Jäämerelle mars mars!

Tällä viikolla vierailin Lahden kaupunginvaltuuston maanantain kokouksen jälkeen Kemissä. Puhuin tiistaina Lapin liikennepäivillä Pohjoismaiden Neuvoston liikenneraportoijana uusien liikenneyhteyksien merkityksestä Suomelle ja Pohjoismaille. Nyt tehtävät linjaukset näkyvät pitkään – seuraavat 100-vuotta. Jäämeren yhteys on ollut meille tavoite jo pitkään. Erimielisyyttä Suomen puolella on siitä mitä kautta reitin Jäämerelle tulisi kulkea.

Olen poikani kanssa käynyt kahtena kesänä Jäämerellä ja paikasta on tullut pojan suosikki. ”Maailman paras paikka”, totesi kalastukseen hurahtanut Axel minulle 10-vuotiaana pari vuotta sitten Jäämeren rannalla. Tosin vietimme paljon aikaa myös pienilä järvillä Pohjois-Norjassa ja Suomenkin puolella ja Näätämöjoella. Kalaa ei Suomen puolelta tullut, Norjasta sitäkin enemmän. Sekin saattoi vaikuttaa pojan mielipiteeseen Norjan paremmuudesta.

Nyt raideyhteys on norjalaisten kanssa realismia. Rahoitusta on saatavissa Euroopasta ja Aasiasta, jos suunnitelmat saadaan valmiiksi. Miksi Jäämeren yhteys on tärkeä? Suomi on porttina Euroopasta Aasiaan monessa mielessä. Koillisväylä on tavaraliikenteelle noin kolme viikkoa nopeampi reitti Kiinaan, Koreaan ja Japaniin sekä laajemmin Asiaan verrattuna Suezin kanavaan. Vuoteen 2020 mennessä kiinalaiset tavoittelevat 20% osuutta kansainvälisestä tavaraliikenteestä Koillisväylälle. Suomalaisten yritysten liikevaihdosta 14% menee logistiikkaan. Kyse on siis Suomen kilpailukyvystä, joka on paljon muuta kuin Sipilän hallituksen vaatimat palkanalennukset. Palkat ovat itse asiassa vain yksi pieni osa todellista Suomen kilpailukykyä. Osaaminen ja liikenneyhteydet maailmalle ratkaisevat eniten.

Datakaapeli kulkee suunnilleen samaan reittiä – Suomi on tässäkin solmukohta Euroopan ja Aasian välillä. Onnistuessaan uudet avaukset tuovat paljon työtä koko Suomeen – myös Lahteen. Bitti liikkuu kaapelia pitkän Lahden Launeelta ja Liipolastakin nopeasti ja turvallisesti Aasian suuriin metropoleihin. Ruotsin Luulajassa on jo nyt 100 uutta IT-alan yritystä palvelemassa pohjoisen asiakkaita. Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa työttömyys on noin 3-4 %.

”Ilmastonmuutos on olemassa”

Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona kansallisesta energia – ja ilmastostrategiasta. Ministeri Olli Rehn (kesk.) esitteli laajan ja kunnianhimoisen paketin, joka vaikuttaa energia-alan lisäksi kaupunkisuunnitteluun, julkiseen liikenteeseen, liikenteen polttoaineisiin ja liikkumiseen kaiken kaikkiaan. Suomi ja Eurooppa tietää, että ilmastonmuutos on olemassa. Trump on myö alkanut sen ymmärtämään. Autonvalmistajien siirtyminen sähköautoihin on ollut yllättävä nopeaa ja Suomen pitää tässäkin kehityksessä pysyä mukana. Kun määrät lisääntyvät, hinnat samalla laskevat. Olen nähnyt suunnitelmia noin 10.000 euroa maksavasta city-sähköautosta. Ei paha hinta verrattuna esimerkiksi turvattomaan mopoautoon.

Media ei kaiken maailman kohujen keskellä kovin paljon ehtinyt tämän kauden ehkä yhtä suurinta lainsäädäntöhanketta tuoda esille, mutta tähän varmasti vielä palataan. Hyvän strategian pitää tarkoittaa meille myös uusia työpaikkoja ja parempaa toimeentuloa.

Omassa puheenvuorossani toin esille Suomen vahvuuksia, mutta myös heikkouksia. Koko Euroopan sitoutumisella yhteisiin tavoitteiseen lähetämme maailmalle viestin, että olemme ilmastonmuutoksen kanssa tosissamme. Se noteerataan USA:ssakin, tuleva presidentti Trump ei aivan kaikkea päätä yksin.

Lahti on ollut Suomessa edelläkävijä uusiutuvassa energiassa ja sen käyttöönotossa. Lahdessa tavoite hiilestä eroon pääsemiseksi on totta ja vielä suhteellisen helposti. Julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edellytysten kehittämisessä meillä sen sijaa riittää tekemistä. Esimerkiksi kouluverkkouudistuksen toteuttaminen virkamiesten ajattelemalla tavalla vaatisi Lahdelta uusia linja-autoratkaisuja suurien oppilasmäärien liikuttamiseksi. Kouluista ja kuljetuksista päättää viime kädessä Lahden kaupunginvaltuusto.

Ville Skinnari

 

KOLUMNIT -arkisto

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011