Onko puoluepolitiikan aika Suomessa ohi?

Talouden murros on luomassa uuden luokkajaon. Tilanne on yleismaailmallisesti kehittynyt sellaiseksi, että keskiluokan suhteellinen asema on heikentynyt ja tullut epävarmemmaksi. Erityisesti työelämään pyrkivien nuorten heikko työmarkkina-asema on johtanut monissa maissa varsin korkeaan työttömyyteen. Tämä on lisäännyt toisen polven maahanmuuttajien radikalismia. Taustalla ovat epävarmuus, irtisanomiset ja toistuvat yhteistoiminta kierrokset. Myös toimihenkilöiden asema on Suomessa selvästi heikentynyt. Sotilailla ja opettajilla tosin on vielä virkoja, mutta sielläkin ruuvia on kiristetty. Palkansaajilla ollut yhteinen kokemustausta on oleellisesti muuttumassa.

Työmarkkinoille on syntynyt erilaisia ryhmiä, jotka myyvät työpanostaan monin vakinaisesta työsuhteesta poikkeavalla tavalla. Tällöin työn ja yrittämisen raja horjuu niin, että yksilön työmarkkina-asema voi vaihdella hyvinkin paljon suhdanteiden pyörteissä. Tässä tilanteessa perinteiset puolueet eivät heijastele selkeästi yhteiskunnan todellisia jakolinjoja. Ne eivät ole kyenneet vastaamaan yhteiskunnallisiin muutoksiin, eivätkä muodostamaan ohjelmia, jotka laajat joukot ja erityisesti nuoret kokisivat etujensa mukaisiksi. Kehittyneissä kansantalouksissa on viimeisen finanssikriisin jälkeen kadonnut miljoonia työpaikkoja, ei pelkästään siksi, että tuotantoa on siirretty halvemman palkkatason maihin, vaan siksi, että digiaikaan siirtyminen ja robotiikan kehittyminen ovat yksinkertaisesti muuttaneet työn luonnetta ja tehneet toisista työpaikoista ja ihmisistä tarpeettomia!

Muutosta kuvaa hyvin se, että maailman kaikki viisi markkina-arvoltaan suurinta yhtiötä ovat uuden teknologian alalta. Pääomien liikkuvuutta ilmentää vaikkapa se, että suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista noin puolet ovat ulkomaisessa omistuksessa ja niistä valtaosa hallintarekisterissä. Tilanne on Suomessakin se, että äänestäjät eivät enää tiedä, mitkä puolueet edustavat heitä? Koulutus ei ole enää sosioekonominen nousun ainoa porras. Haalarihommissa hankki työkeikoilla enemmän kuin kunnanvirastossa. Tilalle ovat rientäneet populistiset puolueet ääriohjelmilla!

Sähköisen median kehitys selittää osaltaan poliittisen kentän muutosta. uudet välineet ovat kenen tahansa käytettävissä. Sosiaalinen media mahdollistaa valheellisen tiedon kulun ja medialukutaidottomuus estää näkemästä totuutta. Suomessa puolueen varsinaisina jäseninä on enää muutama prosentti äänestäjistä. Politiikka on muuttunut eräänlaiseksi “ yleisödemokratiaksi”! On syntynyt tilanne, jossa kansa seuraa valitsemiensa edustajien edesottamuksia ikään kuin katsomosta. Tällöin johtohenkilöiden karisma ja persoonat ylikorostuvat ja demokratiasta tulee karnevalistista komediaa. Ja mikä tärkeintä yhtiöiden valta lisääntyy koko ajan ja ne kykenevät “lobbaajaan” rahoittamiaan kansanedustajia. Enemmistö maailman ihmisistä elää maissa, jotka eivät ole demokraattisia millään mittapulla. Länsimaiden liberaaliset ja demokraattiset puolueet ovat menettäneet otteensa radikaaleille voimille. Suomessakin äänestäjät ovat alkaneet liikkua enemmän ja niin sanottujen “floating votes” eli ajelehtivien äänet ovat lisääntyneet. Selviä puoluerajoja ei enää ole. Niinistön suosio osoitti viimeistään tämän! Vahvat johtajat ja diktatuuri ovat nyt nousussa!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
Kirjailija Kalle Veirto: Säilytetään edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa Launeella
Virve Jämsen: Kieliohjelman kaventaminen vaatii sivistyslautakunnan erillisen päätöksen
ARKISTO