Voiko Trumpin Amerikkaa ymmärtää?

Olen vieraillut Amerikassa erittäin monta kertaa ja huomannut, että perusjenkit ihan aidosti vihaavat keskushallintoa yli kaiken. Washingtonin byrokraatit ovat tavallisten jenkkien mielestä vain julkisen vallan suurta eliittiä,  joka hoitaa suurta määrää poliittisia loisia ja byrokraattisia instituutioita. Korruptio on keskushallinnossa yleistä ja heitä vihataan enemmän kuin torakoita ja paksusuolen tähystystä.

Me suomalaiset ajattelemme yleensä, että kansanedustajat ja virkamiehet ovat meidän palveluksessamme, vaikka käsitykset meilläkin ovat muuttumassa, kun huomattiin, että oma etu ajaa yleisen edun edelle. Räikeimpänä esimerkkinä kansanedustajien jatkuva eläke-etu, vaikka edustajana oleminen on loppunut.

Amerikkalaiset uskovat ihan oikeasti, että poliitikot ovat erilaisten intressiryhmien, kuten suuryritysten, ammattiliittojen, yksityisten miljardöörien tai erilaisten salaliittojen palkkalistoilla kansalaisia vastaan.  Ja ihan väärässä he eivät olekaan, sillä Yhdysvalloissa yritykset ja yksityiset miljardöörit syytävät poliittisiin kampanjoihin niin paljon rahaa, että poliitikkojen on pakko kuunnella lahjoittajiensa ääntä.

Selkeä esimerkki tästä mentaliteetista on tuore verouudistus, joka keventää superrikkaiden ja yritysten veroja ja kiristää köyhien ja vanhusten verotusta. Äänestäjät inhosivat uudistusta, mutta sentään jotkut poliitikot myönsivät avoimesti, että uudistus toteutetaan, koska heidän tukijansa vaativat sitä! On erittäin tavallista, että amerikkalaisten julkiset palvelut ovat heikkoja ja hankkeet huonosti hoidettuja ja korruption leimaamia.

Jenkeissä ajatellaan, että valtio voi ihan oikeasti kääntyä kansalaista vastaan. Me nauramme monesti amerikkalaisten tavalle puolustaa vapautta ja yksilönvastuuta tinkimättömästi. Tällöin unohdamme sen tosiasian, että amerikkalaiset vaativat itseltään paljon enemmän oma-aloitteellisuutta kuin suomalaiset. Jenkeissä vuosilomaa saa viikon, kun on työskennellyt viisi vuotta. Työaika on melkein kaksi kertaa pitempi kuin suomalaisilla ja asunnot ovat yhtä kalliita kuin meillä. Silti valtion virkoihin, kuten sotilaiksi ja FBI:n leipiin, riittää tulijoita, koska heillä on täydellinen sairausvakuutus. Yksityisellä puolella tähän tuloryhmään päästäkseen, täytyy ansaita kolminkertaisesti.

Koulutus maksaa tavalliselle taatelin tallaajille hunajaa! Silti jenkkien stipendijärjestelmä takaa että lahjakkaimmat urheilijat ja nerot jatkavat yliopistoissa. Jenkeissä on nyt syntynyt tilanne, että moni asia on kääntynyt itseään vastaan, koska monesta asiasta on tullut automaatioita ja ne ovat muuttuneet fanaattisiksi. Vastakkain ovat yhä useammin vähän koulutetut valkoiset miehet ja maahanmuuttajat sekä värilliset. Amerikka on muuttumassa värillisille miehille samanlaiseksi vankileirien saaristoksi kuin Neuvostoliiton kulgit. Trump iski juuri tähän saumaan ja lupasi säilyttää takamaiden työpaikat, vaikka niillä ei olisikaan tulevaisuutta. Nyt katsotaan toisella vuodella, miten maa makaa? Amerikassa presidentin vaalit ovat joka neljäs vuosi, joten yksi mätä omena ei pilaa vielä kymmenen vuoden satoa. Kaikki riippuu viime kädessä siitä, miten talous kasvaa ja työllisyys nousee!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
Lotta Jensen: Joulu on meille vuoden kiireisintä aikaa, mutta myös kaikkein tärkeintä
Nuoret jäävät väliinputoajiksi, kun Lahti taistelee rakenteellisen työttömyyden varjoa vastaan Lahdessa
Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
ARKISTO