Korona on iskenyt kovaa moniin eri ammattialoihin ja yrityskentän sektoreihin. Pien- ja yksinyrittäjillä on ollut kuitenkin erityisen tiukkaa. Siinä missä isommilla toimijoilla on mahdollisuus ottaa tappioita vastaan pienemmillä mustelmilla, yksityisyrittäjän taloudessa ei välttämättä ole liiaksi joustovaraa kriisin tullen. Esimerkiksi tuoreen pk-barometrin mukaan 40 prosentilla pk-yrityksistä suhdannetilanne on heikompi kuin vuosi sitten ja neljännes yrityksistä suunnittelee sopeuttamistoimia. Suuryrityksien pitkät maksuajat eivät nekään ainakaan auta vaikeuksissa olevaa pienyrittäjää. Lahdessa kaupungin kautta jaettu tuki tavoitti ilmeisen hyvin sen tarvitsijat viime vuonna. Yllätys oli se, että tuen hakijoita oli suhteellisen vähän.
Yksinyrittäjät ovat samaan aikaan jääneet valtion rahanjaossa puun ja kuoren väliin. Tukikierroksia on ollut monta, mutta jakokriteerit eivät ole aina kohdanneet yrittäjien arjen todellisuutta. Yksinyrittäjät ja pienyritykset ovat esimerkiksi voineet alusta saakka hakea kustannustukea, mutta pienimpien, alle 70 000 euron vuosiliikevaihdon yritysten kustannustukihakemuksista on lopulta hylätty yli 80 prosenttia. Tämä on johtunut pääosin siitä, että yksin omaa yritystä pyörittävällä laskennalliset menetykset ovat usein jääneet laskentakaavoissa haamurajojen alle. Esimerkiksi vaikka liikevaihto olisikin tippunut TEM:n edellyttämät 30 prosenttia, tukia ei ole maksettu, jos niiden määrä on jäänyt alle 2 000 euron. Yrittäjän omavastuu on tällöin noussut suhteettoman suureksi.
Lisätuentarve onkin ollut vain ajan kysymys. TEM:ssa on onneksi kiireellä valmisteltu jo uutta hakukierrosta, niin sanottua kustannustuki kolmosta. Uutta on nyt se, että tukea voidaan jatkossa myöntää entistä joustavammin erityisesti pienyrityksille ja yksinyrittäjille. 2000 euron rajan on ollut ongelma. Jatkossa aiempaa useammat yrittäjät saisivat tukea vähintään 2 000 euroa, vaikka tuen laskennallinen määrä jäisikin tämän alle. Jatkossakaan ei tulla asettamaan alarajoja tukiin oikeutettavalle liikevaihdolle. Jos aikataulu pitää, uusi haku avautuu huhtikuussa.
Vaikka yksinyrittäjätuki sulautetaan kustannustukeen, perusperiaatteet säilyvät samoina: tuella korvataan joustamattomia kustannuksia ja palkkamenoja eikä sitä tarvitse palauttaa. Ehkäpä näkyvin muutos on se, että rahaa jakaa jatkossa Valtiokonttori, eivät kunnat ja kaupungit. Syy tähän on yksinkertainen: Valtiokonttorilla hallintoprosessia saataneen höylättyä ja myös yrittäjien omaa paperinkäsittelyä vähemmälle. Tämä toivottavasti nopeuttaa käsittelyaikoja ja tukien tilittämisen aikataulua, missä on kertynyt joillain alueilla jopa viikkojen viiveitä.
Hallituksen työkalupakissa on alusta saakka ollut terve valikoima muitakin tukimuotoja. Korona-aikana on jaettu esimerkiksi Business Finlandin ja ELY-keskusten rahoja yritystoiminnan sopeuttamiseen ja erilaisia TKI-lainoja. Keskeinen työkalu on ollut oikeuttaa myös yrittäjät työmarkkinatukeen koronakriisissä ja hallitus esittää tälle jatkoa. Toimialakohtaiset tuet on käyneet täsmätoimista. Esimerkiksi ravitsemusala on saanut erityistukia ja tapahtuma-ala sai eilen julkistetussa lisätalousarviossa 15 miljoonaa euroa.
Yksi tärkeä kysymys on se, miten tukea eri sektoreita mahdollisimman yhdenvertaisesti. Yhtä ei voi suosia muiden kustannuksella. Yritysverkostot ovat monimutkaisia kokonaisuuksia. Jos yksikin yritys tipahtaa, se vaikuttaa myös muihin samassa ketjussa. On siksi niin valtion talouden, elinkeinoelämän kuin palkansaajien etu, että rahanjaossa pidetään huoli tasapainosta. Väärinkäytöksiäkin on nähty.
Moni yrittäjä on nyt tiukoilla ja toivottavasti nyt päätettävät lisätuet eivät tule liian myöhään. Aivan kuten aiempinakin kuukausina, tärkeintä on saada riittävä määrä rahaa mahdollisimman vähällä byrokratialla niille, jotka sitä aidosti tarvitsevat. Oikea-aikaisuus ja oikeasuhtaisuus, eli kohtuullisuus, ovat tässä avainsanoja. Kyse on talouden kokonaiskuvasta, jonka hallitsemisessa riittää korona-aikana haastetta.
Ville Skinnari