Kuukausi: kesäkuu 2025

Päijät-Hämeen työttömyys on karannut käsistä. Toukokuun lopussa alueella oli 12 862 työtöntä työnhakijaa – 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömyys, eli yli vuoden jatkunut työttömyys, kasvoi peräti 29 prosenttia. Samalla avoimet työpaikat vähenivät dramaattisesti: Lahdessa 40 prosenttia, Asikkalassa ja Orimattilassa yli 70 prosenttia.

Nämä luvut eivät ole vain tilastoja. Ne ovat merkki siitä, että yrityselämä ei rekrytoi ja yhteiskunnan tukirakenteet eivät toimi, eikä suuntaa ole saatu käännettyä ajoissa. Ja pahinta on, että tästä kaikesta maksetaan – kirjaimellisesti. Helppoa on syyttää maailmantilannetta, mutta miksi muualla sitten on paremmin?

Lahden kaupunki maksaa työttömyyden perusteella valtiolle niin sanottuja sakkomaksuja eli työmarkkinatuen kuntaosuuksia. Tänä vuonna maksujen arvioidaan nousevan 24 miljoonaan euroon. Pelkästään tammikuussa Lahden lasku oli lähes 1,8 miljoonaa euroa. Kun ihmiset jäävät työttömiksi pitkäksi aikaa, kaupunki maksaa – eikä kukaan voita.

On käsittämätöntä, että samaan aikaan kun palveluista leikataan ja kunnalliset investoinnit ovat vaakalaudalla, kaupungin miljoonia valuu valtion kassaan. Sakkomaksut eivät kannusta kuntia, vaan rankaisevat juuri niitä, joilla on jo vaikeaa. Se on epäterve järjestelmä, joka vahvistaa eriarvoisuutta ja kurjistaa paikallistaloutta entisestään.

Tilanne tuo mieleen 1990-luvun alun laman. Tuolloin Suomi ajautui nopeasti massatyöttömyyteen. Työttömyys kasvoi parissa vuodessa yli puoleen miljoonaan, ja erityisesti teollisuuspaikkakunnat romahtivat. Myös Lahdessa menetettiin kymmeniä tuhansia työpaikkoja, ja pitkäaikaistyöttömyyden jälkiä näkyy yhä alueen rakenteissa – syrjäytymisenä, velkaantumisena ja sosiaalisena pahoinvointina. Nyt olemme ehkä jopa pahemmassa tilanteessa, koska kasvua ei ole näkyvissä ja maailman epävarmuus on tapissaan.

Työttömyyden kasvu ei ole yksittäisten ihmisten vika. Se kertoo Suomen tilannekuvan. Rakennusala on hiljentynyt, hoiva-ala kärsii työntekijäpulasta mutta ei houkuttele väkeä. Silti koulutusta ei ole suunnattu ajoissa uudelleen. Digitaalisten työkalujen hyödyntäminen työnvälityksessä vasta puheissa, ja työllisyyspalvelujen resurssit ovat riittämättömät.

Mitä pitäisi tehdä?

Suomen pitää luoda 90 päivän työllisyystakuu, joka on olemassa jo Ruotsissa. Työharjoittelu-, koulutus- tai työpaikka pitää löytyä nopeasti. 2019 yritimme tätä Rinteen hallitusohjelmassa, mutta kunnianhimo työ- ja elinkeinoministeriössä ei riittänyt vaikka poliittista tahtoa oli.

Ensinnäkin tarvitaan alueellinen työllisyysohjelma, joka yhdistää kunnat, oppilaitokset ja työnantajat. Palkkatuet, kuntien omat työllistämishankkeet ja osaamisen päivittäminen on saatava liikkeelle nyt – ei kahden vuoden päästä.

Toiseksi, Lahden täytyy panostaa koulutukseen ja ammattikorkeakoululla ja Salpauksella on kaikki edellytykset järjestää nopeita, työelämälähtöisiä koulutuksia. Mutta niihin tarvitaan rahaa – ja tahtoa.

