”Me ilmoitamme teille iankaikkisen elämän, joka oli Isän luona ja ilmestyi meille.” (1 Joh. 1:2)
Joulun sanoma on sanoma Jumalan rakkaudesta, joka meille annetaan. Se on viesti uudesta elämästä, iankaikkisesta elämästä. Joulun suurta sanomaa emme voi ymmärtää. Siihen järkemme ei yllä eikä käsityskykymme riitä. Mutta me voimme hämmästellä Jumalan mysteeriä ja kiittää häntä siitä. Kuinka ääretön voi tulla niin pieneksi, kuinka Kaikkivaltias avuttomaksi ihmislapseksi? Se on selittämätöntä. Mutta siinä näkyy Isän Jumalan rakkaus meitä ihmisiä kohtaan, kun hän antaa Poikansa meille Vapahtajaksi.
Me emme löydä tietä Jumalan luo, mutta hän itse tulee luoksemme Jeesus-lapsessa. Me emme kykene nousemaan elämän kivuista ja synnin pimeydestä valoon. Mutta ”valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.” Ei meillä itsessämme ole elämää. Se on lahjaa, niin tämä ajallinen elämä, niin hengellinen elämä kuin iankaikkinen elämä. Mutta sen elämän Jumala antaa Poikansa Jeesuksen kautta. Tämä on joulun lahja, ainoa todellinen joululahja.
Heikki Pelkonen
Vuoden viimeiseen kuukauteen on kotimaassa ja kansainvälisesti mahtunut poikkeuksellisen paljon dramaattisia käänteitä. Maailmalla on turbulenssia, kuten myös kotimaassa. Nyt tarvitaan rauhan tekijöitä ja ratkaisijoita. Riidankylväjiä on nähty nyt paljon ja niitä riittää. Siksi Suomi ja EU korostavat sopimusperusteisen maailmanjärjestyksen merkitystä. Säännöt on tehty noudatettaviksi. Tämä koskee kansainvälistä oikeutta ja sopimuksia. Maailmalla rikotaan toistuvasti humanitäärisiä oikeuksia. Sääntöjen rikkomisesta on tullut tapa – ei poikkeus.
Paljon olemme silti saaneet aikaiseksi. Hallituksen toimet näkyvät budjettipanostuksina tammikuun alussa ja seuraavan kerran huhtikuun alussa. Olemme tehneet valtioneuvostossa monta Lahden kannalta merkittävää päätöstä. Yliopistokaupunki Lahti on näistä ylivoimaisesti merkittävin ja siinä myös konkretisoituu vuosikymmenien pitkäjänteinen työ. Syksyllä kävimme myös läpi Lahden työllisyyteen, elinvoimaan, liikenteeseen ja tietenkin urheiluun ja kulttuuriinkin liittyviä kehityskohteita. Ministereitä vieraili Lahdessa ja tuloksia on saatu.
Lahden valinta EU:n vihreäksi pääkaupungiksi ei ole jäänyt Helsingissä tai Brysselissä huomaamatta. Olen myös itse pitänyt asian suhteen Lahden lippua korkealla maailmalla matkustaessani. Marraskuun lopussa Lahti sai valtiovarainministeriöltä kovan paketin joululahjaksi: kolme miljoonaa euroa Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -hankkeen toteuttamiseen. Se on hyvä ja kova paketti, joka myös tulee tarpeeseen. Samalla summa velvoittaa Lahtea tekemään vuoden 2021 Green City -kokonaisuuden niin hyvin, että olemme valtion osoittamaan luottamuksen arvoisia. Lahden pitääkin nyt pystyä kutomaan ja kokoamaan sellainen kokonaisuus, joka hyödyttää oman kaupunkimme ihmisiä ja yrityksiä pitkälle tulevaisuuteen. Myös Lahden mukana oleminen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksissa yli 100 000 asukkaan kaupunkien kanssa tulee olemaan erittäin tärkeä asia kaupunkimme tulevaisuuden kannalta. Sen avulla saadaan koottua elinvoimaa ja investointeja sekä parhaimmillaan luotua paljon uusia työpaikkoja.
