Globaali kapitalismi voi hyvin, kansalaisyhteiskunta huonosti

Näyttää pahasti siltä, että kapitalismi nilkuttaa kriisistä kriisiin ja diktatuurit voivat paksusti. Tavalla tai toisella talousdemokratia ei ole toteutunut sillä tavoilla, kun lännen demokratioissa olisi toivottu kansankapitalismin toimivan. Pandemian aikana maailman 10 rikkainta ihmistä on rikastunut ja 93 prosenttia ihmiskunnasta on köyhtynyt. Mittareita kannattaa lukea laajemmin ja paremmin. Valitettava tosiasia on, että nykyinen talousjärjestelmä tuottaa maapallolle ongelmia. Vuonna 2021 20 rikkainta ihmistä tuotti hiilidioksidipäästätöjä 8000 kertaa enemmän kuin miljardi köyhintä ihmistä. Tämä tieto on poimuttu Oxfam- järjestöltä eikä hatusta.

Olemme nyt globaalisti sellaisessa tilanteessa, että meidän on hyväksyttävä se tosiasia, että nykyinen maailmantalous perustuu luonnonvarojen liikakäyttöön. Uskottelemme Suomessa ja länsimaissa, että ilmastokriisi on jossain kaukana tulevaisuudessa, mutta emme ihan oikeasti näe, että kaikki ennusmerkit osoittavat, että talouskriisi on jo täällä ja kumuloituu. Lajikirjo ja maatalouden tuottavuusongelmat, jotka johtuvat luonnonriistosta alkavat pikku hiljaa
nakertaa talousjärjestelmäämme sisältä käsin. Maailman vesipula tulee sotien keskiöön! Sotilaiden tilannekartoilla ne ovat olleet jo kauan. Kansainvaellukset alkavat, kuten Ukrainan kriisi osoittaa, mutta ne laajenevat ennen näkemättömiin mittasuhteisiin, sellaisiin jota suurin osa maailman kansantalouksista ei kestä.

Maailman kansantaloustieteiljät ovat yrittäneet kesksiä tähän erilaisia ratkaisuja onnistumatta. On esitetty degrowthia ja muita oppeja, mutta yhtä huonolla menestyksellä. Ennen korostettiin sitä, että veronalennuksilla ihmiset saataisiin työhön takaisin vaikka pakolla. Tilanne on kuitenkin totaalisesti muuttunut. Sosiaaliturvaetuuksien leikkaamisella ei saavuteta enää mitään tuloksia, koska valtioiden keskuspankit ovat luoneet varjomarkkinat. Niiden veropohja on kaventunut, koska maailman suurimmat yhtiöt kykenevät kiertämään veroja suunnitelmallisilla veronkierto-ohjelmilla, jotka veroparatiisit ja keinottelijamaat ovat mahdollistaneet.

Ääni on muuttunut kellossa. IMF:n (Kansainvälinen valuuttarahasto) uusin raportti on World Economic Outlookissa( talousasiantuntijoden raportti) todennut yksiselitteisesti, että julkisilla varoilla pitäisi suojella haavoittuvimmassa asemassa olevia kansalaisia. Ilmastokriisiä ei mikään talousoppisuunta enää kiellä. Tarvitaan julkisia investointeja ja sijoituksia infrastruktuuriin. Pörsseissä tehdään nopeita voittoja immateriaalisilla oikeuksilla ja sijoittamalla sellaisiin rahoituskohteisiin, joita keskuspankit ostavat. Suuryrityksillä ei ole enää riskiä, sillä tämä on siirretty suurelle keskiluokalle, joka veroina maksaa suuryritysten konkurssiriskit. Ennen tätä sanottiin kommunismiksi, nyt rahamarkkinoiden keventämiseksi ja inflaation torjunnaksi.

Tästä päätellen voidaan sanoa, että taloustiede uusiutuu hautajaiset kerrallaan.
Tarvitsemme suuryritysten totaalisen raippaveron, joka on onneksi tulossa. Vielä viisi vuotta olisi ollut täysin irrationaalista ja utopiaa, että maailmaan laaditaan globaali vähimmäisvero kaikille suuryrityksille. Maailman suurimmat yritykset Apple, Google, Facebook ja lukuisat muut pakoilevat nyt Irlannissa, jossa on matalat yhteisöverot. Meidän terveysjättimme Mehiläinen kiersi Suomen verot Ruotsin kautta, että näin ”isot poijaat” välttelivät vastuitaan yhteisestä tulevaisuudestamme.
Toivottavasti veronkierrolle saadaan nyt loppu, kun 137 maata on hyväksynyt sopimuksen, jossa määritellään, että maailman suuryritysten täytyy maksaa 15 prosentin yritysvero niissä maissa, jossa sopimus on voimassa. Tämä maailmalaajuinen yritysvero lankeasi maksettavaksi siitä huolimatta, missä suuryritysten päämajat sijaitsevat.

Olen vahvasti sitä mieltä, että maailma ei pelastu ihmisten eettisillä valinnoilla. Elokapinasukupolvi ei ratkaise maailmanlaajusia ongelmia, vaan ne ratkaistaan säätämällä kaikkialla maailmassa samaan aikaan sellaisia lakeja. Jotka säätelevät suuryritysten toimia. Tällöin politiikka ratkaisee ja merkitsee yhä enemmän ja vain suuret maailman laajuiset instituutiot kykenevät tekemään tarvittavat suunnanmuutokset. Tämä vaatii lisäksi sen, että näitä lakeja täytyy noudattaa, koska koko länsimainen sivistys nojaa rakennettujen laillisuusperiaatteiden varaan.

Onko Suomi elänyt mennessä liian kauan? Oikeisto on huutanut koko ajan meilläkin Margaret Thatcherin suosimaa fraasia:” There is no alternative” eli ”vaihtoehtoja ei ole”. Kyllä todella on, mutta tämä edellyttää järkiperäistä osallisuustaloutta koko maailman mittakaavassa. Suurin vaara nyt on Ukrainan sodan eskaloituminen maailmanpaloksi. Diktaattori Putin on maailman vaarallisin mies. Hän pelaa nyt sellaisilla korteilla, että maailmantalous taantuu vuosiksi.

Jussi Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
ARKISTO