Suomen kansalaiset eriarvoisia lain edessä, hyötyjinä rikkaat ja maahanmuuttajat

Olemme Suomessa nyt tilanteessa, jossa käräjäoikeuden, hovioikeuden ja KHO:n päätökset samasta asiasta muuttuvat kuin pesäpallon säännöt ennen vanhaan ja tuomiot ovat erittäin epäjohdonmukaisia ja tavalliselle kansalaiselle täysin käsittämättömiä.

Ilja Janitskille annettiin MV-lehden kiusaamistapauksessa yli kahden vuoden ehdoton vankeustuomio ja huikeat korvausmaksut. Tämä oli selkeä viharikos, mutta miten se on oikeassa mittakaavassa esimerkiksi Suomessa tehtyihin ulkomaisten tekemiin raiskauksiin ja rangaistuksiin?

Maahanmuuttaja sai kolmesta törkeästä raiskauksesta 9 kuukautta ehdollista vankeutta ja 680 euron sakot. Kaksi teoista oli toisin tehty alaikäisenä, mutta kolmas ei. Asteikkoa ei silti käytetty! Vitsaa käyttänyt isä sai 400 euron sakot, kun oli rangaissut lastaan vaarallisesta aseleikeistä. Kyvyttömät haastemiehet eivät kyenneet toimittamaan syytetylle ajoissa haastetta, joten 0,8 miljoonan euron korvausvastuu jäi vammautuneelle kantajalle.

Erityisesti Suomessa oikeusistuinten uskottavuus horjuu siksi, että syyttäjälaitos ei saa syytteitä valmiiksi ajoissa ja ne pääsevät vanhenemaan. Tätä on ihmetelty monissa maissa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on kummasteltu, miksi Suomessa oikeustapaukset kestävät yli 10 vuotta? Näissä tapauksissa yksityinen kantaja on todella heikoilla, ellei hänellä satu olemaan oikeusturvavakuutusta tai kyseessä ei ole merkittävä ennakkotapaus.

Erikoisin paikka suomalaisen oikeustajulle on vakuutusoikeus. Eduskunnassa tehtiin vuonna 2009 kysely, voiko vakuutusoikeus tahallaan pitkittää tuomioita? Vakuutuslääkäreiden asema ja lausunnot ovat Jumalan sanaa, jota ei oikeusistuimissa muuteta. Vakuutusyhtiöt joutuvat maksamaan erittäin harvoin niitä korvauksia, jotka vakuutetulle on alunperin alioikeuksissa määrätty, koska juttujen käsittelyajat ovat mielikuvituksellisen pitkiä. Vakuutusoikeuksissa pyritäänkin siihen, että kantaja ehtii kuolla ennen kuin oikeudenpäätös vihdoin asiasta saadaan.

Nyt Suomessa rikoksen kohteeksi joutunut , joutuu useimmin syytteeseen kuin rikollinen itse. Jos yrittäjä ottaa bensavarkaan itse kiinni ja laittaa varkaan kuvan yrityksensä ikkunaan, hän syyllistyy itse suurempaan rikokseen kuin varas! Väkivaltarikoksia ja huumepäissään rikoksia tehneiltä ei koskaan tulla saamaan, niitä korvauksia, joihin tekijät on tuomittu.

Yli 250 näpistystä tehnyt varas ei joudu vastuuseen teoistaan; aivan samoin kuin yli 70 miljoonalla rikastunut lähipiiritietoa käyttänyt liikemies. Talousrikoksissa tuomiot ovat kauttaaltaan ehdollisia ja tuomitut korvaukset näennäisiä. Tämä johtuu sitä, että tuomioistuimilla ei ole resursseja tutkia talousrikoksia, puhumattakaan kompetenssista.

Lisäksi rikkaat talousrikolliset ja veropinnarit voivat sopia verottajan kanssa korvauksista tunnustamalla tekonsa ja maksamalla hivenen ylikorkoa. Panama-vuodossa toimittiin juuri näin. Kun Suomessa julistetaan tuomio, totuus on ensimmäinen uhri. Paitsi rattijuopumuksissa, joissa on taulukot. Silti epäilen, että juristit ylimalkaan ovat tyhmiä?
Vai kieltääkö Suomen laki epäilemästä?

Juhani Melanen

 

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO