Lukion matematiikan lehtorini ja Hollolan myöhempi koulutoimenjohtaja Raimo Tanskanen, tokaisi kerran meille derivaattojen ja differentiaalilaskujen parissa vaikeroiville abeille, että historia on vaikeampi oppiaine kuin matematiikka. Minä en juttua tajunnut ennen kuin vasta Helsingin yliopistossa.
Kansa, joka ei tunne omaa historiaansa, ei ansaitse elinoikeuttaan. Nyt nämä perkeleen opetusministeri Sanni Grahn-Laasoset, sote-Rehulat ja insinööri-Sipilät ovat poistamassa lukiosta historian ja muita tärkeitä sivistysoppiaineIta sekä ajamassa yliopistokoulutusta alas itse mitään kipua tuntematta sellaisilla argumenteilla, että oppineita Suomessa hävettää.
Olemme keikkuneet PISA-tutkimusten kärkisijoilla, mutta nyt silkkinen kuva suomalaisen koulumaailman auvoisuudesta on rapisemassa. Toki pärjäämme vieläkin paremmin kuin Togo tai Norsunluunrannikko! Mutta kun tietoja Suomen koulukiusaamisista, opettajien ja oppilaiden häiritsemisistä ja internet-sukupolven vanhempien uhkailuista, alkaa tulla yleisempään tietoisuuteen, kuva peilissä alkaa hämärtyä.
Tiedämme nyt, että Suomessa on valtavasti psyykkisistä häiriöistä kärsiviä oppilaita sekä ongelmanuoria. Erityisopetuksen resursseja on koko ajan vähennetty, byrokratia on raskas ja monesti huoltajat kieltävät koko asian, mutta kun kaikki lopulta paljastuu, kuten pienen koulutytön surma ja hänen kiusaamisensa koko kuva paljastui Suomen kansalle, alettiin etsiä syyllisiä sosiaaliviranomaisista, vaikka syyllisiä olisi pitänyt hakea päättäjistä.
Ensi vuonna on tulossa kunnallisvaalit Ja jo nyt olisi hyvä aloittaa keskustelu siitä, mitä hyvinvointivaltio-sana, oikein arkikielessä tarkoittaa? Kirjatut tiedot päiväkodeista, kouluista, lasten huostaanotoista ja lastensuojelun nykytasosta, pikemminkin kertovat pahoinvoinnin kasvusta.
Voimakas maahanmuutto ja koulupudokkaiden suuri määrä lisäävät koko ajan ongelmia. Lamassa normaalisti hallitus panostaa koulutukseen, mutta mitä tekee Sipilän hallitus? Se leikkaa sumeilematta korkeakouluopetuksesta ja karsii sivistystä ja kulttuuria ennen näkemättömällä tavalla. Sipilä haluaa kaikki suomalaiset yrittäjiksi ja jokaiselle nuorelle starttirahan uusien pelikoneita keksimään. Suomen Ikäluokkien pienetessä ovat maaseudun ammattioppilaitokset lisänneet markkinointiaan ja jopa valehdelleet oppilasmääränsä, saadakseen nauttia valtion tuesta, mutta nyt sekin tie on kuljettu loppuun.
Pojat eivät enää Suomessa lue. On syntynyt idiootti-näppäilijä ursus minor, joka ei tiedä enää mitään historiastaan ja ansaitsee kuolla sukupuuttoon.
Luin itse psykohistorioitsija Juhani Siltalan 700-sivuisen kirjan ” Mannerheim – Viimeinen kortti” ja ymmärsin vihdoinkin sotiemme käyneen ikäluokan tajuntaa Suomen poliittisessa hermopelissä ja itsenäisyytemme kohtalon hetkissä. Käännekohdat olivat traagisia ja kovia.
Pieni kertaus lienee ”sivistyneille” liipolalaisillekin hyödyksi. Moskovalaisessa hotelissa kahdeksan päivää Molotovin kutsua odottanut pääministeri Antti Hackell saa aivohalvauksen. Molemmat poikansa rintamalla menettänyt puolustusministeri Rudolf Walden halvautuu. Moskovasta lähdön jälkeen, kenraali Heinrich saa hermoromahduksen, Mannerheim istuttaa adjutanttiaan joulusaunassa ja lukuisia muita tapahtumia selventävät kuvaa ja jopa Eva Mannerheimin Ruotsista löytämä käsirasva Mannerheimin psykosomaattisesta ihottumasta kärsiville käsille, saa ymmärtämystä.
Tietopyramidi kasvaa ja perspektiivi saattaa eri yksilöiden kohdalla laajeta, mutta nyky-Suomessa tämäkin kuristetaan hengiltä.
Juhani Melanen