Kolmanneksi, työttömien hyvinvointiin pitää panostaa. Työkyvyn tukeminen, mielenterveyspalvelut ja sosiaalinen kuntoutus ovat investointeja, eivät menoeriä. Pitkäaikaistyöttömyys on usein oire – ei pelkästään taloudellinen, vaan myös terveydellinen ja sosiaalinen.

Orpon ja Purran hallituksella on vastuu. Lahden kaupungilla on vastuu olla nyt aktiivinen ja haluta muutosta. Vaalien jälkeen on kehuttu kovasti yhteistyötä, mutta tekeminen olisi tärkeintä. TE-palveluiden siirto kunnille tuo uusia mahdollisuuksia, mutta ilman riittävää rahoitusta ja tukea uudistus kääntyy itseään vastaan. Nyt pitäisi investoida, ei leikata.

Sakkomaksut ovat kova lasku siitä, että mitään ei tehty ajoissa. Ne ovat muistutus siitä, että työttömyys ei ole vain henkilökohtainen tragedia – se on koko yhteiskunnan häpeä.

Ville Skinnari

Sain jo talvella kutsun kesähäihin. Ensimmäinen viesti oli vinkki pitää tämä päivä kalenterissa varattuna eli ”Save the date” -ilmoitus. Toukokuussa tuli sitten yksityiskohtaisempi kutsu ja ilmoittautumisohjeetkin. Heinäkuiset häät lähestyvät.

Raamatun aikaan oli vähän sama kuvio. Tämän sunnuntain evankeliumissa Jeesus kertoo isoista pidoista. Vertauksessa mies oli ajoissa esittänyt kutsun ja sitten aivan pitojen kynnyksellä palvelija lähetettiin sanomaan: Tulkaa, kaikki on jo valmiina. Pitojen päivä oli kalenterissa, mutta h-hetkellä kutsu ei enää miellyttänytkään. Kutsutut rupesivat esittämään verukkeita, joiden nojalla he torjuivat kutsun. Ihan samoin voi käydä nykyisinkin: en nyt jaksakaan lähteä illanviettoon… nyt tuli luvattua liikoja, täytyy jättää kaverin synttärit väliin…

Mutta huom! Nämä Jeesuksen vertauksen pidot eivät olekaan mitkä tahansa juhlat. Ne ovat vertauskuva Jumalan kutsusta, pelastuksesta, pääsystä taivaan suureen juhlaan. Jumala kutsuu meitä elämään hänen kanssaan joka päivä ja pääsemään lopulta hänen luokseen ikuiseen lepoon. Tämän kutsun myötä sain pääsyn hyvään, turvalliseen ja syvään elämään juuri nyt ja kerran kuoleman jälkeen. Minulta ei kysytä ansioita, saan vain avata tyhjät käteni lahjaa varten.

Jokaisena päivänä kuulemme nuo hienot sanat: Tulkaa, kaikki on jo valmiina! Anteeksianto, tulevaisuuden toivo, hyvät elämänohjeet, rakastettuna oleminen on kaikki jo valmiina meitä varten. Jumala kutsuu. Hänen luonaan on hyvä olla.

Riitta Särkiö

Kuluttaja ei saa jäädä yksin huijatuksi tultuaan. Digihuijaukset ovat nykyaikainen ja hyvin yleinen tapa huijata rahaa. Vuonna 2024 suomalaisilta yritettiin viedä yli 107 miljoonaa euroa. Pankit onnistuivat estämään osan, mutta silti rikollisten tileille päätyi lähes 63 miljoonaa.
Pankkien ja viranomaisten nimissä esiintyvät huijaukset ovat lisääntyneet ja kehittyneet entistä uskottavammiksi, selviää Telemarkkinointiliiton raportista. Pankkien nimissä lähetettyjä huijausviestejä on ollut liikkeellä runsaasti. Viesteissä vastaanottajaa kehotetaan klikkaamaan linkkiä esimerkiksi turvapäivityksen tekemiseksi tai tilin varmistamiseksi. Vakuuttavalta näyttävien viestin linkit vievät tietojenkalastelusivustoille, jotka ovat usein uskottavan oloisia.

