Miksi ihmiskunta haluaa uskoa suurten tarinoiden valheet?

Ihminen ei ole käynyt kuussa! Neuvostoliitossa ei nähty nälkää 1930-luvulla. Natsit eivät tappaneet keskitysleireissä juutalaisia. Trump ei ole koskaan valehdellut! Stubbin räikeä valehtelu hallintarekisterien asiantuntijalausunnossa. Venäjän ei ampunut Mainilan laukauksia talvisodassa!

Tämän hetken historian kiistaton guru Yusal Noah Harari lataa täysillä uudessa kirjassaan ”21 oppituntia maailman tilasta!”  Hänen ja maailman johtavien psykologien ajatuksia lienee syytä tarkastella hieman lähemmin, miksi valehtelu on kannattanut aina ihmiskunnan historiassa? Hänen mielestään Raamatun tarinoilla, Trumpin yli 4000 valheella, Kiinan väitteellä, että Tiibet ei olisi ollut joskus itsenäinen valtio, eivät juurikaan eroa mitenkään poliitikkojen valheista, koska fiktioon on helpompi uskoa kuin totuuteen. Harai väittää, että ”ihminen saattaa lajina olla totuudenjälkeinen”.

Hararin näkemykset saavat tieteeseen uskovat ja totuuteen pyrkivät tiedemiehet ympäri maailmaa pudistamaan päätään epäuskoisina. Vapaata tietoa on noussut uhkaamaan valtioiden mitätöimät verrakkaistotuudet! Hararin mielestä suuriin mahtaviin tarinoihin uskomisista, kuten Raamattuun, Harry Potteriin, Sotaan ja rauhaan, on tullut ajan saatossa itse totuuksia. Kun ihmiset uskovat 1000 vuotta Raamatuun tai Gilgames-eepoksen tapaisiin keksittyihin tarinoihin, niistä syntyy uskontoja, joiden nimeen vannotaan ja niiden uskomuksiin voidaan sisällyttää melkein mitä tahansa: kansanmurhista vainoihin.

Evoluutiolla ei ole suuntaa, joten keksityt tarinat ovat uskottavia, kun niihin uskovat miljardit ihmiset yhtäaikaa. Nykyiset valeuutiset istuvat nyky-yhteiskuntaan erittäin hyvin, koska ne ovat niin tehokkaita sekä helposti että kritiikittä kaikkien omaksuttavissa.  Elävään Jumalaan, Ihmisen Poikaan tuonpuoleisen lunastajana sokeasti uskovilta, saattavat mennä konseptit täysin sekaisin tämän kaltaisista ajatuksista. Harari korostaa kuitenkin, että uskonnoilla on ollut ihmiskunnan historiassa monia hyviä vaikutteita ja ansioita. Mutta suurin bluffi ei silti ole totta. Uskonnot ovat suuria kertomuksia ja tarinoita, jotka on sepitetty kokoon tiettyjä tarkoituksia  varten ja ensisijaisesti hallitsijoiden vallankäyttön välineiksi.

Tekstit eivät ole Jumalaan sanaa, vaan eri kirjoittajien kokoamia tarinoita, jotka eivät edusta mitään absoluuttisia totuuksia, vaan sellaisia vaarallisia sepitteitä, joilla yhteiskuntaa pyritään manipuloimaan tarkoitushakuisesti. Haririn ennustukset ovat huimia ja saavat toivottavasti vastakaikua ajattelevien ihmisten keskuudessa. Historiaa ei enää tajuta eikä siitä oteta opiksi mitään!

Me joudumme elämään eri totuuksien rajapinnoilla ja päättelemään itse mihin uskomme. Tämä edellyttää kuitenkin hyvää medialukutaitoa ja kykyä erottaa indoktrinatio ja valetotuudet trolleista. Tulemmeko lajina kuolemaan lopulta sukupuuttoon tekoälyn ja jatkuvan geneettisen päivityksen tähden? Tämä jää historian saatossa nähtäväksi! Vain todella suuret valtiolliset huijaukset menestyvät! Mutta kuka ostaisi minulta Suomen pankin?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Miksi ihmiskunta haluaa uskoa suurten tarinoiden valheet?

  1. Tämänhetkinen maailma perustuu valheille! Se valhe juurrutetaan hyväuskoisiin ihmisiin valtamedian uutisissa, kirkon opeissa ja rahamarkkinoita ohjailevissa tahoissa!
    Päätavoite on kontroloida ja alistaa ihmisiä, jotta pienellä ryhmällä eliittiä olisi valtaa ja jumaluuden tunnetta!
    Tämä Valheiden maailma on onneksi sortumassa! – puoli vuotta,- ja käytännössä koko yhteiskuntaa ylläpitävä rakenne on aloittanut muutoksen!

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO