Tällä viikolla vierailin Lahden kaupunginvaltuuston maanantain kokouksen jälkeen Kemissä. Puhuin tiistaina Lapin liikennepäivillä Pohjoismaiden Neuvoston liikenneraportoijana uusien liikenneyhteyksien merkityksestä Suomelle ja Pohjoismaille. Nyt tehtävät linjaukset näkyvät pitkään – seuraavat 100-vuotta. Jäämeren yhteys on ollut meille tavoite jo pitkään. Erimielisyyttä Suomen puolella on siitä mitä kautta reitin Jäämerelle tulisi kulkea.
Olen poikani kanssa käynyt kahtena kesänä Jäämerellä ja paikasta on tullut pojan suosikki. ”Maailman paras paikka”, totesi kalastukseen hurahtanut Axel minulle 10-vuotiaana pari vuotta sitten Jäämeren rannalla. Tosin vietimme paljon aikaa myös pienilä järvillä Pohjois-Norjassa ja Suomenkin puolella ja Näätämöjoella. Kalaa ei Suomen puolelta tullut, Norjasta sitäkin enemmän. Sekin saattoi vaikuttaa pojan mielipiteeseen Norjan paremmuudesta.
Nyt raideyhteys on norjalaisten kanssa realismia. Rahoitusta on saatavissa Euroopasta ja Aasiasta, jos suunnitelmat saadaan valmiiksi. Miksi Jäämeren yhteys on tärkeä? Suomi on porttina Euroopasta Aasiaan monessa mielessä. Koillisväylä on tavaraliikenteelle noin kolme viikkoa nopeampi reitti Kiinaan, Koreaan ja Japaniin sekä laajemmin Asiaan verrattuna Suezin kanavaan. Vuoteen 2020 mennessä kiinalaiset tavoittelevat 20% osuutta kansainvälisestä tavaraliikenteestä Koillisväylälle. Suomalaisten yritysten liikevaihdosta 14% menee logistiikkaan. Kyse on siis Suomen kilpailukyvystä, joka on paljon muuta kuin Sipilän hallituksen vaatimat palkanalennukset. Palkat ovat itse asiassa vain yksi pieni osa todellista Suomen kilpailukykyä. Osaaminen ja liikenneyhteydet maailmalle ratkaisevat eniten.
Datakaapeli kulkee suunnilleen samaan reittiä – Suomi on tässäkin solmukohta Euroopan ja Aasian välillä. Onnistuessaan uudet avaukset tuovat paljon työtä koko Suomeen – myös Lahteen. Bitti liikkuu kaapelia pitkän Lahden Launeelta ja Liipolastakin nopeasti ja turvallisesti Aasian suuriin metropoleihin. Ruotsin Luulajassa on jo nyt 100 uutta IT-alan yritystä palvelemassa pohjoisen asiakkaita. Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa työttömyys on noin 3-4 %.
”Ilmastonmuutos on olemassa”
Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona kansallisesta energia – ja ilmastostrategiasta. Ministeri Olli Rehn (kesk.) esitteli laajan ja kunnianhimoisen paketin, joka vaikuttaa energia-alan lisäksi kaupunkisuunnitteluun, julkiseen liikenteeseen, liikenteen polttoaineisiin ja liikkumiseen kaiken kaikkiaan. Suomi ja Eurooppa tietää, että ilmastonmuutos on olemassa. Trump on myö alkanut sen ymmärtämään. Autonvalmistajien siirtyminen sähköautoihin on ollut yllättävä nopeaa ja Suomen pitää tässäkin kehityksessä pysyä mukana. Kun määrät lisääntyvät, hinnat samalla laskevat. Olen nähnyt suunnitelmia noin 10.000 euroa maksavasta city-sähköautosta. Ei paha hinta verrattuna esimerkiksi turvattomaan mopoautoon.
Media ei kaiken maailman kohujen keskellä kovin paljon ehtinyt tämän kauden ehkä yhtä suurinta lainsäädäntöhanketta tuoda esille, mutta tähän varmasti vielä palataan. Hyvän strategian pitää tarkoittaa meille myös uusia työpaikkoja ja parempaa toimeentuloa.
Omassa puheenvuorossani toin esille Suomen vahvuuksia, mutta myös heikkouksia. Koko Euroopan sitoutumisella yhteisiin tavoitteiseen lähetämme maailmalle viestin, että olemme ilmastonmuutoksen kanssa tosissamme. Se noteerataan USA:ssakin, tuleva presidentti Trump ei aivan kaikkea päätä yksin.
Lahti on ollut Suomessa edelläkävijä uusiutuvassa energiassa ja sen käyttöönotossa. Lahdessa tavoite hiilestä eroon pääsemiseksi on totta ja vielä suhteellisen helposti. Julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edellytysten kehittämisessä meillä sen sijaa riittää tekemistä. Esimerkiksi kouluverkkouudistuksen toteuttaminen virkamiesten ajattelemalla tavalla vaatisi Lahdelta uusia linja-autoratkaisuja suurien oppilasmäärien liikuttamiseksi. Kouluista ja kuljetuksista päättää viime kädessä Lahden kaupunginvaltuusto.
Ville Skinnari