Esimerkkejä riittää. Myös esimerkiksi Tullin nimissä on lähetetty viime aikoina paljon viestejä, joiden väitetään olevan kutsu kuulusteluun.
Yksittäinen ihminen jää usein yksin maksamaan virheestä, johon häntä ohjattiin harhaanjohtavilla puheluilla, tekaistuilla verkkosivuilla ja sosiaalisen manipulaation keinoin. Huijausyritykset kohdistuvat etenkin iäkkäämpiin suomalaisiin, joilla lähdekriittisyys ja digitaidot ovat heikompia. Kuluttaja on liian usein voimaton eikä poliisikaan pysty auttamaan.

Mitä pitäisi tehdä? Kuluttajansuojan näkökulmasta tilanne on kestämätön. Kun rikollinen esiintyy pankin työntekijänä, vastuun pitäisi siirtyä pankille – ei uhrille. Euroopan unionissa on valmisteilla sääntelyä, joka velvoittaisi pankit ilmoittamaan epäselvyyksistä maksajan ja saajan tiedoissa. Tällaiset varoitukset voisivat estää tuhansia tapauksia.

Pankit eivät voi enää piiloutua sen taakse, että kuluttaja toimi ”huolimattomasti”. Harva meistä on kyberturva-asiantuntija. On kohtuullista odottaa, että maksujärjestelmät tunnistavat poikkeukselliset siirrot ja kysyvät lisävahvistusta – erityisesti suurissa summissa. Kuluttajalla on velvollisuus olla tarkka, mutta pankkien on kannettava teknologinen ja taloudellinen vastuunsa. Yhteiskunnan pitää varmistaa, ettei uhri jää kahdesti rangaistuksi: ensin huijarille ja sitten yksin pankkia vastaan.

Valmistelen tästä kirjallista kysymystä Orpon hallitukselle. Työkaluja pitää valmistella ja ottaa käyttöön. Lainsäätäjä ei voi vain seurata sivusta tilannetta.

Ville Skinnari

Juhannuksella on meille suomalaisilla aivan erityinen merkitys. Kaupunki hiljenee ja ihmiset matkaavat autojonoissa kohti järvien rantoja ja mökkejä, jotka siellä odottavat. Juhannuksen sään arvailu on keskeinen osa juhannukseen valmistautumista; onko liian helteistä ja kuivaa ettei saa metsäpalovaaran takia polttaa kokoa vai onko sittenkin niin sateista ja koleaa, että matkaan joutuu pakkaamaan toppatakin ja myssyn.

Luulen, että juhannuksen merkitykseen sisältyy paljon sellaista mitä on vaikea pukea sanoiksi. Suomen luonto on juuri juhannuksena kaikista kukkeimmillaan ja valoisimmillaan. Pitkä pimeän talven aika on takana ja monilla alkavat lomat juhannuksesta, mikä tarkoittaa vapautta ja arjen paineiden hellittämistä edes hetkeksi. Vaikka juhannuksenviettotavat ovat myös muuttuneet viimevuosien aikana, ovat mökkijuhannus ja kokko kesäyössä edelleen tärkeitä elementtejä.

Juhannuksella on kuitenkin myös kirkollinen merkitys. Juhannuksen keskeinen henkilö on Johannes Kastaja, joka syntyi Jeesuksen sukulaisperheeseen pitkän odotuksen jälkeen puoli vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Johanneksen tehtävänä oli toimia tien raivaajana Jeesuksen edellä. Aikuisen Johanneksen persoonasta kerrotaan, että hän oli vaikuttava ilmestys ja väkevä saarnamies.

