Suomen talous kasvaa nyt historiallisen hyvää tahtia. Yritykset investoivat, työllisyys on nousussa ja markkinoiden luottamus tulevaisuuteen on vahva. Nousukausi on tuonut mukanaan kuitenkin myös kasvukipuja. Monia aloja vaivaa tällä hetkellä huutava työvoimapula. Kyse on siitä, että työvoiman tarjonta ei riitä täyttämään kysyntää. Työ ei toisin sanoen löydä tekijäänsä.
Pulaa työvoimasta esiintyy usein suhdannehuipulla, eli silloin, kun talous on aallonharjan laella. Tarkastellessa avoimien työpaikkojen määrää suhteessa työttömiin työnhakijoihin olemme jo nyt lähellä edellisen noususuhdanteen huippulukemia. Nousukiidon hidastumista ei kuitenkaan ole vielä näkyvissä. Työvoimapulasta on siksi tulossa kovaa vauhtia lukko yrityksien liiketoiminnan ja sitä kautta Suomen talouden kasvulle.
Työvoiman saatavuusongelmiin on monia syitä. Ensinnäkin korona on sotkenut kaiken muun ohella myös työmarkkinoita. Moni työssäkäyvä suomalainen on ollut viimeisen puolentoista vuoden aikana työpaikan ja jopa ammatin tai alan vaihdoksen edessä pakkotilanteessa. Eli työntekijää tilanteesta ei pidä syyttää. Kestää aikansa, ennen kuin tilanne tasoittuu.
Joillakin aloilla kyse on taas siitä, että kilpailu osaajista on aidosti niin kovaa, ettei sopivia hakijoita riitä joka tehtävään. Esimerkiksi tekniikan ammattilaisten määrä ei vastaa tällä hetkellä teknologia-alan tarpeita. Siellä missä osaajista on pulaa, tarvitaan aidosti markkinaehtoisia panostuksia koulutukseen ja osaamiseen. Koulutusohjelmien ja aloituspaikkojen määrä tulee saada erityisesti kasvualoilla tasolle, joka vastaa yritysten tarpeita.
Pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan riitä, jos alalle ei ole halukkaita. Esimerkiksi sote- ja hoiva-alalla kamppaillaan sen kanssa, että ovi käy lähinnä ulospäin. Kokeneita työntekijöitä jää eläkkeelle samaan aikaan, kun ala ei vedä uusia enää entiseen tahtiin. Hoitoalan työvuoroja jää täyttämättä eri puolilla Suomea, kun niihin ei riitä henkilöstöä.
Hoitotyö ei nykyisellään saa Suomessa sille kuuluvaa arvostusta, vaikka sen varaan rakentuu koko peruspalveluiden järjestelmä. Sekä palkoissa että työoloissa tulee tapahtua parannusta, jotta hoitohenkilöstön kohtaamille jatkuville ylitöille ja sijaisjärjestelyille saadaan stoppi.
Myös Lahdessa sotehenkilöstön jaksaminen ja riittävyys on paisunut jo todelliseksi ongelmaksi. Hykyn tärkeimpiä tehtäviä on siksi nyt pitää huolta henkilöstöstään ja houkutella samalla uusia ammattilaisia. Hyky:n uuden hallituksen ja yhtymäkokouksen tehtävänä on heti nyt syksyllä paaluttaa ne toimenpiteet, joilla asia korjataan.
Täsmälääke työvoimapulaan on helpottaa työikäisen työllistymistä ja kannustaa ihmisiä vastaanottamaan työtä. Toimivilla työvoimapalveluilla on keskeinen rooli työnantajien ja työnhakijoiden välisessä vuoropuhelussa. Hallituksen alullepanema kuntakokeilu ja pohjoismaisen työnhaun malli tähtäävät siihen, että tämä silta kestää.
Myös työperäisestä maahanmuutosta on esitetty ratkaisua työvoiman saatavuuteen ja erityisosaajien saamiseksi Suomeen. Hallitusohjelmassa on sitouduttu työperäisen maahanmuuton maltilliseen lisäämiseen, jotta tulevaisuuden työvoimatarpeisiin voidaan vastata väestön ikääntyessä.
Koronan jälkeinen kasvu on kiihdyttänyt työvoimapulaa, mutta monet siihen liittyvät rakenteelliset ongelmat ovat olleet tiedossa jo aiemmin. Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä syksyn budjettiriihissä varmistaa työkalupakki ja toimenpiteet siihen, että työpaikoille riittää työntekijöitä. Myös valtiovarainministeriö selvittää parhaillaan keinoja työvoimapulan ratkaisemiseksi.
Suomen taloudella on nyt iso vaihde päällä. Jopa niin iso, että työmarkkinat eivät pysy perässä.
Ville Skinnari