EU-komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen on yllättänyt monet kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla. Von der Leyen puhuu viherelvytyksestä eli Euroopan Green Dealista. Tavoitteena on, että EU on vuonna 2050 ilmastoneutraali. Lahti voi viitoittaa tietä koko Euroopalle fiksun ilmastopolitiikan toteuttamisessa. Esimerkkimme tulee koota kokonaisuudeksi. Pitää myös nähdä, että oma pakettimme ei ole vielä valmis. Siksi EU-komission kanssa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä. Yhteistyötä pitää tehdä kotimaassa ja kansainvälisesti. Pelkästään EU:n horisontti – ohjelmassa on noin 100 miljardia euroa rahoitusta hyville tutkimus – ja kehityshankkeille. Hollantilainen komissaari Timmermans on Green Dealin avainpelaaja. Suomi, Pohjoismaat ja Hollanti ovat monessa asiassa edelläkävijöitä. Meillä on myös paljon annettavaa koko maailmalle osaamisemme ja innovaatioiden muodossa. Hollannissa Suomi ja Lahti tunnetaan. Moni Jari-niminen hollantilainen on tästä hyvä esimerkki.
Joulun on monille hektistä aikaa, kun arjen tavanomaisten kiireiden ohella pitää huolehtia jouluvalmisteluista. Hoppu ei yleensä missään asiassa paranna mielialaa eikä suoritusta. Yritän itse hidastaa tahtia ja keskittyä yhteiseen aikaan perheen kanssa. Suomen Turku julistaa aattona joulurauhan ja sitä on hyvä noudattaa. Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!
Ville Skinnari
Politiikan viikko on ollut dramaattinen. Matkustin Washingtonista kesken työmatkan Suomeen, kun pääministeri jätti valtioneuvoston eronpyynnön. Washingtonissa tapasin presidentti Trumpin kauppapoliittisen edustajan Robert Lighthizerin. Agendalla oli WTO:n tilanne, USA:n ja Kiinan kauppasuhteet ja EU:n Yhdysvaltojen suhde. Puhuimme luonnollisesti myös Suomen ja USA:n kauppasuhteesta.
Tuin Sanna Marinia pääministeriksi. Perusteluja minulla on paljon. Yhdessä Sannan kanssa olemme toimineet SDP:n varapuheenjohtajina vuodesta 2017, kun puoluejohto valittiin Lahdessa. Yhteistyömme on toiminut hyvin. Se toimi erinomaisesti myös puheenjohtajan sairausloman aikana noin vuosi sitten. Itse jatkan hallituksessa samassa roolissa kuin aiemminkin. Jatkuvuus on hyvä asia. Suomen viennin ja ulkomaankaupan kehittämisen ja edistämisen roolia ei voi ylikorostaa erityisesti nyt kun maailmalla on epävakautta.
Pääministeriys ei ole sukupuoli- tai sukupolvikysymys. Tehtävään pitää olla tahtoa, valmiutta ja osaamista sekä tietenkin siihen on oltava kannatusta. Sanna täytti nämä kaikki kriteerit. Sunnuntaina SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa pääministeriksi valittiin Sanna Marin. Hän on tällä hetkellä maailman nuorin pääministeri. Sainkin alkuviikosta antaa haastatteluja kansainväliselle medialle ympäri maailmaa. Toisiksi nuorimmankin olen tavannut – hän tulee Ukrainasta. Suomelle kaikki myönteinen julkisuus tuo samalla paljon muita mahdollisuuksia. Pienen maan on erittäin vaikea saada kansainvälistä näkyvyyttä. EU-puheenjohtajuutemme on lisännyt kiinnostusta. Olen sen itse saanut kokea muun muassa BBC Worldin, Blombergin, Politicon ja Financial Timesin kiinnostuksena Suomea kohtaan eri haastatteluissa. Kanadan Torontossa pääsin kehumaan Suomea ja Lahtea viime viikolla. Jääkiekon lisäksi kiinnostukset kohteena on energia- ja ympäristöosaamisemme. Kaukolämpöverkko ja uusiutuvat energiaratkaisumme ovat valmis vientituote Kanadaan ja muuallekin pohjoiselle pallonpuoliskolle. Muuten yksikään tapaaminen tai tilaisuus ei Kanadassa käynnisty ilman jääkiekkokeskustelua. Se on kuin jalkapallo Britanniassa. Suomi 3, Kanada 1 oli lause, jota käytin, mutta harkiten. Niin harvinaista herkkua se on.