Ehkä Johanneksesta on juhannuksena hyvä muistaa tilan raivaaminen. Arki ja kiireen tuntu vievät helposti tilan kaikelta muulta; Jumalan, itsen, toisten ihmisten ja ympäröivän luonnon kuuntelulta.

Hanna Rikkanen 
pappi, Launeen srk

Pidätkö salaisuuksista? Sellaisista hyvistä salaisuuksista? Kun jokin asia on mysteeri ja mieltä kutkuttaa selvittää se pohjia myöten. Ehkä sellainen kevyemmin ajateltuna voisi olla joku peli tai dekkari tai ohjelmasarja. Minä ainakin pidän salapoliisitarinoista. Niissä päähenkilö yrittää selvittää jotakin rikosta, ja hän kerää todisteita, kuulustelee, päättelee ja tutkii. Sitten lopuksi usein löytyy jokin aivan yllättävä ratkaisu.

Jumalasta sanotaan myös, että Jumala on salaisuus. Kysymyksiä Jumalasta ei voi samalla tavoin ratkaista järjen ja todisteiden avulla kuin rikostarinoissa tapahtuu. 700-luvulla elänyt kirkkoisä Johannes Viiniköynnös sanoi, että ”pyydystän Jumalaa, mutta Hän ei ole pyydystettävissä”. Johannes taisi tarkoittaa, että Jumala on käsittämätön ja vaikeasti meidän ihmisten sanoilla tyhjentävästi sanoitettavissa.

Kuitenkin voi olla myös toista mieltä. Pian alkavat kesän riparit, ja niillä ainakin mietimme Jumalaa ja Jumalan olemusta, sitä, mitä Hän voisi olla nuorelle. Apuna on hyviä tietolähteitä kuten Raamattu ja toiset kristityt kokemuksineen Jumalasta ja hänen läsnäolostaan. Nyt sunnuntaina kirkoissa puhutaan kolmiyhteisestä Jumalasta. Se on kristinuskossa yksi keskeisin käsite Jumalasta. Se kertoo, kuinka Jumala on samalla sekä yksi olemus ja että kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki eli Luoja, Lunastaja ja Pyhittäjä. Ehkä Luojana Jumala on etäisin ja salatuin. Ihmiseksi maanpäälle tullut Jeesus on taas läheisempi ja tutumpi. Pyhä Henki puolestaan Lutherin mukaan vie meidät Jeesuksen luo vastaanottamaan hänen hyviä lahjojaan. Salaisuus siis raottuu, kun miettii Jumalaamme näiden kiteytysten kautta.

Alkavan kesän myötä on monessa paikassa laulettu Suvivirttä. Tässä virressä Jumalaa kuvataan Luojana, joka siunaa ja uudistaa luontoa, ja jonka armo ja rakkaus ovat läsnä kaikkialla. Nuo salatun Jumalan ominaisuudet ovat mielestäni kaikkein tärkeimpiä. Armoa antavan Jumalan lähellä saa olla rikkinäinen, epäonnistunut ja heikko ihminen. Sellaisiahan me kaikki aina välillä olemme. Tämän tutun virren 4. säkeistöön liittyy jokaiselle paljon hyviä lupauksia: murheen poistoa, valoa ja rakkautta. Siunattua kesää!

Oi Jeesus Kristus jalo,
ja kirkas paisteemme,
sä sydäntemme valo,
ain asu luonamme.
Sun rakkautes liekki
sytytä rintaamme,
luo meihin uusi mieli,
pois poista murheemme

Kati Saukkonen
Launeen seurakunnan pastori

Jätin viime kuussa kirjallisen kysymyksen työsuhdepyörien verovapauden poistamisesta. Valtiovarainministerin vastaus kysymykseeni ei vakuuta.
Purra ei ottanut lainkaan kantaa pyöräilyn terveyshyötyihin. Työmatkapyöräily on tutkitusti lisännyt työntekijöiden työhyvinvointia ja vähentänyt sairaslomapäiviä. Nämä tuovat myös säästöjä valtion sosiaali- ja terveysmenoihin. Eikä kyse ole eliitin etuoikeus, vaan tavallisen suomalaisen työssäkäyvän mahdollisuus liikkua monipuolisesti.

Vastauksessa perusteltiin lakimuutosta lähinnä vain talouden kannalta. Purran mukaan työsuhdepyöräetu kohdistuu ”tavallista kalliimpi” pyöriin, eli sähköpyöriin. On täysin perusteltua, että työsuhdepyöräksi valikoituu nimenomaan sähköpyörä. Sähköpyörä alentaa tutkitusti kynnystä liikkua hieman pidempikin työmatka yksityisauton sijasta pyörällä. Se on siis ympäristöteko, mutta ennen kaikkea kansanterveyteen vaikuttava asia.
Purra toteaa myös, että työsuhdepyörien kasvu näyttäisi laskeneen alkuvuoden jälkeen. Syy tähän on yksiselitteisesti juuri tämä lakimuutos – ihmiset eivät enää valitse pyörää tämän veroedun poistamisen vuoksi. Mahdollinen lakimuutos on jo nyt pysäyttänyt sähköpyörien kaupan. Kävi aivan samoin kuin 2015–2019 Sipilän hallituksen kaudella, kun Anne Berner toi puskista autoverouudistuksen esityksen, joka jäädytti autokaupan täysin.
Taloudenhoito on sekin taitolaji. Oman laisensa ilmapiirin luomisessa nykyhallitus on onnistunut. Pelottelu, uhkailu ja tavallisten ihmisten kyykyttäminen on ainakin onnistunut. Nyt Suomessa pitää tehdä iso työ, että ilmapiiri muuttuisi.

Viime viikolla pelasimme jääkiekon Alumni Cupin Launeen jäähallissa. Mukana meitä oli 360 entistä Reippaan pelaajaa vuosilta 1950 aina 1980 luvun loppuun saakka. Oli mahtavaa tavata pelikavereita vuosien tauon jälkeen. Osan kanssa emme olleet tavanneet varmaan vuosikymmeniin.
Meillä 1970 – luvulla syntyneillä oli vähän eri tempo kuin 1980 – lukulaisilla, mutta siihen nähden meillä meni ihan hyvin. 1973–1974 syntyneiden joukkuettamme kipparoi Anssi Karen ja varakapteenina toimi Jari Kauppila. Mika Morri pelasi varmaa peruspakin peliä ja minunkin puolustajan roolin tuli mukaan yksi maali ja yksi rangaistuslaukaus (tolppaa ei kuitenkaan lasketa).
Toivottavasti turnaus saa jatkoa ensi vuonna. Iso kiitos järjestäjille!

Ville Skinnari

Kesälomat on nuorilla alkaneet ja syytä iloon on paljon! Kaverit ja loma aika makee juttu! Kesäkuussa riittää tekemistä ja tapahtumia Lahdessa ja koko maakunnassa.

Moni viime viikolla valmistujaisia juhlinut miettii nyt kuumeisesti mistä saada töitä? Työllistävä hanketoiminta on ajettu alas siitä mitä se on ollut. ”Markkinat hoitaa” on hokema ja polku minne Orpo ja Purra ovat Suomea vieneet ja tulostaulu on armoton. Alaspäin mennään ja kovaa.

Ei pitäisi aina vanhoja muistella, mutta kyllä meidän nuoruudessa kesätyöt oli mahdollisuus tienata ja päästä mukaan työelämään. Paikkojakin oli tarjolla, julkisella ja yksityisellä sektorilla. Ja eka duuni on kova juttu! Seuraava työ on aina helpompi löytää. Työhaastattelun yksi tärkein kysymys on aina yleensä se tärkein onko sinulle työkokemusta ja jos on niin mistä.

