Matkailu on Suomen kasvavin toimiala, mutta moniin Euroopan maihin verrattuna maamme on vielä matkailun kehitysmaa. Näin kertoo eurooppalainen vertailu, jossa tarkasteltiin viime vuosien kasvun kehitystä matkailualalla. Suomen matkailutulot ovat nyt neljä miljardia euroa. Kiinnostava kysymys on, mitä matkailutulojen kaksinkertaistaminen vaatisi? Nouseminen Pohjoismaiseksi ykköseksi vaatisi Lapin ja Helsingin lisäksi todella vahvaa Järvi-Suomeen ja rannikkoseudun nousua kiinnostaviksi kohteiksi kansainvälisessä matkailussa. Järvi-Suomi onkin jo vihdoin löytänyt toisensa ja rannikko seuraa varmasti perässä.

Lapin matkailu on hyvä esimerkki siitä, että kansainvälinen menestys matkailussa edellyttää alueellisia kokonaisuuksia yli kunta- ja maakuntarajojen sekä houkuttelevia palvelutuotteita. Järvi-Suomen ja rannikkoseudun kehityksen suurin pullonkaula on riittämätön majoituskapasiteetti. Matkailutulojen kaksinkertaistaminen vaatisi, että Järvi-Suomessa ja rannikkoseudulla yöpyisi vuosittain miljoona matkailijaa enemmän kuin nykyään. Lisäksi myös Lappiin tarvittaisiin vuosittain pari miljoonaa uutta yöpyjää ja pääkaupunkiseudulle kolme miljoonaa. Mikäli nämä luvut toteutuisivat, syntyisi matkailualalle 140 000 uutta työpaikkaa. Tähän pääsemiseksi tulee yksittäisten hotellihankkeiden sijaan luoda edellytyksiä toiminnallisten matkailukohteiden kehittämiseksi. Sellaisista ovat kiinnostuneet myös kansainväliset sijoittajat.

Muuhun Suomeen verrattuna Lahti ja Päijät-Häme tulevat perässä. Sibelius-talon ja sataman valmistumisen jälkeen alueellemme ei ole saatu aikaan uutta ja vetovoimaista kaupunkikohdetta. Päijänteen alue on yksi Suomen potentiaalisimmista matkailualueista, mutta se odottaa vielä kokonaisvaltaista strategiaa ja sen toteutusta. On hienoa, että urheilu- ja kulttuurikaupunki Lahti on laatimassa vuoteen 2030 katsovaa suunnittelutyötä. Uudet hankkeet harjoitusolosuhteiden parantamiseksi ovat erittäin tervetulleita ja kannatettavia. Samaan aikaan on hyvä pitää mielessä, että Tampere ja Jyväskylä toteuttavat parhaillaan omia kansallisesti merkittäviä suurhankkeitaan ja saavat siksi merkittävää kansallista erillisrahoitusta. Siksi Lahden tulee paketoida omansa sellaiseen pakettiin, että se herättää kansallisen ja kansainvälisenkin mielenkiinnon. Yksittäiset projektit on yhdistettävä ja brändättävä yhteiseksi kokonaisuudeksi. Tämä koskee koko maakuntaa ja siksi maakuntaliiton tulisikin nostaa profiiliaan tässäkin asiassa. Majoituskapasiteettia tarvitaan Lahden keskustaan ja ympäri maakuntaa.

Meillä on edelleen hyvä mahdollisuus päästä mukaan kansanvälisen matkailun kasvuun, mutta kello käy. Tätä kasvua ei tehdä vain veronmaksajien rahoilla, vaan yhdessä alan parhaiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Siksi tulisi vielä kerran tarkastella, miten Lahden parhaiden paikkojen, kuten esimerkiksi aseman alueen, Ranta-Kartanon, Kisapuiston, stadionin tai Launeen tulevaisuuden toiminnot tulisi matkailun kannalta rakentaa? Perinteinen olympiapuisto mahdollistaisi paljon myös matkailulle ja kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Olisiko Lahdella rohkeutta olla todennäköisen jalkapallon arvokisamaan edelläkävijä uudella kestävän kehityksen ja kiertotalouden esimerkkiratkaisulla, joka olisi sitä paljon puhuttua konkretiaa tulevalle Euroopan Vihreälle pääkaupungille? Tämä koskee myös jääurheilua, jossa lahtelaista osaamista on käytössä muualla, mutta ei kotikaupungissa. Kasvottomien konsulttien sijaan Lahden tulisi käyttää todellista urheilun verkostoa – heitä löytyy kotikaupungistakin. Heillä on myös näkemystä muualtakin maailmasta. Kiertotalouden uusille ratkaisuille on tarjolla hallitusohjelman mukaisesti reilusti rahoitusta. Nyt Lahdella on tilaisuus ottaa haaste vastaan.

Yhteinen keskustelu ja tahtotila Lahden alueen matkailuelinkeinon vahvistamisesta osana kansallista
strategiaa olisi hyvä käydä nyt, ennen kuin isot investoinnit alkavat toden teolla käynnistyä.

Ville Skinnari