Lahti pääsee mukaan ympäristökuntien kanssa työllisyyden kuntakokeiluun. Haluan kiittää työministeriötä hyvästä yhteistyöstä. Oikein toteutettuna se tarkoittaa uusia mahdollisuuksia työttömyyden vähentämiseen entistä tehokkaammin. Eri toimijat liimataan nyt paremmin yhteen ja se tarkoittaa parempaa palvelua. Näin on tehty jo esimerkiksi Tampereella. Kuten viime viikolla kirjoitin, Lahden liikunta- ja urheilurakentaminen pitää saada maakuntasarjasta kansalliseen kärkiryhmään, kuten Tampereella ja Jyväskylässä. Meillä ei voi olla vaatimattomampaa tavoitetta. Uudet liikunta- ja urheilurakenteet tarjoaisivat myös kaikille kaupunkilaisille uusia harrastemahdollisuuksia. Lahden tilanne vaatii nyt perusteellista harkintaa eri vaihtoehdoista. Aikaa ei tosin ole hukattavaksi. Jo nyt päätökset ovat kestäneet liian kauan.
Kaiken dramatiikan keskellä valonpilkahduksena olivat linnanjuhlat, jotka vuosi toisensa jälkeen ovat hieno tapa juhlistaa suomen itsenäistymisen vuosipäivää. Tästä on hyvä suunnata katse vielä hetkeksi loppurutistukseen ennen joulua, jonka jälkeen pääsemme nauttimaan joulusta.
Ville Skinnari
Kun kolmas adventtikynttilä syttyy, ollaan jo yli puolen välin adventinmatkaa. Odotetaan joulua. Odotetaan Jeesuksen tuloa lähellemme. Tässä kohtaa matkaa tien varressa seisoo erämaan profeetta Johannes Kastaja. Hän ei olekaan mikään leppeä puolimatkan krouvin isäntä, vaan voimakasääninen julistaja.
Johannes puhui niin kuin jo profeetta Jesaja: ”Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme!” (Jes 40:3). Johannes halusi pehmittää ihmisten sydämiä ja kehotti heitä parannukseen. Pitää oikeasti pysähtyä miettimään sielun tilaa, pitää korjata väärä suunta.
Johanneksella olisi töitä tänäänkin. Minä tarvitsen havahduttajaa ja herättäjää. Me tarvitsemme. Sillä sydän on välillä aikamoinen autiomaa ja kuiva aro. Ei löydy uskoa ja rakkautta niin kuin Jumala varmasti toivoisi. On karrelle kuivunutta maata, jossa ei kasva niin paljon hyvää kuin pitäisi. Hyssyttelyn sijasta Johannes valitsi ankaran, kohti tulevan julistuksen. Me emme sellaiseen ole tottuneet, mutta joskus sitäkin tarvitaan.
Parannussaarnan tarkoitus on tehdä meistä vastaanottavaisia, kun Jeesus tulee lähelle. Ankara julistus tekee kuulijasta pehmeämmän ja tarvitsevamman. Ei ole siis tarkoitus lyödä lyötyä, vaan vakuuttaa: Tutki itseäsi. Odota Jeesusta, hän haluaa tulla sinun luoksesi. Hän pelastaa synnistä ja pahasta. Hän saapuu sydämeesi.
Riitta Särkiö
Perjantaina maamme hiljentyy juhlimaan itsenäisyyspäiväänsä. Vanha tapa on ollut kahden sinivalkoisen kynttilän sytyttäminen ikkunalle. Useina vuosina olen iltaisin kiertänyt kotini lähiympäristöä ja huomannut, että moni näin tekee vieläkin.
Itsenäisyyspäivää ja sunnuntaina vietettävää toista adventtia yhdistää toisiinsa juuri kaksi kynttilää. Toisena adventtina syttyy toinen kynttilä ja valo laajenee. Joulun lapsi on päivä päivältä lähempänä – odotus tiivistyy.
Kaksi kynttilää kutsuu meitä rukoukseen: mitä toivon elämääni, mitä toivon läheisilleni. Mitä toivon tälle maalle, suloiselle Suomelle?
Näitä pohtiessani osui käsiini kirja nimeltään Rukousten kirja. Sieltä löytyi kovin kaunis, runoilija Anna-Mari Kaskisen rukous. Tänä itsenäisyyspäivänä ja toisena adventtina haluan rukoilla sen sanoin. Toivottavasti myös sinä voisit rukoilla kanssani:
Herra, kiitos tästä maasta, jossa saan elää.
Kiitos ihmisistä, joita olet antanut rinnalleni.
Rukoilen kaikkien niiden puolesta, joiden on vaikea löytää paikkaansa Suomessa.
Herra, johdata meitä.
Aamen.
Maija-Reetta Katajisto
