Eduskunta on valiokunnissa aloittanut valtion vuoden 2019 talousarvion käsittelyn. Torstaina kuulimme asiantuntijoita mm. valtiovarainministeriöstä, Suomen Pankista, EK:sta, SAK:sta ja eri tutkimuslaitoksista sekä etujärjestöistä. Kestävän kasvun tavoite on kaikille tärkeää. Miltä Suomen kasvu näyttää ja miten se kestää ensi vuosikymmenelle? Leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta näkyvät jo nyt osaamisen vajeena. Kyse ei siis ole vain osaajapulasta, vaan osaamispulasta. Yksi syy pitkään lamaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen oli kapea elinkeinorakenteemme verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Nyt hallitus on ymmärtänyt virheenä ja luvannut lisää rahaa tutkimukseen ja kehitykseen tavoitteena 4 prosentin taso bruttokansantuotteesta tulevaisuudessa. Sekään ei vielä riitä suhteessa kilpailijamaihimme.
Lahdessakin nähtiin uuden kaupunginjohtajan ensimmäinen budjettiesitys. Suuria yllätyksiä ei ollut. Työttömyys on edelleen hälyttävän korkealla tasolla. Asukasluku ei kasva. Vuoden 2018 tulosta tulee rasittamaan SOTE – sektorilla tapahtuneet potilastietojärjestelmäongelmat ja Lahteen iskenyt haittaohjelma. Vuoden 2017 keväällä hankittu Tieto Oyj:n Life Care – ohjelmisto ei toiminut, kuten olisi pitänyt ja se on lamaannuttanut koko toiminnanohjauksen ja laskutuksenkin. Tappiot ovat miljoonaluokkaa ja vaikuttavat suoraan myös tuottavuuteen eli siihen mistä todellisia säästöjä olisi pitänyt tulla. Vaikka hankinta ei ole nykyisen hallituksen tekemä, meidän on kannettava vastuu ja korjattava tilanne. Syyttely ei nyt auta ketään. Tieto Oyj:n on kannettava oma vastuunsa. Potilasturvallisuuden vaarantuminen ei saa toistua enää koskaan.
Ammatillisen koulutuksen leikkaukset valtion tasolta näkyvät meilläkin. Seuraavalla hallituskaudella on rakennettava osaamispolku, joka takaa riittävät tulvaisuuden eväät jokaiselle lapselle ja nuorelle tulevaisuuden tekemiseen. Tulevaisuusinvestointeja on uskallettava tehdä. Ne on vain oltava todellisia elinvoimainvestointeja.
Lahden ja Päijät-Hämeen tulisi seuraavalla EU-ohjelmakaudella saada parempi asema tukialueena, koska kaikki avainmittarimme sen todistavat. Positiivinen rakennemuutos tarvitaan ja EU:ssa se on kansallisen päätöksenteon asia. Siksi nyt aika vaikuttaa asiaan.
Mikäli kirjasto otetaan meiltä pois, niin jäljelle jää vain ohitiemylläkkä ja marketit? Etelä-Lahdessa on aiheestakin oltu huolissaan Launeen kirjaston tärkeän toiminnan jatkumisesta nykyisellään.
Tähän kysymykseen odotettiin vastausta kaupunginjohtajan budjettiesityksestä kuluneella viikolla. Tekstistä ei löytynyt Launeen kirjaston lakkautusta, ainoastaan Jalkarannan. Kirjasto on myös tulevaisuusinvestointi, koska kulttuuri ja sivistys kuuluu kaikille. Nyt näyttää siltä, että Launeen kulttuuriolohuone saa jatkaa. Luovat toimialat ovat yksi Suomen tulevaisuuden kasvun moottori. Musiikin ja kulttuurin vienti on Ruotsille miljardibisnes. Miksei se voisi olla sitä myös meille?
Ville Skinnari