Poikien oppimisen tukeminen on yhteinen vastuu

Julkaisimme pääministerin johdolla 30 x osaaminen kampanjan tukemaan Suomen paluuta koulutuksen kärkimaaksi. Suomen Pisa-tulokset ovat heikentyneet jatkuvasti menneinä vuosina, sekä etenkin poikien menestyksen lasku on huolestuttavaa. Myös THL on kiinnittänyt asiaan huomiota. Pojat ovat pitkään menestyneet tyttöjä paremmin matematiikassa, mutta viimeisen kahden vuoden aikana tytöt ovat menestyneet tässäkin oppiaineessa poikia tilastollisesti paremmin. Tarvitsemme tekoja koulutuksen laadun turvaamiseksi ja siksi meillä on pääministeripuolueena nyt vastuu ja velvollisuus rakentaa koulutusta paremmaksi akuuttien kriisienkin keskellä.

Yksi Pisa-tulosten huolestuttavimpia huomioita on poikien lukutaidon heikentyminen. Itse asiassa suomalaisten tyttöjen ja poikien lukutaidon ero on OECD-maiden välillä suurin. Tämä on erityisen huolestuttavaa siksi, että monipuolista lukutaitoa voidaan pitää yhtenä tärkeimpänä perustana oppimiselle. Jos lukutaito on heikentynyt vaikuttaa se myös taitoon tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä.

Tutkimuksia ja tilastoja pitää aina lukea myös rivien välistä. Viro nousi Suomen ohi kaikilla kolmella eri osa-alueella, jotka ovat lukutaito, matematiikka ja luonnontieteet. Osasyy siihen liittyy yhteiskuntamme rakenteisiin. Virossa on onnistuttu häivyttämään perhetaustan vaikutusta oppilaiden osaamiseen, kun taas Suomessa vaikutus nähdään edelleen melko suurena. Suomen vertaaminen Viroon ei tässäkään ole aivan helppoa, koska meidän varhaiskasvatus – ja perusopetus – sekä koko koulujärjestelmää on rakennettu jo 1970-luvulta saakka ja monessa asiassa olemme edelleen muita edellä. Sama koskee digitalisaatiota: Viron mallissa löytyy paljon sinänsä hyvin rakennettuja portaaleja, mutta syvällisemmän digiosaamisen malleissa olemme edellä, jos vain osaamme toteuttaa ne oikein ja viedä käytäntöön asiakaslähtöisesti.

Heikentynyt motivaatio on suuri tekijä. Laajempi tuki koulusta myös vapaa-aikaan voisi toimia ratkaisuna. Niin opettajat kuin oppilaat ovat pitäneet yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä tärkeänä koulumaailmassa. Opiskelu vaikeutuu, jos ei pääse kokemaan yhteenkuuluvuutta koulupäivien aikana.

Vierailin maanantaina Koulutuskeskus Salpauksessa. Seminaarissa keskustelimme ratkaisuista ammatillisen koulutuksen haasteisiin yhdessä opettajien ja asiantuntijoiden kanssa. Tulevaisuuden uskon rakentaminen, osallistaminen, pystyvyys ovat helppoja sanoja, mutta miten viemme ne käytäntöön. Keskustelimme myös 30 – vuotiaiden aikuisten haasteista. Liian moni on tavoittamattomissa. Miten ne nuoret, jotka eivät vain pysty opiskelemaan ja tarvitsevat tukea elämänhallintaan enemmän ja enemmän? Pohdimme myös sitä, että onko olemassa rakenteellisia ongelmia, jotka syrjäyttävät poikia, yhteisen tutkintojen osien tekeminen koetaan ehkä sellaisena.

Eduskunnassa oli juuri tällä viikolla keskustelussa nuorisolaki, jonka avulla Suomeen ollaan luomassa maksuttoman harrastuksen mahdollisuus koulun yhteyteen. Malli on luotu ja onnistuneeksi todettu Islannissa, jossa se on ollut käytössä 90-luvulta lähtien. Hyötyjä on useita – harrastukset mahdollistuvat taloudellisesti heikommassa asemassa oleville, perheille jää enemmän yhteistä aikaa harrastusten tapahtuessa heti koulupäivän jälkeen sekä sillä estetään syrjäytymistä yhteiskunnasta kuin kouluyhteisöstä. Salpaus on siinä mielessä poikkeuksellinen, että siellä voi yhdistää koulunkäynnin urheiluun.

Poikien oppimisen tukemiseen tarvitaan esikuvia ja roolimalleja. On koko yhteiskunnan tehtävä korostaa oppimisen ja koulunkäynnin tärkeyttä nuorille. Oppimista ja intoa kouluun tukee motivaatio, mikä voi herätä mitä pienimmästäkin kohtaamisesta. Näkisin mielelläni poikien ihailemien urheilijoiden sekä heille jo tuttujen esikuvien osallistuvan tähän tärkeään asiaan yhdessä.

Torstaina matkustan Tukholmaan. Tapaan perjantaina mm. Ruotsin ulkoministerin ja muita avainhenkilöitä. Yhteinen Nato – prosessimme on tärkeä, mutta keskusteltavaa riittää. Ruotsissa ollaan muodostamassa uutta hallitusta ja oli lopputulos mikä tahansa yhteistyömme tulee jatkua entistä tiiviimpänä.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
ARKISTO