Launeen uimahalli 50 vuotta!

Alkuviikolla vierailin Oslossa ja tapasin Norjan kollegoita. Norjassa talous on vahva, mutta kuntavaaleissa oikeisto voitti selvästi. Korkea hintataso vaikutti paljon, koska eivät kaikki Norjassa rikkaita ole. Vierailin myös Utoyan saarella missä 12 vuotta sitten murhattiin 69 nuorta norjalaista. Hirveys ei unohdu koskaan, mutta juuri siksi meidän pitää uskaltaa puolustaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja vastustaa rasismia aina ja ikuisesti. Norjassa on paljon samaa kuin Suomessa ja Lahdessa. Upeaa luontoa, urheilua ja liikuntaa sekä puhdasta ruokaa.

Tiiviin neljän vuoden ministerikauden jälkeen on ollut aikaa miettiä ja pohtia montaa asiaa. Yksi asia on Lahden kehittyminen ja kehittäminen, erityisesti Etelä-Lahden, mistä olen kotoisin eli Korsitieltä Ali-Juhakkalasta.

Jos katsoo Lahtea ulkopuolelta niin matkailun ja houkuttelevuuden näkökulmasta Sibelius-talon rakentaminen ja koko sataman uusiutuminen oli suuri saavutus, jonka tuloksia saamme nyt nauttia. Mutta mitä muuta? Hotellihanke toivottavasti Lahdessa etenee, mutta hidasta on ollut verrattuna muihin kasvukeskuksiin, missä tarjonta on aivan eri tasolla. 10 sitten esitin Lahdelle design-hotellia japanilaisen yhteistyökumppanin kanssa (Muji) tyhjälle hiekkakentälle Sibelius-talon viereen tai jonnekin lähelle, mutta hanke kariutui perinteisiin suomalaiseen virheeseen. Lahti halusi sijoittajan ottavan vastuun koko hankkeesta mutta ei tarjoutunut olemaan kumppanina paikallisesti. Tällainen malli ei toimi, koska ulkomainen toimija ei koskaan lähde hankkeeseen, jos ei paikallista sitoutumista, julkisen tai yksityisen sektorin puolesta. Japanilainen Muji rakensi hotellin muualle Eurooppaan ja upean kaupan Helsingin Kampin kauppakeskukseen. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori hoiti tämän esimerkillisesti.

Uimahallia on sitäkin odotettu pitkään. Launeelle sellainen sovittiin jo vuosikymmeniä sitten, kuten asioita pitkään seuranneet muistavat. Jostain syystä Laune ei ole päättäjille maistunut, Kivimaan pitkää 50 metrin allasta sen sijaan ajettiin kuin käärmettä pyssyyn, mutta tulokset tiedämme. Hyvä kysymys on, että Lahdessa ei Demareistakaan löytynyt yhtenäistä tukea Launeen uimahallille. Mene ja tiedä mistä se johtui.
Saimme me kuitenkin altaan, kun Invalidiliiton Sopeutumiskeskus sen Launeelle rakensi.

Paljon on silti saatu aikaan, kuten Launeen Perhepuisto, uusia kouluja kasvavaan Etelä-Lahteen ja tietenkin kehätie, joka jakoi Lahtea pitkään linjauksen osalta ja lopputuloksen tiedämme. SOL-Areena ja Keilahalli ovat tärkeitä meille monelle. SOL:n uusi oheisharjoittelutila oli Lahden ainoa konkreettinen uusi hanke, kun istuin neljä vuotta Valtion Liikuntaneuvostossa kaudella 2015-2019. Muiden kaupunkien kansanedustajat ja virkamiehen opetus- ja kulttuuriministeriössä kysyivät usein, että eikä Lahdesta enää tule hankkeita? Vastauksen yritin muotoilla diplomaattisesti, mutta faktat ovat mitä ovat.

Terveyspalvelut lähtivät Launeelta, kun poliittinen tahto loppui Lahden suurimmissa puolueissa vuonna 2019, kun siirryin ministeriksi Hyvinvointiyhtymän puheenjohtajan paikalta. Virkamiehet saivat tahtonsa läpi, kuten niin usein aina käy. Kaupunginsairaalan keskittämisen tarina on sekin saanut uusia käänteitä. Lahti vastaan muu maakunta on asetelma, jota aina halusin ja osasin välttää jos toisessa polvessa, koska se tarkoittaa heikompaa Päijät-Hämettä ja heikompaa Lahtea, joka yksin ei kuitenkin aika pieni toimija Suomenkin mittakaavassa. Siksi halusin haastaa Lahden kaupunginhallitusta Lahden valtuustossa työvoimapolitiikastakin pariviikkoa sitten. Hajoita ja hallitse ei toimi tässäkään asiassa pidemmälle aikavälillä Lahdenkaan eduksi.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
ARKISTO