Armosta

Äskettäin jonotin kuitti kädessä huonekalumyymälän noutopisteessä omaa vuoroani. Siinä toinen asiakas tuli kiireellä ja yritti pyyhältää ohi jonon, ehkä vähän huomaamattaan. Hiukan harmistuin ja huomautin, että taisi olla minun vuoroni ensin. Jälkeenpäin mietin, että olinpa pikkumainen ja laskelmoiva. Viisi minuuttia sinne tai tänne ei olisi haitannut omaa aikatauluani mitenkään. Mitäpä siitä, jos vaikka olisin jäänyt kolmen hengen jonossa ihan viimeiseksi. Homma ei olisi mennyt pikkutarkasti ajatellen oikeudenmukaisesti. Mutta olisin siinä tullut armahtaneeksi tuota kiireessä pyyhältäjää, jolla saattoi olla nälästä kiljuvia lapsia autossa odottamassa. Olisinpa antanut armon käydä oikeudesta.

Ensi sunnuntain evankeliumikertomuksessa on Jeesuksen vertaus viinitarhan omistajasta. Tämä maksaa saman palkan kaikille, niin päivän viime hetkillä töihin palkkaamilleen kuin aamusta asti töitä paiskineille. Se tietysti suututtaa näitä pitkään raataneita, ja he nurisevat isännälle. Nurinaan isäntä vastaa kysymyksellä: ”Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?” Tällä kertomuksella Jeesus halusi korostaa Jumalan armoa, joka on kaikille ihmisille sama. Se ei ole pikkutarkkaa millimetrimitalla laskettua oikeudenmukaisuutta eikä Jumalan armoa voi ansaita, vaan sitä annetaan meille vain siksi, että Jumala on rakkaus. Tämä on kristinuskon yksinkertainen sanoma. Meidän ansaitsemaan tottuneiden ja armottoman oikeudenmukaisuuden vaateita esittävien on sitä vaikea muistaa.

Armollisuus itseä ja muita kohtaan antaa tilaa hengittää. Jumalan hyvyyden suojassa meitä kutsutaan miettimään omaa kovuuttamme, armahtamaan lähimmäisiämme ja itseämme. Onneksi voimme aina rukoilla, vaikka seuraavasti:
Jumala, auta meitä luopumaan omasta laskelmoinnista. Auta meitä ymmärtämään syvemmin armoasi meitä kaikkia kohtaan. Kiitos, että voimme kasvaa sinun hoidossasi. Aamen.


Pastori Kati Saukkonen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO