Vastakkainasettelusta yhteistyöhön

Pari viikkoa sitten olin puhumassa Jämsässä Päijäteen alueen yhteistyöstä. Matkailun kansainvälisestä potentiaalista on vielä suuri osa hyödyntämättä Suomessa. Suomesta tunnetaan maailmalla vain Lappi ja Helsinki. Matkailun kehittämistä tulee tehdä laajemmin koko Päijänteen vaikutusalueella ja vieläkin laajemmin yhdessä yli maakuntarajojen. Puheessani, esitin, että Keski-Suomen tulee yhdistää voimia yhdessä Päijät-Hämeen ja muiden Järvi-Suomen maakuntien kanssa. Sisävesisatamiin tulisi myös panostaa enemmän. Etenkin Lahdesta puuttuu tasokas vierassatama houkuttelemaan asiakkaita koko Päijänteen alueelta ja laajemminkin. Suomessa kansainvälisten matkailijoiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja matkailutulolla on mahdollisuuksia kasvaa 14 miljardista 20 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.
Päijät-Häme ei saa mennä rikki

Päijät-Hämen on suhteellisen nuori maakunta ja sen perustamiseen on tehty paljon työtä. On pakko myöntää, että 2000-luvulla emme ole onnistuneet muodostamaan parasta mahdollista yhteishenkeä Päijät-Hämeessä eri uudistuksiin. Asioiden lisäksi myös henkilöt riitelevät. Voisimme tehdä paljon enemmän ja paljon paremmin yhdessä.

Alueelliset jännitteet ovat konkretisoituneet uuden Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän perustamisessa. Viime maanantaina Sibelius – talossa pidetyssä valtuustoseminaarissa puheenvuoroissa esiintyi edelleen sanat ”me” ja ”te”. Tämä siis vain kuukausi ennen, kun uuden ja yhteisen alueellisen Hyvinvointikuntayhtymän pitäisi aloittaa toimintansa. Vastakkainasettelussa on pitkä historia. Lahdessa kaupunki on tähän saakka vastannut perusterveydenhoidosta, kuntayhtymä erikoissairaanhoidossa. Nyt nämä toiminnot yhdistetään saman organisaation alle, mikä on hyvä asia. Poikkeuksena Heinola ja Sysmä, jotka jatkavat omalla perustason toiminnallaan. Tietojärjestelmät keskustelevat kohta vihdoin keskenään – asiakastiedot kulkevat paikasta toiseen. Säästöt eivät kuitenkaan näy heti, vaan vasta parin vuoden päästä. Lahden ja muidenkin kuntien puolesta on muistutettu usein erikoissairanhoidon kustannuksista, vaikka Päijät-Hämeen keskussairaala on ollut hinta-laatusuhteeltaan Suomen parhaita jo pitkään. Kritiikille on varmasti aihettakin, mutta kyllä suurimmat haasteet meillä on edelleen perusterveydenhuollossa. Miten pääsen lääkäriin ja millä hinnalla?

Julkinen vastaan yksityinen

Vastakkainasettelu osataan eduskunnassakin. Välillä tuntuu, että asialla ei ole niin väliä, kunhan vain ollaan eri mieltä.
Tämän hallituskauden yksi perustavaa laatua oleva vastakkainasettelu on julkisen ja yksityisen sektorin suhde. ”Julkinen sektori on tehoton, yksityinen rosvoaa aina veronmaksajien rahat”. Molemmat väittämät ovat vääriä. Julkisen ja yksityisen vastakkainasettelun sijaan tulisi nähdä miten toimitaan yhdessä. Silloin molemmat hyötyvät.

Eduskunnassa käsittellään parhaillaan hallituksen esitystä uudeksi hankintalaiksi. Tässäkin esityksessä on luotu kuva, jossa julkisen sektorin puolustajat ovat vanhanaikaisia. Miksi minä olen puolustanut julkista sektoria ja sen asemaa johtuu yksinkertaisesti siitä, että julkisen toimijan rooli on merkittävä harvaan asutussa maassa, jossa markkinaehtoisia toimintoja ei ole koko maassa. Sitä ilman myös yksityinen toiminta kärsii.

Hankintalakiesitys on merkittävä, koska Suomessa tehdään julkisia hankintoja yli 30 miljardilla eurolla vuodessa. Laki sisältää paljon hyviä uudistuksia, mutta pitää sisällään myös olennaisia heikennyksiä nykytilaan. Näistä merkittävin on esitys koskien sidosyksikköhankintoja. Hallituksen esityksessä on asetettu huomattavan tiukat rajat sidosyksiköiden ulosmyynnille eli mahdollisuudesta myydä muille kuin omistajilleen. EU:n hankintadirektiivissä sidosyksiköillä on sallittua olla ulosmyyntiä 20 prosenttia liikevaihdostaan. Direktiivissä ei aseteta mitään euromääräisiä enimmäisrajoja ulosmyynnille.

Hallituksen esityksessä ulosmyynnin absoluuttiseksi ylärajaksi asetettaisiin 500.000 euroa ja sen alapuolella ulosmyyntiä saisi olla enintään 5 % liikevaihdosta. Rajat ovat erittäin tiukat ja vaikuttataisivat laajaasti kuntien toimintaan elinkeinokentässä. SDP:n mielestä 20 prosenttia olisi edelleen hyvä raja ulosmyyntiin varmistaen kuntayhtiöiden toimintaedellysten jatkamisen. Miksi hallitus haluaa ampua muutenkin talousvaikeuksissa olevia kuntia jalkaa tekemällä EU:n vaatimuksia tiukempia rajauksia kuntayhtiöiden ulosmyyntiin?

Hallituksen esityksen mukaiset rajat aiheuttaisivat merkittäviä ongelmia erityisesti kunnallisille jäteyhtiöille, joista monet nykyisin tarkoituksenmukaisuussyistä hoitavat myös esimerkiksi alueellaan toimivien yritysten jätehuoltoa. Muita esimerkkejä ovat mm. työterveyshuolto ja kunnallinen laboratorioliiketoiminta.

Vastakkainasettelusta olisi aika päästä yhteistyöhön Lahdessa, Päijät-Hämeessä ja koko Suomessa.

Ville Skinnari
Kansanedustaja (sd.)

 

KOLUMNIT -arkisto

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011