomasti, etteivät pääomat valu rahvaalle. Kielilaki suosii heitä useissa työpaikoissa ja etninen erottelu suosii heitä. Heillä on omat yliopistot ja tukijaryhmänsä, joihin rahvas ei pääse häiritsemään ankkalammen todellisuutta. Suomessa vähemmistöjen edut on turvattu lainsäädännöllä. Maahanmuuttajien asioita hoitavat tuhannet eri viranomaiset. Maahanmuuton kustannukset on arvioitu eri lähteiden mukaan 1,36 miljardista eurosta Pekka Vahteran 3,2 miljardiin arvioon. Työperäinen maahanmuutto Suomeen on koko ajan vähentynyt ja vähenee.

Seksuaalivähemmistön edut ovat muiden Pohjoismaiden kanssa maailman parhaat ja niitä tuetaan valtion budjetista enemmän kuin muualla maailmalla.Suurin ongelma Suomessa on kutistunut kansalaisuus. Yksilö on ulkoistanut vastuun omasta elämästään valtiolle ja viranomaisille. Meistä suomalaista on tullut passiivisia seurailijoita eikä oman elämämme herroja. Vakituisia työpaikkoja ei enää ole. Tarvitsemme uutta energiaa, biopolttoaineita, puhdasta ruokaa, kestävää kasvua, tehokasta koulutusta, huippututkimusta ja pienempää julista sektoria. Niin kivuliasta kuin se onkin työmarkkinat vapautuvat ja etujärjestöjen valta tulee vähenemään. Useat päättäjät Suomessa tietävät, mitä pitäisi ehkä tehdä, mutta heitä ei valittaisi uudelleen enää Arkadianmäelle, koska neljä vuotta ei riitä näihin muutoksiin.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Miksi maailman paras ja onnellisin maa ontuu ja linkkaa?

  1. Moi, kirjoitit jo Sirkku Hildenin viestiin kommentin. Lahden KVn viikonloppu minaarista, kannattaa tsekata

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Muusikko Kaarle Viikate: Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät asiansa, mutta minä olen ehdottomasti kesäihminen
Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen: Lahtelaiset selvästi positiivisempia ja rennompia kesällä
Marja-Leena Vierumäki: Lauluilta Salinkalliolla -tapahtumassa virittäydyttiin juhannus- ja kesälomafiiliksiin
Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
ARKISTO