Nyt tilanne on toinen. Kesätöitä ei ole kuin harvoille. Nuorisotyöttömyys on nyt Suomessa 27 prosenttia! Se on karmea luku.

Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on ollut räjähdysmäisessä nousussa. Korkeakoulutettujen vuorten pitkäaikaistyöttömyys on jopa kaksinkertaistunut. Alle 25-vuotiaiden keskuudessa työttömyys on kasvanut suomalaisilla 92 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisilla 218 prosenttia. Työttömyydestä kärsiietenkin rakennustyöntekijät, myyjät ja kauppiaat jahoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät. Esimerkiksi näissä ammateissa avoimien työpaikkojen määrä on pudonnut keskimäärin 37%.
Pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa nuoren elämään usealla eri tavalla. Se ei ainoastaan heikennä ammatissa osaamista ja työkykyä, vaan vaikuttaa myös laajasti mielenterveyteen ja jaksamiseen. Taloudellinen epävarmuus voi ajaa nuoren taas rahaongelmiin, mikä aiheuttaa taas lisää haasteita arkeen. On kestämätön tilanne, että nuori tekee ison työn ja valmistuu ammattiin, vain jäädäkseen työttömäksi odottamaan avointa oman alan työpaikkaa. Useasti tässä tilanteessa päädytäänkin hakemaan töitä jostain muulta kuin siltä omalta alalta, koska paineet toimeentulosta ratkaisee.

Moni nuori olisi hyvinkin motivoitunut tekemään kesätöitä, mutta jos paikkoja ei ole tarjolla, ei tätä tärkeää ensikokemusta työelämästä oikein saa. Meillä on valtavasti reippaita ja osaavia nuoria, joiden potentiaali tulee saada kokonaisuudessaan käytäntöön.

Lahti on tehnyt ennen paljon kesätöiden löytämiseksi ja hyviä hankkeita. Ja tekee edelleen. Se ei vain enää riitä, kun Orpon hallitus on vienyt työkalut kasvuun ja talouden iso kuva on synkkä.

Kiitos myös Lahdessa siitä, että puistoruokailut ovat tulleet takaisin. Paljon sen eteen tehtiin töitä, mutta hyvä että nyt tämä käytäntö on tullut takaisin.

Ville Skinnari

Tuntuuko sinusta siltä, että kesää kohti vauhti vaan kiihtyy? Valoisat illat, joka puolelta ympäröivä vehreys, lintujen laulu ja kesän odotus valtaa mielen eikä työnteosta ja arjen askareista tahdo tulla mitään. Toisaalta on halu saada työpöytä tyhjäksi ja elämä valmiiksi ennen kesän tuomaa lepoa ja virvoitusta.

Helluntai on hyvä pysähdyspaikka kaiken tämän keskellä. On hyvä ihan vaan olla ja hengitellä, viipyä Pyhän Hengen virvoittavassa tuulessa, liekin lämmössä, kyyhkysen kujerruksessa. Pyhä Henki on lohduttaja, toivon antaja ja viisauden tuoja, rohkaisija, luovuuden ja rakkauden lähde.

Pysähdy siis hetkeksi ja hengitä ulos kaikki huolesi ja murheesi. Sisäänhengityksessä voit antaa rakkauden ja lempeän hyväksynnän virrata itseesi. Rukoile oman hengityksesi tahdissa Martin Lönnebon rukouksen sanoin:

Hengitän ulos levottomuuden,
hengitän sisään rauhan.

Hengitän ulos hälinän,
hengitän sisään hiljaisuuden.

Hengitän ulos pimeyden,
hengitän sisään valon.

Kristus sanoo:
”Älköön sydämenne olko levoton.
Minä jätän teille rauhan.”

Pauliina Hatakka